Muita samaa mieltä? Koliikki on kuvitelmaa, ja yleensä koliikkivaivan takana vanhemmat, jotka ei osaa hoitaa vauvaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja voi voi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja hiiso:
Alkuperäinen kirjoittaja en ehkä ihan:
..samoilla linjoilla, mutta perää kyllä puheessasi on. Esim. eräs ystäväni, joka on perus narisija ja tottunut itsekkääseen elämään selaili koko esikoisensa odotusajan muotilehtiä ja kertoi, mitä oli milloinkin mistäkin putiikista vauvalleen hankkinut ja kertoi, miten aikoo vauvan kanssa käydä ostareissa pitkillä lounailla ja "ihanaa kun on kerrankin aikaa päivisin käydä kosmetologilla ja kampaajalla" Hänellä ei ollut mitään realiteettia vauva-arjesta ja sanoin jo tuolloin miehelleni, että lyön tonnin vetoa, että kun lapsi syntyy ja ystäväni huomaa, ettei elämä olekaan pelkkää shoppailua vauvan imeskellessä nyrkkejään desingn-vaunuissaan, tulee lapselle "koliikki", äidille masennus jne.

Ja näin kävi. Tämä "koliikki" tarkoitti sitä, että heti kun vauva inahti sängyssään, alkoi sen päiväinen ralli; lasta hyssytettiin, vatkattiin, laitettiin koliikkikeinuun (tai-mikä-ikinä-olikaan) ja äiti oli aivan loppu: "kun meillä on tää koliikki..." Sitten tuli masennus ja sitten kunnan perhetyöntekijä viikkaamaan pyykkejä ja hoitamaan vauvaa "koska mun on nukuttava päivisin, koska mun yöunet on jäänyt välillä 7 tuntiin ja sekin kahdessa erässä.."

Kyseinen tyyppi on justiinsa niitä, jonka lapsella "on NIIIIIN paha uhmaikä" ja "poikkeuksellisen kova korvakierre"

Surullista, että ihmiset ovat vieraantuneet lastenhoidosta niin, että jos lapsi ei nuku 12 h putkeen, ollaan burn outissa ja cipralex-kuurilla. Kuntosalille, kampaajalle, kasvohoitoon ja hierojalle täytyy päästä, kun pitää olla "omaa aikaa". .

Ap:lla siis joku pointti oli kirjoituksessaan!

hyvä kirjoitus!

Tuskinpa tällä lapsella oli lääkärin antamaa koliikkidiagnoosia? Voihan sitä äiti keksiä lapselleen minkä nimisen sairauden tahansa, mutta ei se tee siitä totta. Eikä tarkoita sitä ettei kyseistä sairausta voisi oikeasti olla jollakin olemassa.

Tiedän kyllä tapauksia joilla on aika hukassa vauva-arjen todellisuus odotusaikana... joillekin heistä on osunut koliikkivauva, joillekin taas tosi tyytyväinen vauva ilman koliikkia. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaija:
Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

kiitos, juuri tuota yritin esimerkilläni ylempänä kertoa. (koliikki, refluksitauti, maitoallergia, synnytyksen jälkeinen masennus= kaikki jollain tavoin itse kehitelty)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaija:
Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

Edelleenkään ei ole hernettä nenässä :D ilmaisen vain vastakkaisen mielipiteeni. Voihan noita kuvailemiasi tapauksia olla, ja varmaan onkin, mutta edelleenkin: ei silloin ole kyseessä koliikki.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gardenia:
joo-o..........se on aika helppo laukoa taas mitä sattuu jos ei itse oo kokenut vastaavaa.

Uskotaan näin. Mä poistun täältä. Itse asiassa mulla on liinassa huutava vauva ja mieli on ihan maassa. Viiden vyöhyketerapiahoidon jälkeen vauva vain huutaa edelleen. Aloittaa ilta kahdeksalta, huutaa neljään. Joka ikinen yö.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kubou:
Alkuperäinen kirjoittaja Kaija:
Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

kiitos, juuri tuota yritin esimerkilläni ylempänä kertoa. (koliikki, refluksitauti, maitoallergia, synnytyksen jälkeinen masennus= kaikki jollain tavoin itse kehitelty)

Nyt kyllä alkaa jo ihan ärsyttämäänkin. Millä tavalla minä kehitin itselleni synnytyksen jälkeisen masennuksen ja millä tavalla kehitin lapsesta todella, todella itkuisen kun se huuto alkoi jo synnärillä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja järki hoi!:
Alkuperäinen kirjoittaja Hisu:
Ihan oma arvaus koliikin syyksi on mulla suoliston kehittymättömyys. Kun se tosiaan yleensä loppuu juuri noin, yhdessä yössä, kun vauva vähän kasvaa ja kehittyy.

ihanko yhdessä yössä se suolisto sitten sun mielestä kehittyy toimivaksi?

Noi ei tietenkään. Mutta ehkä ne kivut heliittää äkillisesti. Tai sitten se huuto "jää päälle" vähäksi aikaa vielä kun oireet vähitellen hellittävät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
Luin jostakin, että kolmas osa koliikkivauvoista kärsii itse asiassa refluksitaudista, jota ei ole diagnisoitu.

Refluksilapsen äitinä olen myös kuullut tästä, refluksihan on varsin alidiagnosoitu vaiva, joka oikeasti aiheuttaa melkoista kipua ja kärsimystä vauvalle. Enkä todellakaan allekirjoita ap:n näkemystä siitä, että koliikki hoituu kun vaan tarpeeksi syöttää, olkoonkin että itselläni ei ole ollut koliikkivauvaa-ainoastaan refluksivauva.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kubou:
Alkuperäinen kirjoittaja Kaija:
Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

kiitos, juuri tuota yritin esimerkilläni ylempänä kertoa. (koliikki, refluksitauti, maitoallergia, synnytyksen jälkeinen masennus= kaikki jollain tavoin itse kehitelty)

Mitenkähän maitoallergian tai refluksitaudin saa itse kehitettyä? :D Armoa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hisu:
Alkuperäinen kirjoittaja Kaija:
Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

Edelleenkään ei ole hernettä nenässä :D ilmaisen vain vastakkaisen mielipiteeni. Voihan noita kuvailemiasi tapauksia olla, ja varmaan onkin, mutta edelleenkin: ei silloin ole kyseessä koliikki.

ei niin .ja mulla on ollut muitakin huutavia vauvoja, utta eivät olleet lähellekkään nin pahoja kin tuo meidän esikoinen.
Onneksi meitä oli kaksi jakamassa vastuuta, ei sitä kukaan yksin olis jaksanut ikinä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Gardenia:
joo-o..........se on aika helppo laukoa taas mitä sattuu jos ei itse oo kokenut vastaavaa.

Uskotaan näin. Mä poistun täältä. Itse asiassa mulla on liinassa huutava vauva ja mieli on ihan maassa. Viiden vyöhyketerapiahoidon jälkeen vauva vain huutaa edelleen. Aloittaa ilta kahdeksalta, huutaa neljään. Joka ikinen yö.

Voimia sulle... been there...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hisu:
Alkuperäinen kirjoittaja hiiso:
Alkuperäinen kirjoittaja en ehkä ihan:
..samoilla linjoilla, mutta perää kyllä puheessasi on. Esim. eräs ystäväni, joka on perus narisija ja tottunut itsekkääseen elämään selaili koko esikoisensa odotusajan muotilehtiä ja kertoi, mitä oli milloinkin mistäkin putiikista vauvalleen hankkinut ja kertoi, miten aikoo vauvan kanssa käydä ostareissa pitkillä lounailla ja "ihanaa kun on kerrankin aikaa päivisin käydä kosmetologilla ja kampaajalla" Hänellä ei ollut mitään realiteettia vauva-arjesta ja sanoin jo tuolloin miehelleni, että lyön tonnin vetoa, että kun lapsi syntyy ja ystäväni huomaa, ettei elämä olekaan pelkkää shoppailua vauvan imeskellessä nyrkkejään desingn-vaunuissaan, tulee lapselle "koliikki", äidille masennus jne.

Ja näin kävi. Tämä "koliikki" tarkoitti sitä, että heti kun vauva inahti sängyssään, alkoi sen päiväinen ralli; lasta hyssytettiin, vatkattiin, laitettiin koliikkikeinuun (tai-mikä-ikinä-olikaan) ja äiti oli aivan loppu: "kun meillä on tää koliikki..." Sitten tuli masennus ja sitten kunnan perhetyöntekijä viikkaamaan pyykkejä ja hoitamaan vauvaa "koska mun on nukuttava päivisin, koska mun yöunet on jäänyt välillä 7 tuntiin ja sekin kahdessa erässä.."

Kyseinen tyyppi on justiinsa niitä, jonka lapsella "on NIIIIIN paha uhmaikä" ja "poikkeuksellisen kova korvakierre"

Surullista, että ihmiset ovat vieraantuneet lastenhoidosta niin, että jos lapsi ei nuku 12 h putkeen, ollaan burn outissa ja cipralex-kuurilla. Kuntosalille, kampaajalle, kasvohoitoon ja hierojalle täytyy päästä, kun pitää olla "omaa aikaa". .

Ap:lla siis joku pointti oli kirjoituksessaan!

hyvä kirjoitus!

Tuskinpa tällä lapsella oli lääkärin antamaa koliikkidiagnoosia? Voihan sitä äiti keksiä lapselleen minkä nimisen sairauden tahansa, mutta ei se tee siitä totta. Eikä tarkoita sitä ettei kyseistä sairausta voisi oikeasti olla jollakin olemassa.

Tiedän kyllä tapauksia joilla on aika hukassa vauva-arjen todellisuus odotusaikana... joillekin heistä on osunut koliikkivauva, joillekin taas tosi tyytyväinen vauva ilman koliikkia. :)

Kyllä oli, koliikki-diagnoosi, TAYS:n lastenpolilt sai moisen ja siellä kokeiltiin jos mitkä erikois-tuttelit..Otimme mieheni kanssa (meillä 4 lasta) tämän "koliikki"vauvan meille yöksi, lapsi oli tuolloin 7 viikkoa. Silloin viimeistäin tajusin, miten "hirveä" sairaus tämä koliikki on. Ok, vauva meni myöhään nukkumaan 00.30 ja heräsi klo 8.30 syömään, josta jatkoi unia puoleen päivään. Ei hassummin, 12h yhdellä syötöllä. Meillä ei kanniskeltu, vatkattu ja renklattu. Vauva tyynnyteltiin lempeästi nukkumaan, kaikki ylimääräinen jätettiin pois. Yksinkertaista.

 
mutta siihen virhearviointiin että on koliikki, syyllistyy myös terveydenhoitoalan ammattilaiset.. onhan tälläkin palstalla saanut lukea että annettu diagnoosi koliikki ja äiti itse myöhemmin tajunnut ettei kaikilla se rintamaito vaan riitä vaan uskonut esim. neuvolan ohjeisiin että kyllä se maito riittää kun vaan jaksaa imettää.. ja tajunnut että pikkuinen raukka näki nälkää.. :(
 
Koliikista ei kokemusta mutta käsittääkseni se on ihan aito ja oikea "sairaus". Mutta mutta, olen ehdottomasti sitä mieltä että moni tekee itse toiminnallaan lapsesta äirissä roikkuvan kitisijän. Pienetkin kumahdukset ja kolahdukset aiheuttaa massiivisia kohtauksia koska äiti on lähes hysteerinen, miten lapsi voi kokea olevansa turvassa jos äiti on hysteerikko?
 
Alkuperäinen kirjoittaja .....:
Alkuperäinen kirjoittaja Hisu:
Alkuperäinen kirjoittaja hiiso:
Alkuperäinen kirjoittaja en ehkä ihan:
..samoilla linjoilla, mutta perää kyllä puheessasi on. Esim. eräs ystäväni, joka on perus narisija ja tottunut itsekkääseen elämään selaili koko esikoisensa odotusajan muotilehtiä ja kertoi, mitä oli milloinkin mistäkin putiikista vauvalleen hankkinut ja kertoi, miten aikoo vauvan kanssa käydä ostareissa pitkillä lounailla ja "ihanaa kun on kerrankin aikaa päivisin käydä kosmetologilla ja kampaajalla" Hänellä ei ollut mitään realiteettia vauva-arjesta ja sanoin jo tuolloin miehelleni, että lyön tonnin vetoa, että kun lapsi syntyy ja ystäväni huomaa, ettei elämä olekaan pelkkää shoppailua vauvan imeskellessä nyrkkejään desingn-vaunuissaan, tulee lapselle "koliikki", äidille masennus jne.

Ja näin kävi. Tämä "koliikki" tarkoitti sitä, että heti kun vauva inahti sängyssään, alkoi sen päiväinen ralli; lasta hyssytettiin, vatkattiin, laitettiin koliikkikeinuun (tai-mikä-ikinä-olikaan) ja äiti oli aivan loppu: "kun meillä on tää koliikki..." Sitten tuli masennus ja sitten kunnan perhetyöntekijä viikkaamaan pyykkejä ja hoitamaan vauvaa "koska mun on nukuttava päivisin, koska mun yöunet on jäänyt välillä 7 tuntiin ja sekin kahdessa erässä.."

Kyseinen tyyppi on justiinsa niitä, jonka lapsella "on NIIIIIN paha uhmaikä" ja "poikkeuksellisen kova korvakierre"

Surullista, että ihmiset ovat vieraantuneet lastenhoidosta niin, että jos lapsi ei nuku 12 h putkeen, ollaan burn outissa ja cipralex-kuurilla. Kuntosalille, kampaajalle, kasvohoitoon ja hierojalle täytyy päästä, kun pitää olla "omaa aikaa". .

Ap:lla siis joku pointti oli kirjoituksessaan!

hyvä kirjoitus!

Tuskinpa tällä lapsella oli lääkärin antamaa koliikkidiagnoosia? Voihan sitä äiti keksiä lapselleen minkä nimisen sairauden tahansa, mutta ei se tee siitä totta. Eikä tarkoita sitä ettei kyseistä sairausta voisi oikeasti olla jollakin olemassa.

Tiedän kyllä tapauksia joilla on aika hukassa vauva-arjen todellisuus odotusaikana... joillekin heistä on osunut koliikkivauva, joillekin taas tosi tyytyväinen vauva ilman koliikkia. :)

Kyllä oli, koliikki-diagnoosi, TAYS:n lastenpolilt sai moisen ja siellä kokeiltiin jos mitkä erikois-tuttelit..Otimme mieheni kanssa (meillä 4 lasta) tämän "koliikki"vauvan meille yöksi, lapsi oli tuolloin 7 viikkoa. Silloin viimeistäin tajusin, miten "hirveä" sairaus tämä koliikki on. Ok, vauva meni myöhään nukkumaan 00.30 ja heräsi klo 8.30 syömään, josta jatkoi unia puoleen päivään. Ei hassummin, 12h yhdellä syötöllä. Meillä ei kanniskeltu, vatkattu ja renklattu. Vauva tyynnyteltiin lempeästi nukkumaan, kaikki ylimääräinen jätettiin pois. Yksinkertaista.

No joko vauvalle sattui silloin osumaan hyvä yö, tai sitten äiti oli "hiukan" liioitellut vauvan oireita lääkärille. Ei meillä nukuttu ainoatakaan 8 tunnin unijaksoa koliikkiaikana, itse asiassa ei edes alle 1 v:nä. :)
 

kiitos, juuri tuota yritin esimerkilläni ylempänä kertoa. (koliikki, refluksitauti, maitoallergia, synnytyksen jälkeinen masennus= kaikki jollain tavoin itse kehitelty)[/quote]

Kerrohan nyt mullekin, miten refluksitaudin saa itse kehitettyä? Ja nyt puhutaan lapsesta, joka syntymästään alkaen oksentaa, ei siis pulauttele, vaan oksenta kaaressa kymmeniä kertoja päivässä, vetää itseään kaarelle kivun takia, itkee ja on koko ajan tyytymätön, ei saa nukuttua päivällä eikä yöllä, pystyy syömään ainoastaan lähes pystyssä asennossa...Ihan lastentautien erikoislääkärin diagnoosi löytyy rakenteellisesta refluksista ja tilanne helpotti vasta erityisluvallisella lääkkeellä.
 
Olen kyllä osittain samaa mieltä ap:n kanssa.
Kaverini syötti vauvaansa aina kun vauva vähäkään inahti,tai oli inahtamatta.Koko ajan tyrkytettiin tissiä.Jos vauvalta piti vaihtaa vaippa,niin vaippa vaihdettiin,mutta sen jälkeen tyrkättiin tissiä.Toinen oli yliväsynyt,niin tissi auttaa..
Huh huh...kyllä siinä jo ihan itse aiheutettiin ne "ongelmat" mitä vauvalla oli.Oli joo mahakipuilua muutenkin,mutta ei tuolla toiminnalal niitä yhtään parannettu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja kubou:
Alkuperäinen kirjoittaja Kaija:
Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

kiitos, juuri tuota yritin esimerkilläni ylempänä kertoa. (koliikki, refluksitauti, maitoallergia, synnytyksen jälkeinen masennus= kaikki jollain tavoin itse kehitelty)

Nyt kyllä alkaa jo ihan ärsyttämäänkin. Millä tavalla minä kehitin itselleni synnytyksen jälkeisen masennuksen ja millä tavalla kehitin lapsesta todella, todella itkuisen kun se huuto alkoi jo synnärillä?

Niin ja lisäänpä vielä, että vauva oli 3 kk:n iässä hoidossa kauppareissun ajan mummollaan. Oli huutanut koko ajan ja siitä kuultiin monta vuotta eikä mummo halunnut ottaa enää lasta. Vasta nyt 5-vuotiaana on alkanut ottamaan. Ehkä me vanhemmat sitten vaan kuviteltiin eikä osattu hoitaa :whistle:
 
Mitenköhän kun joku tuossa aiemmin kirjoitti, "kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta"
Okei on irroitettu tekstistä kokonaan, mutta minulle sanottiin jo synnärillä että tämä lapsi tuntuu helposti tulistuvalta, joten heti kun vain huomaat maiskuttelua/huulten lipomista niin anna kiireesti ruokaa ( ei itkenyt vaan kiljui niin että korvissa soi)... näillä ohjeilla mentiin ja lapsi ei itkenyt/kiljunut juuri koskaan.. Ja oliskohan ollu hernekepin tms sivuilla jälkeenpäin luin että kun lapsi itkee nälkäänsä on mennyt ohi nälkäviestintä ja tuo itku on niinkuin viimoinen viestikeino vauvalla viestittää nälästään..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja kubou:
Alkuperäinen kirjoittaja Kaija:
Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

kiitos, juuri tuota yritin esimerkilläni ylempänä kertoa. (koliikki, refluksitauti, maitoallergia, synnytyksen jälkeinen masennus= kaikki jollain tavoin itse kehitelty)

Nyt kyllä alkaa jo ihan ärsyttämäänkin. Millä tavalla minä kehitin itselleni synnytyksen jälkeisen masennuksen ja millä tavalla kehitin lapsesta todella, todella itkuisen kun se huuto alkoi jo synnärillä?

Kuule, jokatoisella on SMJ. Kun ei se vauvan kanssa olo ollutkaan sitä, että aurinko paistaa keittiön ikkunasta sisään ja joka aamu ryystetään pari tuntia aamukahvia vauvan nukkuessa tai hymyillessä sitterissä. Ei tajuta, että vauvat nyt vaan itkee, puklaa, syö ja itkee.
 
Voi itku että tuli paha mieli. Miksi luin tämän edes. Voi vitun vittu että voi olla ilkeitä ihmisiä. Tietääkö kukaan, kuinka paljon tämä satuttaa? Kun on tehnyt kaikkensa jo ja vauva huutaa vaan kipuaan. Sylissä, autossa, liinassa, vaunuissa, keinussa.... Saa ruokaa hyvin, kasvaa.

Äiti on syyllinen? Kun on jo ihan loppu ja hapoilla, niin pitääkö vielä iskeä? lyödä, kun toinen on jo maassa? Minä en osaa hoitaa neljättäni? Kolme meni korvakuulolta, mutta neljäs ei? Neljäs, joka oli erilainen jo sairaalassa, oli itkuinen, kärsimätön, liikkuva, vilkkaan oloinen. Koliikkiako, mietin silloin jo. Tätä se on ja porukka vaan räkättää.

En ole koskaan mieltäni pahoittannut täällä, mutta väsyneenä ja lopussa tämäkin päivä tuli.
 

Yhteistyössä