Muistelua oman lapsuusajan yhteiskunnasta

Niinpä.

Meillä 80-luvulla kyllä sai jo vähän sanoa omaa kantaansa asioista, minä ainakin. :saint: Mutta haistattelusta seurasi (ei-fyysinen) rangaistus, heti. Ja hyvä niin.

saihan sitä mielipiteensä sanoa, kunhan puhui sillon kun sai luvan siihen. väliinhuutelu olis tienny jälki-istuntoa tai joutumista koulun johtajan puheille. tai sitten sitä karttakeppiä.

 

ei ollut kännyköitä, oli lankapuhelin. telkasta piti aina katsoa ihmemies mc gyver & musiikin saralla kaoman lambada sekä kikka olivat kova juttu.
musiikkia kuunneltiin kaseteilta, jotka sitten korjatiin teipillä kun nauha katkesi.
kirjastokortit olivat pahvia, kioskilta ostettiin karkkia työntämällä pää luukusta ja pyytämällä tyyliin " noita sinisiä kaks.. ja sit punaisia kolme..ja.."
lisäaineista ei puhuttu eikä hiilareista, aamiaiseksi mätettiin leipää ja kaakaota. leipää oli myös aina ruokapöydässä ja mehua laimennettiin kannuun.. limsa oli synttäreiden & saunaillan erikoisherkkua.
koulussa ja kotona oli usein kanaviilokkia, koulussa vielä sellaisen namin hillon kera. nykyisin kanaviilokkia ei taideta syödä missään..
ulkona juostiin vapaasti, talvella potkukelkkojen kanssa ja kesällä rymyttiin heinikossa.. punkeista varoiteltiin, mutta niiden luultiin tippuvan puista.
koska kännyköitä ei ollut, äidin kiljuivat parvekkeilta ja itse sai vastavuoroisesti aina huutaa pihalla " äitiii tuu parvekkeelle, täällä huutaa Maija (nimi muutettu)..." ylä-asteeseen asti tytöt & pojat pukeutuivat samantyylisesti, sukupuolettomasti: lenkkaria, sammaria, disney-kolitsia. pihalla leikitiin keinupolttosta, peiliä, hippaa.. kymmenkesäiset olivat vielä lapsia, eivätkä pikkuteinejä

"muok" lisäys: pullamössö ( = kahvi, johon tungettiin pulla) & viestilappuset, joita käytiin tunkemassa kavereiden postiluukuista unohtuivat =)

 

Kun tuli MTV, niin siellä juonsi joku Tino, ja juonto-osuudet oli pitkiä.

 

Ala-asteelta muistan kuinka sai välipalan koulussa jos oli koulua klo 14.sta. Nykyään välipalaa ei ole.

 

Mulle tulee pätkittäin näitä mieleen, mutta se vielä :xmas:, että lapsesta asti juotiin kahvia. Siis ala-aste ikäisestä, jos ei vielä nuoremmasta.

 

Muistaako kukaan, mikä oli sellaisen koepaperin nimi, jota käytettiin ainakin 70-luvulla.
Sellainen, josta lähti sellainen tuoksu ja kirjoitus oli liilaa?
Sillä paperilla on on ihan oma nimensä, mutta olen sen unohtanut.

 

Muistaako kukaan, mikä oli sellaisen koepaperin nimi, jota käytettiin ainakin 70-luvulla.
Sellainen, josta lähti sellainen tuoksu ja kirjoitus oli liilaa?
Sillä paperilla on on ihan oma nimensä, mutta olen sen unohtanut.

En muista sille mitään nimeä, mutta paperin, ja sen tuoksun muistan!

Ja ala-asteella oli opettajilla käytössä urut. Virsiä laulettiin usein.

 

[QUOTE="Satu";24653277]Ala-asteelta muistan kuinka sai välipalan koulussa jos oli koulua klo 14.sta. Nykyään välipalaa ei ole.[/QUOTE]

Lisään vielä että meillä kotona oli lankapuhelin jota sai käyttää hyvin harvoin. Ei saanut soitella kavereille voiko alkaa, sitä mentiin oven taakse suoraan kysymään.

 

[QUOTE="Satu";24653291]Lisään vielä että meillä kotona oli lankapuhelin jota sai käyttää hyvin harvoin. Ei saanut soitella kavereille voiko alkaa, sitä mentiin oven taakse suoraan kysymään.[/QUOTE]

Kahvin juonnista tuli muistot mieleen miten sain topparuokaa jo eka luokalla. Eli kahvia johon palasteltiin pullaa mukaan. Ja oli hyvää. Ajatuskin nyt saa voimaan pahoin.

 

Muistaako kukaan, mikä oli sellaisen koepaperin nimi, jota käytettiin ainakin 70-luvulla.
Sellainen, josta lähti sellainen tuoksu ja kirjoitus oli liilaa?
Sillä paperilla on on ihan oma nimensä, mutta olen sen unohtanut.

Koepaperi? Mulle tuli mieleen konseptipaperi, mitä se oli?

 

[QUOTE="vieras";24653314]Koepaperi? Mulle tuli mieleen konseptipaperi, mitä se oli?[/QUOTE]

Joo en mäkään koepaperina tuota muista.

 

Tulee mieleen kun koulukaveri soitti lankapuhelimeen ja kysyi "alaksää mua". Isä oli reissuhommissa, ja ennen kännyköitä saattoi mennä viikkojakin ettei siitä kuulunut kotiin mitään..

En edes muista,koska viimeksi oisin nähnyt lankapuhelimen jossain, jos ei lasketa virastoja tms missä ne jököttää edelleen paikallaan..

Jos joku meistä lapsista sairastui, kotiin hälyytettiin lastenhoitaja kotihoidosta, että äiti pääsi töihin. Nykyäänhän tällaista palvelua ei taida missään olla lapsiperheille, muuten kuin kriisitapauksissa.

Terveyskeskuksen päivystys oli auki ympärivuorokauden, nykyään vain virka-ajan ja muu päivystys jäi sairaanhoitopiirille. (tästä siis pitkät päivystysjonot mitä ei ennen ollut..)

pikkuveljet kun syntyi niin vauvojen vaatetukseen oli kietaisupaidat ja potkarit, nykyään on bodyt ja leggarit.

 

Vielä 80-luvulla opettaja sai puhua uskonnosta muutoinkin kuin uskonnontunneilla ja hyvinkin vakaumuksellisesti.

 

En muista sille mitään nimeä, mutta paperin, ja sen tuoksun muistan!

Ja ala-asteella oli opettajilla käytössä urut. Virsiä laulettiin usein.

Niin laulettiin ja koulussa oli muistaakseni päivittäin aamunavaus, jota kuunneltiin keskusradiosta. ( ehkei päivittäin sentään, mutta usein) Avauksen alkoi virsi, jota kuunnellessa seistiin ja laulettiin.

Vasta yläasteella tuli päivänavauksiin toisenkinlaista sisältöä. Musiikki ei ollut aina hengellistä. Muistan kun Bob Marley kuoli ja keskusradiosta sai soittaa hänen musiikkiaan ja John Lennonin Imagine soi kun hänet murhattiin.

 

Joo en mäkään koepaperina tuota muista.

me painettiin koulun lehteä sellaisella painokoneella jossa käytettiin spriitä ja koneessa oli teloja ja kampi josta väännettiin. muistan miten osasin unissani koota ja purkaa sen härvelin, syöttää paperit oikeinpäin ja sprii vaan loiskui ja haisi Siinä käytettiin tollasta paperia joka teki jäljestä liilaa.

 

Muistaako kukaan, mikä oli sellaisen koepaperin nimi, jota käytettiin ainakin 70-luvulla.
Sellainen, josta lähti sellainen tuoksu ja kirjoitus oli liilaa?
Sillä paperilla on on ihan oma nimensä, mutta olen sen unohtanut.

Kopiokoneet olivat ns. sinikopiokoneita. Siitä se tuli, kemikaalien hajusta kun monisteet laitetaan valotusraamiin ja valonherkkä sinikopiopaperi valotetaan ultraviolettivalolla. Paperi kehitetään ammoniakkihöyryssä, jolloin valottuneet tai valoa saamattomat alueet muuttuvat paperin tyypistä riippuen siniseksi.

Ennen kopiot olivat monisteita

 

Muistan kuinka yläasteella Bosnian sodan aikana luin aamunavauksen kaverini kanssa, luettiin erään tytön päiväkirjasta otteita Bosnian sodan keskeltä ja molemmat aloimme itkeä ja koko aamunavaus meni plörinäksi. Jälkikäteen hävetti.

 

[QUOTE="vieras";24653314]Koepaperi? Mulle tuli mieleen konseptipaperi, mitä se oli?[/QUOTE]

niin tai monisteet jaettiin sellaisina tuoksuvina, lämpinä.

 

[QUOTE="vieras";24653342]me painettiin koulun lehteä sellaisella painokoneella jossa käytettiin spriitä ja koneessa oli teloja ja kampi josta väännettiin. muistan miten osasin unissani koota ja purkaa sen härvelin, syöttää paperit oikeinpäin ja sprii vaan loiskui ja haisi Siinä käytettiin tollasta paperia joka teki jäljestä liilaa.[/QUOTE]

Ja ikää oli jotain 10...

 

[QUOTE="sasa";24653343]Kopiokoneet olivat ns. sinikopiokoneita. Siitä se tuli, kemikaalien hajusta kun monisteet laitetaan valotusraamiin ja valonherkkä sinikopiopaperi valotetaan ultraviolettivalolla. Paperi kehitetään ammoniakkihöyryssä, jolloin valottuneet tai valoa saamattomat alueet muuttuvat paperin tyypistä riippuen siniseksi.

Ennen kopiot olivat monisteita [/QUOTE] kiitos. Juuri tätä tarkoitin, hajun muistan elävästi.

 

Muistan kuinka yläasteella Bosnian sodan aikana luin aamunavauksen kaverini kanssa, luettiin erään tytön päiväkirjasta otteita Bosnian sodan keskeltä ja molemmat aloimme itkeä ja koko aamunavaus meni plörinäksi. Jälkikäteen hävetti.

Ollaanko me käyty samaa koulua vai mahtoiko tuo olla yleistä sillon???

 

[QUOTE="vieras";24653359]Ollaanko me käyty samaa koulua vai mahtoiko tuo olla yleistä sillon???[/QUOTE]

o'ou. Voit kyysä tarkemmin yv:llä. Mutta ehkä se oli yleistä.

 

Koulussa oli raittiuskirjoituskilpailuja ja meidän koulussa oli myös kulttuurikilpailu.
Olen kerran voittanutkin sen. Kyseenalaistin joskus täällä oman kultturelliuteni,
mutta nyt tajusin.. olenhan toki.

 

Muistaakseni Pätkis tuli torstaisin, muistaako kukaan? Ritari Ässä oli myös suorastaan pelottava

 

Ala-aste aikaan meillä oli myös tapana tehdä näytelmiä, ihan siis omalla ajalla, ja kierrettiin sitten luokissa näyttelemässä . Apua. Muistan vielä, kun isomman siskon luokkalaiset otti mut tokaluokkalaisen yhteen näytelmään, ja opettaja kysy multa, että "onko sulla oikein vuorosanoja siinä" . Mutta päästiin siis ainan tunnilta kun tunnilta näyttelemään noita luokkien eteen. Koputettiin vaan oveen, ja kysyttiin, että saadaanko tulla näyttelemään. Siis a p u a .