Muita jotka ette ole ikinä olleet masentuneita ja minkälaista elämänne on ollut?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Manta"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulla on varmaan objektiivisesti katseltuna ollu aika rankka elämä, mutta en ole ollut masentunut koskaan. En vaan oo sitä "tyyppiä". En tahdo väheksyä masennusta sinänsä - lähipiiristä löytyy kuolemaankin johtaneita tapauksia - mutta tuntuu että nykyään ei kestetä ees niitä pieniä elämän vastoinkäymisiä ilman pilleripurkkia. Aina nyt vaan ei oo kivaa, ja vitutus kuuluu elämään siinä kuin onnentunteetkin ;)
 
Aiheen vierestä: masentuneille ja kaikille muillekin suosittelen todella lämpimästi kirjaa "Mindful way through depression". Itse en siis ole masentunut, mutta aloitin meditoimisen ja törmäsin sitä kautta tähän kirjaan, ja se on herättänyt todella paljon ajatuksia ja parantanut elämänlaatua.
 
[QUOTE="Jenis";23793068]Mulla on varmaan objektiivisesti katseltuna ollu aika rankka elämä, mutta en ole ollut masentunut koskaan. En vaan oo sitä "tyyppiä". En tahdo väheksyä masennusta sinänsä - lähipiiristä löytyy kuolemaankin johtaneita tapauksia - mutta tuntuu että nykyään ei kestetä ees niitä pieniä elämän vastoinkäymisiä ilman pilleripurkkia. Aina nyt vaan ei oo kivaa, ja vitutus kuuluu elämään siinä kuin onnentunteetkin ;)[/QUOTE]

Huoh. Masennus on sairaus, vitutus ei.

Ja vielä ihmettelette miksi me tullaan tämä ketju pilaamaan. Opetelkaa olemaan asiallisia niin ei "meilläkään" ole mitään sanottavaa.
 
[QUOTE="vieras";23793480]Huoh. Masennus on sairaus, vitutus ei.

Ja vielä ihmettelette miksi me tullaan tämä ketju pilaamaan. Opetelkaa olemaan asiallisia niin ei "meilläkään" ole mitään sanottavaa.[/QUOTE]

Tossa kyllä ei ollut mitään epäasiallista. Lakkaisitte olemasta niin samperin herkkiä kaikelle, heti kun joku toteaa ettei ole ollut masentunut vaikka elämä olisi potkinut päähän rautakärjellä niin jokaiseen viestiin joku masentunut kitisee vastaan. Joko ei ole ollut tarpeeksi rankkaa tai sitten sanottiin pahasti. Sekin jo kertoo tästä teidän "sairaudestanne"
 
[QUOTE="vieras";23793480]Huoh. Masennus on sairaus, vitutus ei.

Ja vielä ihmettelette miksi me tullaan tämä ketju pilaamaan. Opetelkaa olemaan asiallisia niin ei "meilläkään" ole mitään sanottavaa.[/QUOTE]

Luepa uudestaan. Sanoin, että mulla on lähipiirissä hyvin syvästi masentuneita ihmisiä, ja se on ERI ASIA kuin vitutus. Nykyään kuitenkin tuntuu olevan muotia masentua saman tien kun kynsi lohkeaa, ja joka vaivaan on oma pillerinsä. Miksi se on niin, että länsimaiden yltäkylläisyydessä vähän joka toisella tuntuu olevan niin pirun vaikeaa?
 
[QUOTE="vieras";23793530]Tossa kyllä ei ollut mitään epäasiallista. Lakkaisitte olemasta niin samperin herkkiä kaikelle, heti kun joku toteaa ettei ole ollut masentunut vaikka elämä olisi potkinut päähän rautakärjellä niin jokaiseen viestiin joku masentunut kitisee vastaan. Joko ei ole ollut tarpeeksi rankkaa tai sitten sanottiin pahasti. Sekin jo kertoo tästä teidän "sairaudestanne"[/QUOTE]

Se on epäasiallista että väitetään masennuksen olevan vitutusta, se on epäasiallista että väitetään että asenne ratkaisee kaiken jne. Tässä tapauksessa ymmärsin väärin. On varsin ok sanoa että on kokenut rankkoja eikä ole masentunut mutta lähes tulkoon jokaisella on pakko tölväistä tässä ketjussa sairastuneita jollain tavalla. Kerro ihmeessä mitä se minusta kertoo!
 
[QUOTE="vieras";23793578]Se on epäasiallista että väitetään masennuksen olevan vitutusta, se on epäasiallista että väitetään että asenne ratkaisee kaiken jne. Tässä tapauksessa ymmärsin väärin. On varsin ok sanoa että on kokenut rankkoja eikä ole masentunut mutta lähes tulkoon jokaisella on pakko tölväistä tässä ketjussa sairastuneita jollain tavalla. Kerro ihmeessä mitä se minusta kertoo![/QUOTE]

Aivan taatusti se on myös se asenne joka ratkaisee. En väitä etteikö positiiviset ja elämänmyönteiset ihmiset sairastu, mutta uskon, että jo valmiiksi negatiiviset henkilöt on herkemmin sille tilalle, että on jo vakavasti masentunut. Ja sitten kun on näitä "pintamasentuneita" niin kyllä sitä välillä tekee mieli tölvästä, kun se omanapa asenne on niin hallitseva. En sano, että SINÄ kuulut heihin.
 
[QUOTE="vieras";23793611]Aivan taatusti se on myös se asenne joka ratkaisee. En väitä etteikö positiiviset ja elämänmyönteiset ihmiset sairastu, mutta uskon, että jo valmiiksi negatiiviset henkilöt on herkemmin sille tilalle, että on jo vakavasti masentunut. Ja sitten kun on näitä "pintamasentuneita" niin kyllä sitä välillä tekee mieli tölvästä, kun se omanapa asenne on niin hallitseva. En sano, että SINÄ kuulut heihin.[/QUOTE]

Väitä mitä väität mutta hölmöähän se on jos et ole vakavaa psyykkistä sairautta läpi käynyt ja aivan taatusti olet jotain mieltä. Kirjoitin jo eilen pitkät liirum laarumit mutta eipä ne teitä oikeasti kiinnosta. Pääasia että pääsee pätemään. Sielläkin paljon juttua asenteen merkityksestä ja siitä kun toisinaan se vaan ei riitä vaikka kuinka itse yrittäisi. Psyyke voi silti jäädä oireilemaan.
 
[QUOTE="vieras";23793663]Väitä mitä väität mutta hölmöähän se on jos et ole vakavaa psyykkistä sairautta läpi käynyt ja aivan taatusti olet jotain mieltä. Kirjoitin jo eilen pitkät liirum laarumit mutta eipä ne teitä oikeasti kiinnosta. Pääasia että pääsee pätemään. Sielläkin paljon juttua asenteen merkityksestä ja siitä kun toisinaan se vaan ei riitä vaikka kuinka itse yrittäisi. Psyyke voi silti jäädä oireilemaan.[/QUOTE]

No enkä mä just vähän niinku niin sanonu?!
Lue kunnolla tai lakkaa tuijottamasta sitä napaasi..
 
[QUOTE="vieras";23793700]No enkä mä just vähän niinku niin sanonu?!
Lue kunnolla tai lakkaa tuijottamasta sitä napaasi..[/QUOTE]

Niin, enpä minä niin hölmö olekaan että rupeaisin muiden suilla puhumaan, kertomaan miltä muista tuntuu. Sinäkin olet varmaan yksi niistä tämän ketjun peruspositiivista ihmisistä :)
 
Ehkä kaikki voittaisi sillä asenteella jotain ettemme enää keskittyisi muiden tekemisiin vaan kohentaisimme omaa elämäämme. Siis kun aiemmin puhuin näistä ns. masentuneista joilla ei mitään diagnoosia ole vaan ovat peruspessimistejä läpi elämänsä, he kun oppisivat sen ettei toisen onni ja menestys ole itseltä pois. Ja myös me peruspositiiviset ymmärtäisimme sen ettei meidän keinot selvitä elämästä ilman masennusta päde kaikkiin. Mutta ainoa ryhmä jota olen kritisoinut ovat nämä ankeat ihmiset jotka jaksavat valittaa ja purnata, esim työpaikan kahvihuoneessa vuodesta toiseen vinkuvat samoista asioista mutta koskaan eivät tee elettäkään muuttaakseen asioita. Se valitus on vaan niin rasittavaa ja pilaa esim työyhteisön yhteishengen.
 

Yhteistyössä