Muita pientenlasten äitejä, jonka miehet tekee paljon töitä?

:wave: Yrittäjämies täälläkin ja monesti vaikka ei olisi työvuoroa on vähintään jotain asioiden hoitamista. Viikonloput lähes poikkeuksetta töitä, kun on suurimmat myynnit ja sitten lisäksi nämä iki-ihanat sairaslomien tuuraamiset, jotka myös lähes poikkeuksetta lankeaa miehelle. Välillä tekis mieli käydä tuikkaamassa tuleen puljut kokonaan!

Niin ja meillä neljä lasta ja viides syntyy kesällä.

Lopettaisit sen lasten tekemisen ja menisit töihin. Voisi miehesikin tehdä vähemmän töitä.

Ei se tekis yhtään vähempää töitä vaikka menisinkin töihin. Sit vielä tän kaiken lisäks pitäis jaksaa käydä töissäkin. Ja lapsenteon ajattelin kyl jo lopettaa

 

:wave: Mies tekee 6-21 työvuoroja arkisin ja viikonloppuisin päivystää. En edes suunnittele koskaan mitään menoja kun en kuitenkaa pääse.

 

:wave: Yrittäjämies täälläkin ja monesti vaikka ei olisi työvuoroa on vähintään jotain asioiden hoitamista. Viikonloput lähes poikkeuksetta töitä, kun on suurimmat myynnit ja sitten lisäksi nämä iki-ihanat sairaslomien tuuraamiset, jotka myös lähes poikkeuksetta lankeaa miehelle. Välillä tekis mieli käydä tuikkaamassa tuleen puljut kokonaan!

Niin ja meillä neljä lasta ja viides syntyy kesällä.

Lopettaisit sen lasten tekemisen ja menisit töihin. Voisi miehesikin tehdä vähemmän töitä.

No onko se sun asia? Yhtä lailla se mies silloinkin joutuisi töitä tekemään, kun yrittäjän osan on itselleen halunnut. Ei siinä mun työnteot paljon auta. Ihan yhdessä sitä paitsi ollaan lapsemme tehty, yksin en siihen olisi pystynyt.

 

:wave: Mies tekee 6-21 työvuoroja arkisin ja viikonloppuisin päivystää. En edes suunnittele koskaan mitään menoja kun en kuitenkaa pääse.

Ööö...Ei kai tuollainen ole ainakaan Suomen työlainsäädännön mukaan mahdollista, siis jos ei ole tyyliin viikko täitä, viikko vapaata.

 

mies on työhullu,kyllä mä sen tiesin jo etukäteen...lähtee töihin n.8 aikoihin,tulee yleensä n.19 tai 19.30. Menee yleensä koneelle viel "vähä" tekee töitä,kun mä lähden 22 jälkeen nukkumaan,nukkumaan tulee yleensä 1 maissa.
Ärsyttää ku jotkut valittaa et miehestä ei oo mitää apua ku tulee VASTA 4 mais töistä,voikun tuliskin joskus niin aikaisin,ehittäis vaikka mitä.

 

Ihan oli ap:n teksti kuin omasta elämästä. Tosin vasta yksi lapsi 1v8kk ja toinen tulollaan... mutta saman verran ehtii pojan kanssa olla kuin kirjoitit omasta miehestäsi... Vielä en raskaaksi ole kokenut, kun yhden kanssa pärjään hyvin. Ja olen itsekin töissä 3pv/vko. Ainoastaan kovasti harmittaa, että perheen yhteinen aika on niin vähäistä. Mutta minkäs teet. Sitten kun kakkonen syntyy, aion olla kotona maksimimäärän ja varmaan senkin jälkeen töitä tehdä vain sen 3pv/vko. Toisen vanhemmista on kuitenkin voitava antaa kaikkensa lapsille, jos toisen pitää elättää perhe.

 

Ja aina saa jännittää, kun olis meno jonnekkin, että ehtiikö kotiin hoitamaan lapsia...

:attn: TODELLA tuttua! Liian tuttua! :kieh:

Eiks toi ole kamalan loukkaavaa. Mä ainakin pahoitaisin mieleni, jos mun menot olis miehen mielestä niin vähäpätöisiä, että ne vois sysätä kesksutelematta syrjään. Jotenkin te nyt vain mahdollistatte tuollaisen käyttäytymisen...

On kyllä! Mut mä en oo vielä keksinyt et miten saan miehen väkisin raahattua tänne kotiin...

 

Eiks toi ole kamalan loukkaavaa. Mä ainakin pahoitaisin mieleni, jos mun menot olis miehen mielestä niin vähäpätöisiä, että ne vois sysätä kesksutelematta syrjään. Jotenkin te nyt vain mahdollistatte tuollaisen käyttäytymisen...

Tuota noin, mun mies tekee semmosta duunia, et jos se joutuu työpäivän päätteeksi vikakeikalle, niin se ei sitä pysty itsekkään valitsemaan, et meneekö vai ei. Pakko on mennä.

 

No onneksi oma mies (yrittäjä ) ei tee töitä kun sen 8-16. Kyse on myös osittain omasta valinnasta.

Tuo edellämainittu 6-21 työvuoro + vkloppu päivystys on silkkaa hulluutta!!! :/

 

:wave: Mies tekee 6-21 työvuoroja arkisin ja viikonloppuisin päivystää. En edes suunnittele koskaan mitään menoja kun en kuitenkaa pääse.

Ööö...Ei kai tuollainen ole ainakaan Suomen työlainsäädännön mukaan mahdollista, siis jos ei ole tyyliin viikko täitä, viikko vapaata.

No eipä kai, mutta opettelevat vielä uutta hommaa ja kun joutuu 300km päähän keikalle niin ei sieltä 8 tunnissa pois pääse.. Jospas saisivat pian vuorot noihinkin päivystyksiin niin normalisoituis tämä homma

 

Ja mä en edes halua välttämättä omaa aikaa vaan perheen yhteistä aikaa! Tänään oltais menossa tuttava pariskunnan ja niiden lasten kanssa ravintolaan syömään kuudelta, mut saa nähdä lähdenkö sinne yksin lasten kanssa. Sanoin kyl jo varmuudeksi kavereille et mies ei välttämättä ehdi...

 

Mun niin vaikea uskoa, että nykypäivänä on tällaisia naisia, jotka laittavat oman elämän taka-alalle, sen vuoksi, että mies saa toteuttaa omaa työuraansa- ja unelmaansa. Mites teidän omat työt? Opiskelut menee hukkaan kotona olemisella. Puhumattakaan siitä, miten lapset kasvavat käytännössä katsoa yh-perheessä, jossa isä vierailee viikonloppuisin. Mun mies on paljon kotona, mutta silti tuntuu, että on vaikea saada lasta kiintymään ja luottamaan molempiin yhtälailla, koska minä päivät kotona. Lapsen oikeus olisi saada kasvaa isänsä huolehtimana ja ihailemana.

 

Eiks toi ole kamalan loukkaavaa. Mä ainakin pahoitaisin mieleni, jos mun menot olis miehen mielestä niin vähäpätöisiä, että ne vois sysätä kesksutelematta syrjään. Jotenkin te nyt vain mahdollistatte tuollaisen käyttäytymisen...

Tuota noin, mun mies tekee semmosta duunia, et jos se joutuu työpäivän päätteeksi vikakeikalle, niin se ei sitä pysty itsekkään valitsemaan, et meneekö vai ei. Pakko on mennä.

Sama juttu välillä...voi joutua viikonloppuna töihin nopeastikkin, jos vaikka jossain on ihmiset ilman sähköä...ei kai sen olis pakko, mut on kyl sen verran rahan perään....

 

Mun niin vaikea uskoa, että nykypäivänä on tällaisia naisia, jotka laittavat oman elämän taka-alalle, sen vuoksi, että mies saa toteuttaa omaa työuraansa- ja unelmaansa. Mites teidän omat työt? Opiskelut menee hukkaan kotona olemisella. Puhumattakaan siitä, miten lapset kasvavat käytännössä katsoa yh-perheessä, jossa isä vierailee viikonloppuisin. Mun mies on paljon kotona, mutta silti tuntuu, että on vaikea saada lasta kiintymään ja luottamaan molempiin yhtälailla, koska minä päivät kotona. Lapsen oikeus olisi saada kasvaa isänsä huolehtimana ja ihailemana.

Meillä mies kyllä hoitaa pienempää ja ottaa esikoista mukaansa, aina kun vaan on kotona. Mut toisinaan on näitä päiviä, et mies on lähteny aamulla töihin, ja tulee sit illalla, kun lapset on jo nukkumassa.
Mitä tuohon omaan työuraan tulee, niin mulla on työpaikka odottamassa, kunhan palajan hoitovapaalta sorvin ääreen, ja olen myöskin sanonu miehelle, et haluan joskus palata koulunpenkille. Sit katsotaan tilannetta uusiksi. Mut nyt tää asetelma vaan on tämmöne, ja se on kestettävä.

 

Ei mua mun työt huoleta yhtään...ihanaa olla kotona. Ja eläkettäkin maksetaan mulle valmiiksi miehen rahoista. Harmittaa lasten puolesta eniten!

 

Sama juttu välillä...voi joutua viikonloppuna töihin nopeastikkin, jos vaikka jossain on ihmiset ilman sähköä...ei kai sen olis pakko, mut on kyl sen verran rahan perään....

Onko sun mies sähköalalla duunissa sit?

 

Mun mies tekee paljon töitä taas tällä hetkellä. Suurimman osan yhdessäoloajastamme hän on tehnyt paljon töitä.

Mutta koska hänen työnsä ovat ilta- ja yöpainotteisia, niin meillä on aikaa olla yhdessä. Ja koska hänen vapaansa ajoittuvat arkipäiviin (pe ja la yöt on töissä ) niin hänellä on mahdollisuus pitää lapsia kotona tai hakea heidät hoidosta aikaisin. Minullakin on arkivapaita, koska opiskelen.

Mielummin minä elän tällaista elämää kuin 8-16- elämää, missä lasten hoitopäivät olisi 7-17. Enkä koe koulutukseni menevän hukkaan tai oman elämäni olevan taka-alalla, sillä en ole kotiäitinä & mulla on riittävästi omaa aikaa ja omia menoja.

 

Ja mä en edes halua välttämättä omaa aikaa vaan perheen yhteistä aikaa! Tänään oltais menossa tuttava pariskunnan ja niiden lasten kanssa ravintolaan syömään kuudelta, mut saa nähdä lähdenkö sinne yksin lasten kanssa. Sanoin kyl jo varmuudeksi kavereille et mies ei välttämättä ehdi...

Ai miehesi on sekä kusipää (kohtelee sua tosi huonosti) että moukka (ei viitsi vaivautua ystäväpariskunnankaan vuoksi).

Näitä hetkiä sä varmaan kaiholla muistelet sitten kun lapset on jo aikuisia...

 

Mun niin vaikea uskoa, että nykypäivänä on tällaisia naisia, jotka laittavat oman elämän taka-alalle, sen vuoksi, että mies saa toteuttaa omaa työuraansa- ja unelmaansa. Mites teidän omat työt? Opiskelut menee hukkaan kotona olemisella. Puhumattakaan siitä, miten lapset kasvavat käytännössä katsoa yh-perheessä, jossa isä vierailee viikonloppuisin. Mun mies on paljon kotona, mutta silti tuntuu, että on vaikea saada lasta kiintymään ja luottamaan molempiin yhtälailla, koska minä päivät kotona. Lapsen oikeus olisi saada kasvaa isänsä huolehtimana ja ihailemana.

Mä tykkään olla kotiäitinä enkä todellakaan koe omaa elämääni laittavani taka-alalle. Tokihan ihanne tilanne olisi, että kaikki oltais kotona ja raha virtais tasaiseen tahtiin, mutta kaikkea ei voi saada.

 

Mun niin vaikea uskoa, että nykypäivänä on tällaisia naisia, jotka laittavat oman elämän taka-alalle, sen vuoksi, että mies saa toteuttaa omaa työuraansa- ja unelmaansa. Mites teidän omat työt? Opiskelut menee hukkaan kotona olemisella. Puhumattakaan siitä, miten lapset kasvavat käytännössä katsoa yh-perheessä, jossa isä vierailee viikonloppuisin. Mun mies on paljon kotona, mutta silti tuntuu, että on vaikea saada lasta kiintymään ja luottamaan molempiin yhtälailla, koska minä päivät kotona. Lapsen oikeus olisi saada kasvaa isänsä huolehtimana ja ihailemana.

Mulla on työpaikka odottamassa ja mies hoitaa lapsia kun on kotona

 

Nykyisin ei ole vara nirsoilla työpaikkojen kanssa. Ainakaan täällä pohjoisessa.

 

Mun niin vaikea uskoa, että nykypäivänä on tällaisia naisia, jotka laittavat oman elämän taka-alalle, sen vuoksi, että mies saa toteuttaa omaa työuraansa- ja unelmaansa. Mites teidän omat työt? Opiskelut menee hukkaan kotona olemisella. Puhumattakaan siitä, miten lapset kasvavat käytännössä katsoa yh-perheessä, jossa isä vierailee viikonloppuisin. Mun mies on paljon kotona, mutta silti tuntuu, että on vaikea saada lasta kiintymään ja luottamaan molempiin yhtälailla, koska minä päivät kotona. Lapsen oikeus olisi saada kasvaa isänsä huolehtimana ja ihailemana.

Meillä mies kyllä hoitaa pienempää ja ottaa esikoista mukaansa, aina kun vaan on kotona. Mut toisinaan on näitä päiviä, et mies on lähteny aamulla töihin, ja tulee sit illalla, kun lapset on jo nukkumassa.
Mitä tuohon omaan työuraan tulee, niin mulla on työpaikka odottamassa, kunhan palajan hoitovapaalta sorvin ääreen, ja olen myöskin sanonu miehelle, et haluan joskus palata koulunpenkille. Sit katsotaan tilannetta uusiksi. Mut nyt tää asetelma vaan on tämmöne, ja se on kestettävä.

No, jos tilanne on väliaikainen, niin sen ymmärtää. Toki molempien kuuluu saa toteuttaa omaa unelmaansa, jos lapset ei siitä kovin kärsi. Joskus vaan tuntuu, että miehet heittäytyy siihen työntekemisen intoon vain tuodakseen leivän pöytää, tai sillä verukkeella, ja vaimo laittaa omat menot taka-alalle.

 

Sama juttu välillä...voi joutua viikonloppuna töihin nopeastikkin, jos vaikka jossain on ihmiset ilman sähköä...ei kai sen olis pakko, mut on kyl sen verran rahan perään....

Onko sun mies sähköalalla duunissa sit?

Ei vaan kuljetusalalla...mut tekee yhteistyötä sähköyhtiön kanssa...

 

Nykyisin ei ole vara nirsoilla työpaikkojen kanssa. Ainakaan täällä pohjoisessa.

Mä taidan tietääkin, mitä miehes ehkä tekee... Pitääkin vinkata appiukolle, että katsoo vähän työaikaolojen perään.

 

Ja mä en edes halua välttämättä omaa aikaa vaan perheen yhteistä aikaa! Tänään oltais menossa tuttava pariskunnan ja niiden lasten kanssa ravintolaan syömään kuudelta, mut saa nähdä lähdenkö sinne yksin lasten kanssa. Sanoin kyl jo varmuudeksi kavereille et mies ei välttämättä ehdi...

Ai miehesi on sekä kusipää (kohtelee sua tosi huonosti) että moukka (ei viitsi vaivautua ystäväpariskunnankaan vuoksi).

Näitä hetkiä sä varmaan kaiholla muistelet sitten kun lapset on jo aikuisia...

Niin just, että kauppa kiinni, että pääsee ravintolaan. Sama se mitä asiakkaat ajattelee. En tiedä mikä tilanne PeggyBundylla on, mutta mun mies ei yksinkertaisesti voi lähteä töistä, jos vaikka joku työntekijöistä sairastuu. Ei siinä ole kysymys siitä, että ei viitsisi vaivautua.