muita, joilla sektio edessä? Millä mielellä?

Mulla on siis itsellä viikkoja vasta 26+4, mutta vauva on perätilassa ja vedet menneet jo monta viikkoa sitten. Sektio tehdään viimeistään rvk 32 jos nyt sinne asti muka pääsisin (kuten lääkäri asian ilmaisi)

Mua kauhistuttaa ensinnäkin ajatus sektiosta, siitä olosta, että ei voi liikuttaa jalkojaan, ja maha heiluu ees sun taas...Lisäks vauvan tulevan keskosuuden takia en ole kotipaikkakunnalla, joten pelkään vähän sitäkin, että olenko kaikenlisäksi ihan ypöyksin kun mies ei pääse paikalle (min. 2,5h) ihan nopealla varoitusajalla matkan takia. Ja vielä kun vauva tulee joka tapauksessa olemaan keskonen, ja mä en tule näkemään, enkä luultavasti kuulemaankaan häntä heti leikkaussalissa... Ja tietenkin sit mietin tuota vauvan kuntoa ja omaa toipumista ja maidon nousemista näillä viikoilla...mutta siis tuo sektio kyllä jo toimeenpiteenä hiukan kauhistuttaa. Toki jos se on vauvalle paras vaihtoehto niin en tietenkään laita hanttiin, kyllä sen varmasti kestää.

Millaisia tilnteita muilla? Ajatuksia? Mahd. kokemuksia?

 

Minulla on takana kaksi kiireellistä sektiota, joten en osaa tuota odotusvaihetta tsempata, kun raskaaksi tulen, asia tulee ajankohtaiseksi.

Mutta tuo tunne, ettei vauvaa saakaan synnytyksessä rinnalle, on minulle tuttu. Kummassakaan leikkauksessa en ole vauvaa edes nähnyt, vaan on heti viety tehostettuun hoitoon. Olen seuraavana päivänä päässyt vasta katsomaan vauvaa. Sairaalassa saa onneksi keskolaan soittaa aina, kun siltä tuntuu. Se auttoi minua toisessa synnytyksessä, kun sain kuulla vauvan kunnosta jo heti heräämössä. (Soitin siis itse)

Sektiosta toipuu nopeammin, kun lähtee mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Ja kannattaa varata sairaalaan jotain tekemistä itselle, että aika kuluu, eikä kaikki aika mene miettimiseen..