A
.
A
"alkup"
Vieras
Vielä kaipaisin kokemuksia niiltä, jotka ovat saaneet tällaiset hallitsemattomat pelot hallintaansa (toki pelkokokemuksiakin saa laittaa). Tänä kesänä tämä pelko/kauhu on muuttunut niin kuormittavaksi itselläni...
Täältäkin löytyy pelkuri :wave:
Mullakin on noi sairaudet jotka aiheuttaa huolta. Tällä hetkellä nuhassa on todella epämukava olo kokoajan, kun mielessä pyörii mitä jos kyseessä onkin jokin muu. Rintaa painaa, päätä vihloo ja selkä jumissa. Fyysisiä tuntemuksia vaikka muille jakaa
. Pään sisällä olevia vielä enemmän...
Sairauksistakaan ei kaikki tuota ahdistusta, lähinnä sydäri, eri syövät, hiv, aivoverenvuoto, aivokasvain, jokin tuntematon kuoleman tuottava tauti jota lääkärit ei tunnista ja minä kuolen siihen ...
Aikalailla huumorillahan näihin osaan jo suhtautua. Paras apu on se, että antaa ahdistuksen tulla. Sitten kun sen on antanut edes yhden kerran tulla, niin pitkälle, että pystyy vain itkemään se väistyy pois ja huomaa ettei kuollut. Toisella kertaa sen on helpompi antaa tulla ulos. Ja joka kerta kun alkaa ahdistamaan ja paniikki puskee päälle, antaa sen vain tulla. Ei pidä yrittää estellä sitä. Ne on vain tunteita, ei mitään sen kummempia.
Ja tottakai lääkäriin vaan, jos ei muu auta. Mulla oli joskus alkukesästä sydärin pelko niin suuri, että menin sairaalaan ja ottivat sydänfilmin, vaikka sanoivat heti kättelyssä etteivät usko tämän ikäisen ja kokoisen saavan sydäriä. No, kun sain todisteen siitä, ettei se sydäri nyt ole tulossa osasin suhtautua asiaan eri tavalla. Enää en sitä pelkää tai mieti, paitsi todella harvoin, jos oikein kunnolla rinnasta vihlaisee (mikä on hassua, kun ei vihlaisu ole sydärin oire edes).
Eli sairauksien pelossa auttaa se, että antaa sen paniikkitunteen tulla niin monta kertaa kun on tullakseen. Jos se ei auta, niin sitten lääkäriin sulkemaan sairaus pois mielestä. Sen jälkeen kun pelko iskee, pitää vain realisoida tilanne ajattelemalla esimerkiksi että "kävin viikko sitten lääkärissä, mitään ei löytynyt. nämä ovat vain paniikin aiheuttamia oireita, mitkä menevät ohitse heti kun saan paniikin pois". Tällä tavalla minä selviän typeristä ja erittäin epärealistisista sairaudenpeloistani
.
Rauhottavista lääkkeistä olisi varmasti myös apua, jos mikään muu ei tunnu tehoavan. Mutta ainakaan itse en jaksa jotain sairauskohtausta pelätä tuhatta kertaa, jos huomaan että oireet tulevat ahdistuksesta, paniikista ja itsensä tarkkailemisesta.
Mullakin on noi sairaudet jotka aiheuttaa huolta. Tällä hetkellä nuhassa on todella epämukava olo kokoajan, kun mielessä pyörii mitä jos kyseessä onkin jokin muu. Rintaa painaa, päätä vihloo ja selkä jumissa. Fyysisiä tuntemuksia vaikka muille jakaa
. Pään sisällä olevia vielä enemmän...Sairauksistakaan ei kaikki tuota ahdistusta, lähinnä sydäri, eri syövät, hiv, aivoverenvuoto, aivokasvain, jokin tuntematon kuoleman tuottava tauti jota lääkärit ei tunnista ja minä kuolen siihen ...
Aikalailla huumorillahan näihin osaan jo suhtautua. Paras apu on se, että antaa ahdistuksen tulla. Sitten kun sen on antanut edes yhden kerran tulla, niin pitkälle, että pystyy vain itkemään se väistyy pois ja huomaa ettei kuollut. Toisella kertaa sen on helpompi antaa tulla ulos. Ja joka kerta kun alkaa ahdistamaan ja paniikki puskee päälle, antaa sen vain tulla. Ei pidä yrittää estellä sitä. Ne on vain tunteita, ei mitään sen kummempia.
Ja tottakai lääkäriin vaan, jos ei muu auta. Mulla oli joskus alkukesästä sydärin pelko niin suuri, että menin sairaalaan ja ottivat sydänfilmin, vaikka sanoivat heti kättelyssä etteivät usko tämän ikäisen ja kokoisen saavan sydäriä. No, kun sain todisteen siitä, ettei se sydäri nyt ole tulossa osasin suhtautua asiaan eri tavalla. Enää en sitä pelkää tai mieti, paitsi todella harvoin, jos oikein kunnolla rinnasta vihlaisee (mikä on hassua, kun ei vihlaisu ole sydärin oire edes).
Eli sairauksien pelossa auttaa se, että antaa sen paniikkitunteen tulla niin monta kertaa kun on tullakseen. Jos se ei auta, niin sitten lääkäriin sulkemaan sairaus pois mielestä. Sen jälkeen kun pelko iskee, pitää vain realisoida tilanne ajattelemalla esimerkiksi että "kävin viikko sitten lääkärissä, mitään ei löytynyt. nämä ovat vain paniikin aiheuttamia oireita, mitkä menevät ohitse heti kun saan paniikin pois". Tällä tavalla minä selviän typeristä ja erittäin epärealistisista sairaudenpeloistani
.Rauhottavista lääkkeistä olisi varmasti myös apua, jos mikään muu ei tunnu tehoavan. Mutta ainakaan itse en jaksa jotain sairauskohtausta pelätä tuhatta kertaa, jos huomaan että oireet tulevat ahdistuksesta, paniikista ja itsensä tarkkailemisesta.