muita diabeetikko lapsia???

Moi,
täällä jo 17-vuotiaan diabeetikon äiti vastailee sulle, kun ei muitakaan vastailijoita näy. Oikein hyvä d-keskustelupalsta on Diabetesliiton sivuilla, www.diabetes.fi ja siellä kohtauspaikka. Sieltä minäkin olen moneen kertaan tukea ja voimaa arkeen ammentanut.
Lohdutukseksi sulle voin sanoa että oikeasti diabetes ei sittenkään niin hirveästi perheemme elämää muuttanut, kunhan sen kanssa vain ensin tultiin tutuiksi. Diabeetikkotyttäreni on perheen esikoinen ja pelaa aktiivisesti joukkueessa salibandya ja tekee kaikkea muutakin ikäistensä tavoin - valitettavastikin välillä. Voimia teidän perheellenne uuteen elämän tilanteeseen. :hug:
 
Myös meidän perheemme 3,5 vuotiaalla neidillä todettiin äskettäin tyypin 1 diabetes.
Viime lauantaina kotiuduimme sairaalasta ja nyt sitten harjoitellaan arjen sujuvuutta tiukassa insuliini/verensokeri/hiilihydraatti aikataulutuksessa
Edelleen olemme pienessä "shokissa" - On kovin vaikea hyväksyä sairauden lopullisuus :(

Suvuissamme ei ole ketään, joka sairastaisi diabetesta ja jonka kanssa voisi jakaa kokemuksia. Liityimmekin heti Diabetesliittoon, ja ajattelimme anoa pääsyä liiton kesän perheviikolle, jotta tutustuisimme ja tyttömmekin saisi tutustua muihin diabetesta sairastaviin ja heidän perheisiinsä ja vaihtaa kokemuksia sairauden kanssa pärjäämisestä.

Vaikka sairaalassa saikin paljon tietoa sairaudesta ja siihen liittyvistä muista asioista, niin kotiuduttuamme huomaan että lähes koko ajan olisi tarve kysyä ja varmistaa mm. insuliiniannoksiin ja ruokaan liittyviä kysymyksiä. Tyttäremme insuliinilääkityksen määrät ovat vielä hakusessa ja sekin aiheuttaa harmia paitsi meille vanhemmille myös tytöllemme (mm. tiuhat verensokerin mittaukset ja yölliset "hiilaritankkaukset").

Yritän lohduttautua ajatuksella, että nyt kun tauti selvisi lapsellamme on parempi olla (jano, väsymys jne.) kun hän saa siihen lääkettä.

Voimia sinulle ja perheellesi.
 
janskuv
Meidän 5v neidillä todettiin diabetes viime marraskuussa eli takana on jo 3kk elämää d:n kanssa. Diabetesliiton keskustelupalstalta saa tosiaan hyviä vinkkejä. Ja sen olen kuullut että Diabetesliiton sopeutumisvalmennuskursseille on tosi vaikea päästä. Mulle voit laittaa sähköpostia: janskuv@luukku.com
 
kamami
:hug: Voimia !!!

Meillä 6v tyttö joka sairastui joulukuun lopulla. Suurin alkujärkytys ja suru on vähän väistynyt ja diabetes kulkee arjessa mukana... Alkuaikoina tuntui ahdistavalta juuri tuo lopullisuus. Tyttö on jo tietysti sen verran iso että ymmärtää mistä on kyse ja pistot ym. sujuu mukavasti. Noin pienellä on varmasti hankalampaa. Tuolla edellä on myös toinen diabetes-aiheinen ketju, nostan sen.
 
Minulla on 10-vuotias poika, jolla todettiin diabetes vajaa vuosi sitten. Aluksi se oli järkytys, koska suvussa ei tiettävästi ole muilla diabetesta, mutta nyt sen kanssa on jo oppinut elämään. Poika mittaa itse verensokerinsa ja insulininpistoakin on jo harjoitellut. Välipalat ja sun muut hoituvat koulussa hyvin. Muut lapseni pojat 15v ja 3,5v sekä tytöt 13v ja 2v ovat terveitä.
 

Yhteistyössä