Ihmiset nyt vaan tykkää erilaisista asioista ja on erilaisia noin muutenkin. Itsekkin tykkään siivoilla ja järjestellä, kodin pitää olla puhdas ja tavarat omilla paikoillaan. Silloin oon tyytyväinen. Olen ollut samanlainen lapsesta asti, monesti siivosin kämpän lattiasta kattoon kun vanhemmat oli töissä, ihan omasta halustani
Aina sain kyllä kiitosta ja palkkaakin. Siivous ja kodin laittaminen on MINUN harrastuksia.
Miehelle asia on ok, minä saan päättää verhonvärit jne ja siivoan pääsääntöisesti yksin. Ruoatkin yleensä kokkaan, koska mielestäni mies ei ole kovin kaksinen kokki. Ei se silti tarkoita ettäkö mies hukkuisi paskaan ja kuolisi nälkään, jos minusta aika jättäisi
Kyllä mies täyttää pyykkikoneen ja keittää siskonmakkarasopat ihan ilman ohjeita, jos minä olen esim. kipeänä. Pojassa ei ole vielä näkynyt mitään turmeltumisen merkkejä, on nähtävästi tullut äitiinsä. Ikää 2 v. ja usein järjestelee tavaroita tarkkaan järjestykseen ja innolla osallistuu siivoukseen aina. Aamulla imuroi oman huoneensa ja päivällä auttoi anoppia kattamaan pöydän
Enkä kuitenkaan koe olevani äitinä sellainen, että tekisin kaiken nokan eteen. Nyt jo pienestä pitäen opetan lasta toimimaan myös itse.
Miehellä sit on ne omat vastuunsa, tällä hetkellä pääsääntöisesti työnteko. Lisäksi hoitaa aina esim. autoon liittyvät asiat, rakentamiset, remontoinnit, raskaiden juttujen kantamiset, ruohonleikkuut jne. Aika perinteinen roolijako siis, en tiedä miksi meidän tyyli nykymaailmassa ärsyttää monia. Hassua, kaippa jokainen pari saa elää miten tykkää, kunhan molemmat on tyytyväisiä.