Muilla samanlaista? Lapsuudessa isä vihainen, nyt mies...

En tajua tätä. Olen mielestäni hyvinkin itsenäinen nainen, kuitenkin tajuan milloin olen oikeasti sairas ja osaan hakea apua tilanteeseen. Tilanne on nyt tämä että tänään lähdin töistä aikaisin sillä minulla oli paha ripuli jo aamupäivästä eikä se vaan rauhoittunut. Olen nyt kotona torkkunut, syönyt kevyesti jne., eli hoitanut siis itseäni. Mies tuli äsken kotiin itsekin, valitti että on "ihan poikki". Mitenkään vähättelemättä miehen opiskelupäivää, eipä tuo näyttänyt enempää väsyneeltä kuin yleensä ja kysyinkin että saiko tämä tekstiviestini jossa pyysin miestä hakemaan lapsemme hoidosta. Miehen ilme muuttui vakavaksi: "mähän sanoin että olen ihan poikki". Minä en kai sitten tajunnut jotain oleellista sillä sain vain sanotuksi (vessakäynnin jälkeen) että "jos minä lähden, voin p*skantaa housuuni". Istuin sohvalle ja katsoin miestä; "tiedän että olet väsynyt mutta nyt näyttää siltä että minä olen kipeä. Voisitko siis --" tässä vaiheessa mies huokaisi kovaan ääneen, paiskasi laukkunsa maahan ja lähti ovet paukkuen. Väkisinkin kävi mielessä että tämä on nähty ennenkin...

Oma isäni oli vanhan kansan tyylinen mies, ei paljon puhunut eikä varsinkaan kertonut jos sairasti. Silloin kun minä olin sairaana (hyvin vähän, yleensä kerran vuodessa jos sitäkään), hän ihan avoimesti kiukutteli minulle ja jopa huusi. Jossen onnistunut heti jossain, hän oli ankara ja jopa kiusasi, mutta tuo oli pahinta että en saanut sairastaa lapsenakaan ilman syyllisyyden tunnetta. Mieheni tapasin lähemmäs täysi-iässä ja hän piti minusta hyvää huolta ensimmäiset vuodet. Sitten tulin raskaaksi ja vaikka päätös pitää lapsi oli yhteinen, mies kirjaimellisesti käänsi minulle selkänsä silloin kun kärsin kivuista, näin kamalia painajaisia ja huusin kauhusta unissani. Mitään tukea ei tippunut. Lapsi syntyi ja mies oli alusta asti loistava isä, jäi jopa vuodeksi kotiin ja pärjäsin hyvin. Nyt kun lapsi on vanhempi, mieheni olettaa tämän osaavan sellaisiakin juttuja, joihin 2-vuotiaalla ei vaan ole edellytyksiä. Sanon hänelle aina kun hän vaatii liikaa, hän syyttää minua lapsen lellimisestä. Viime aikoina kuvioihin on taas kerran astunut tuo ilkeys silloin kun olen sairaana ja se satuttaa todella paljon . Mies tietää tasan tarkkaan tunteeni asiassa, on ääneen kauhistellutkin isäni asennetta...

Onko teillä muilla samanlaista? Jos, niin miten pärjäätte asian kanssa? Tiedän kyllä syyt isäni kiukutteluun (sen ajan kasvatus jne.), mutta miestäni en ymmärrä asiassa ollenkaan!

 

Nosto.

Olen miettinyt pitäisikö lähteä yöksi pois, vaikkapa hotelliin. Rahasta ei ole pulaa ja lapsi on tottunut siihen että työni takia olen välillä yön tai kaksi poissa. En ole vihainen mutta jotenkin järkyttynyt miehen reaktiosta.

 

pitäisi olla aika itsestään selvää tuossa tilanteessa kumpi sen lapsen hakee.

 

Kiitos ensimmäiselle vastaajalle! Minustakin asia on melko selvä (siis että kuka hakee) mutta mies kai kokee että tahallani sairastan?

 

Älä lähde, ainakaan vielä. Yritä taas jutella asia selväksi. Kerrot rehellisesti miten pahalta sinusta tuntuu, ja että tekee mieli häipyä.

 

Kiitos Joopanoo! Niin, mielelläni puhuisin asiat selviksi...mutta epäilen että mies rupeaisi samaan :/. Tämä juttu kun on toistunut vuosien aikana aika useasti ja joka kerta lopputulos on sama; mies ei kuuntele minua kunnolla niin kauan kun on loukkaantunut/väsynyt ja sitten kun tilanne rauhoittuu, hän pyytää kuivasti anteeksi ja sanoo parantavansa tapansa. Onko siinä silloin järkeä jäädä paikalle? En vittuile, kysyn vaan.

 

mieheni lähti salille kun itkin korvakipuani, sanoin että tarvitsen lohdutusta mutta mies vain huikkasi ovelta tulevansa tunnin päästä mua lohduttamaan, tuliko? ei tullu

 

No en mä tiedä... Mutta voishan se olla, että jos tekisit nyt jonkun yllättävän siirron, kuten se hotelliin meno... niin jätkälle kolahtas kaaliin paremmin sun pahaolo hänen käyttäytymisestään.

Tai sitten hänellä olisi olevinaan suurempi syy loukkaantua/suuttua/vittuilla... mene ja tiedä noista
äijistä...

 

Itse oli raskauden puolivälissä lähes liikuntakyvytön, ja koiranomistaja. Mitä tekee mies... no, lähtee tyttärensä kanssa viikon matkalle 600 kilsan päähän.

Ei edes kysynyt, mitenaion pärjäillä sen ajan, kun en voi kaupassa käydä tai koiraa ulkoiluttaa...

Mutta, se on exä. Ei se käytös muuttunut ikinä.

 

:hug: tiedän tunteen! Olen kurkkuani myöten tänynnä hyvää tarkoittavia "puhukaa" kommetteja. Tulee mieleen, että "Ihanko tosi, kiitos! Kas kun ei tullut mieleen".

Asiat ja ihmiset eivät valitettavasti ole niin mustavalkoisia. Ajoittain hankalassa miehessä voi olla paljonkin hyviä puolia.

Niinä pahoina hetkinä vannon itselleni, että nostan kytykintä ja lujaa. Toisen tunnekylmyys ja asennevamma on niin käsittämätöntä. Valitettavinta meillä on se, että kyvyttömyys ymmärtää ulottuu taaperoon. Jos tempperanmenttinen lapsi kiljuu ja kiukuttelee niin kommnetti saattaa olla ilmeettömästi, että "siinähän huudat sitten, AIVAN SAMA". En usko, että toimii näin jos minä en ole paikalla. Lapsi kuitenkin menee hänen luokseen lohdutettavaksi.

Eli vaihtoehdot on kestää tilannetta tai lähteä. Minä olen toistaiseksi valinnut kestää. Koska mies on kuitenkin lapselleen hyvä isä ja meillä on myös paljon hyvää.

 

Mä olen huomannut että meillä mies on aika avuton mikäli minä tai lapset sairastan. Vie lapset reippaasti lääkäriin ja minunkin käskee mennä mutta ellei ole sellaista konkreettista kuten korvatulehdus lapsilla yms. niin ei jotenkin hahmota sitä.
Tai ei osaa ehkä toimia ellei ole selkeitä ohjeita, lääkkeen annostelu tai ulkoilutus tai mehun juottaminen. Mutta ellei lääkäri määrää haleja ja hemmottelua niin ei asiaa ihan ekasta vihjeestä tajua.

 

Kiitos taas vastauksista! Niin, olen joskus aiemmin ison riidan jälkeen lähtenyt hotelliin yöksi ja nykyään riidellessä mies sanookin "painu sinne hotelliis jos ärsyttää". Muuten kunnollinen mies mutta aivan sietämätön kun vetää herneet nenään...miehillä tuntuu olevan vaikeuksia tuon empatian kanssa. Oma tapaukseni on muiden mielestä super-empaattinen ja kieltämättä onkin sitä- ollessaan hyvällä tuulella.

 

Vastauksia olikin tullut lisää, kirjoitan siis lisää . Kiitos kaikille tuestanne!

Kuten eräs ylempänä, tiedostan kyllä mieheni hyvätkin puolet ja halu "nostaa kytkintä" on painunut lähes nollaan sillä tiedän miten hyvä mies minulla kaikenkaikkiaan on (ei juo, käytä aineita, pelaa uhkapelejä, käytä väkivaltaa, tuhlaa talousrahoja, ole sovinisti jne.). Jotenkin vaan on käsittämätöntä tuo suhtautuminen taaperoon välillä (saan olla ratkomassa isän ja pojan riitoja päivittäin, mies kun heittäytyy todella lapselliseksi) ja sitten se että en saisi tulla sairaaksi! Okei, hän oli väsynyt ja se on ok mutta kun pistetään väsymys ja ripuli vastakkain, kumpi on ns. todellinen syy?? Kysynpähän vaan .

Ihan uskomattomia miehiä osalla vastaajista, otan osaa!

 

jaa, no enpä ymmärrä alkuunkaan että vaikka olisit terve, sinun kuuluisi automaattisesti hakea lapsi.
ja sinä elätät perheen ja mies opiskelee vaan rahoillasi? luulisi kyllä edes lapsensa hakevan. on työelämä rankempaa kuin opiskelu.

törkeä jätkä ja miehet pitäisi laittaa kuriin. mutta jostain syystä äidit edelleen ovat pääkasvattajia, ja he orjailevat poikein suhteen. tytöiltä kehdataan j aosataan vaatia ahkeruutta, työntekoa ja kunnollista käytöstä, mutta poikien annetaan suomessa kasvaa kuin pellossa. jostain syystä naiset eivät kehta vaatia eri sukuopuolta olevaa lastaan kuriin ja ahkeruuteen. omaa sukupuolta kehdataan ojentaa.

ja jos perheen isäkään ei osallistu poikien kurinpitoon... ei kukaan pidä kuria pojile ja kasvata kantamaan vastuuta, kuten nyt hakemaan lapsensa hoidosta ja tekemään ruokaa ja siivoamaan.

 

Itse oli raskauden puolivälissä lähes liikuntakyvytön, ja koiranomistaja. Mitä tekee mies... no, lähtee tyttärensä kanssa viikon matkalle 600 kilsan päähän.

Ei edes kysynyt, mitenaion pärjäillä sen ajan, kun en voi kaupassa käydä tai koiraa ulkoiluttaa...

Mutta, se on exä. Ei se käytös muuttunut ikinä.

täh. sait yksin ja rauhassa olla viikon. tuohan on hyvä mies. ap:n pitäisi ripulissa hoitaa lapsensa.

 

miusta suurin osa miehistä on ikuisia pikku poikia ja herkkänahkoja, jotka sitten käyttäytyyvät juuri noin, miten naisilla harvemmin tulis mieleen käyttäytyä. sillä ajatuksella niitä jaksaa =)

 

mutta jostain syystä äidit edelleen ovat pääkasvattajia, ja he orjailevat poikein suhteen. tytöiltä kehdataan j aosataan vaatia ahkeruutta, työntekoa ja kunnollista käytöstä, mutta poikien annetaan suomessa kasvaa kuin pellossa. jostain syystä naiset eivät kehta vaatia eri sukuopuolta olevaa lastaan kuriin ja ahkeruuteen. omaa sukupuolta kehdataan ojentaa.

ja jos perheen isäkään ei osallistu poikien kurinpitoon... ei kukaan pidä kuria pojile ja kasvata kantamaan vastuuta, kuten nyt hakemaan lapsensa hoidosta ja tekemään ruokaa ja siivoamaan.

Älä jauha peetä!

 

miusta suurin osa miehistä on ikuisia pikku poikia ja herkkänahkoja, jotka sitten käyttäytyyvät juuri noin, miten naisilla harvemmin tulis mieleen käyttäytyä. sillä ajatuksella niitä jaksaa =)

mutta ei niin olisi, jos sellaista ei suvaittaisi. Miksi naisen pitää olla pahoillaan siitä, että on kipeä? Miksi naisen on pakko jaksaa kipeänä?

Miksi naiset tekeytyy niin vahvoiksi, että miehellä on paikka vaan sohvalla, passattavana?

 

Itse oli raskauden puolivälissä lähes liikuntakyvytön, ja koiranomistaja. Mitä tekee mies... no, lähtee tyttärensä kanssa viikon matkalle 600 kilsan päähän.

Ei edes kysynyt, mitenaion pärjäillä sen ajan, kun en voi kaupassa käydä tai koiraa ulkoiluttaa...

Mutta, se on exä. Ei se käytös muuttunut ikinä.

täh. sait yksin ja rauhassa olla viikon. tuohan on hyvä mies. ap:n pitäisi ripulissa hoitaa lapsensa.

Juu, muuten toki hyvä juttu, mutta kun oli tuo koira ja kaupassakäynti yhdistettynä liikuntakyvyttömyyteen ja keskenmenouhkaan. Minun oli määrä maata vain aloillaan.

 

No ei se hotelliin menokaan sitten auta. Joku semmoinen juttu sun tarvii tehdä, että jätkä jää pitkäks aikaa miettimään omaa käyttäytymistään. Mutta mitä?

 

mutta jostain syystä äidit edelleen ovat pääkasvattajia, ja he orjailevat poikein suhteen. tytöiltä kehdataan j aosataan vaatia ahkeruutta, työntekoa ja kunnollista käytöstä, mutta poikien annetaan suomessa kasvaa kuin pellossa. jostain syystä naiset eivät kehta vaatia eri sukuopuolta olevaa lastaan kuriin ja ahkeruuteen. omaa sukupuolta kehdataan ojentaa.

ja jos perheen isäkään ei osallistu poikien kurinpitoon... ei kukaan pidä kuria pojile ja kasvata kantamaan vastuuta, kuten nyt hakemaan lapsensa hoidosta ja tekemään ruokaa ja siivoamaan.

Älä jauha peetä!

siinäpäs tuli rakentava kommentti.

 

Itse oli raskauden puolivälissä lähes liikuntakyvytön, ja koiranomistaja. Mitä tekee mies... no, lähtee tyttärensä kanssa viikon matkalle 600 kilsan päähän.

Ei edes kysynyt, mitenaion pärjäillä sen ajan, kun en voi kaupassa käydä tai koiraa ulkoiluttaa...

Mutta, se on exä. Ei se käytös muuttunut ikinä.

täh. sait yksin ja rauhassa olla viikon. tuohan on hyvä mies. ap:n pitäisi ripulissa hoitaa lapsensa.

Juu, muuten toki hyvä juttu, mutta kun oli tuo koira ja kaupassakäynti yhdistettynä liikuntakyvyttömyyteen ja keskenmenouhkaan. Minun oli määrä maata vain aloillaan.

no kyllä mun mielestä miehen kuuluu viettää lapsensa kanssa aikaa eikä hoitaa sun koiria. sori nyt vaan. ei raskaus ole sairaus ja jos on, mene sairaalaan.

 

mutta jostain syystä äidit edelleen ovat pääkasvattajia, ja he orjailevat poikein suhteen. tytöiltä kehdataan j aosataan vaatia ahkeruutta, työntekoa ja kunnollista käytöstä, mutta poikien annetaan suomessa kasvaa kuin pellossa. jostain syystä naiset eivät kehta vaatia eri sukuopuolta olevaa lastaan kuriin ja ahkeruuteen. omaa sukupuolta kehdataan ojentaa.

ja jos perheen isäkään ei osallistu poikien kurinpitoon... ei kukaan pidä kuria pojile ja kasvata kantamaan vastuuta, kuten nyt hakemaan lapsensa hoidosta ja tekemään ruokaa ja siivoamaan.

Älä jauha peetä!

siinäpäs tuli rakentava kommentti.

Ihan yhtä rakentava kuin sinun oma "looginen" ja yleistävä johtopäätöksesikin, joka ilmeisesti pitkänkin pohdinnan hengentuotos.

 

mutta jostain syystä äidit edelleen ovat pääkasvattajia, ja he orjailevat poikein suhteen. tytöiltä kehdataan j aosataan vaatia ahkeruutta, työntekoa ja kunnollista käytöstä, mutta poikien annetaan suomessa kasvaa kuin pellossa. jostain syystä naiset eivät kehta vaatia eri sukuopuolta olevaa lastaan kuriin ja ahkeruuteen. omaa sukupuolta kehdataan ojentaa.

ja jos perheen isäkään ei osallistu poikien kurinpitoon... ei kukaan pidä kuria pojile ja kasvata kantamaan vastuuta, kuten nyt hakemaan lapsensa hoidosta ja tekemään ruokaa ja siivoamaan.

Älä jauha peetä!

siinäpäs tuli rakentava kommentti.

Ihan yhtä rakentava kuin sinun oma "looginen" ja yleistävä johtopäätöksesikin, joka ilmeisesti pitkänkin pohdinnan hengentuotos.

no naiset ovat useammin pääkasvattajia kuin miehet.
ja jostain syystä miehistä kasvaa useammin väkivaltarikollisia, laiskoja, saamattomai, rettelöijiä, ym.

eli poikia ei osata kasvattaa. poikien äidit ovat huonoja kasvattajia. sukupuolten aivojen rakenteessa ei ole mitään eroa uusimpien tutkimusten mukaan.

 

Kiitos taas vastauksista! Niin, olen joskus aiemmin ison riidan jälkeen lähtenyt hotelliin yöksi ja nykyään riidellessä mies sanookin "painu sinne hotelliis jos ärsyttää". Muuten kunnollinen mies mutta aivan sietämätön kun vetää herneet nenään...miehillä tuntuu olevan vaikeuksia tuon empatian kanssa. Oma tapaukseni on muiden mielestä super-empaattinen ja kieltämättä onkin sitä- ollessaan hyvällä tuulella.

Niin aika erikoista on tuo sinun hotelliin karkuun juokseminen kyllä.
Ei ihme jos sanoo että "painu sinne hotelliisi"

Mutta muuten kunnollinen mies? ... huuhuh...
Ihme että ei ole pakannut sinulle kaikkia tavaraoitasi mukaan sinne hotelliin.

Eiköhän tämä sinun tarinasi kerro juuri siitä että koskaan ei mikään riitä , ihan sama mitä tekee jos joku huono puoli löytyy niin sillä leimataan koko kaveri, mainitaan sivunmennen että "on se hyvällä päällä ollessaan empaattinen ja kiva".

Mitenkäs sinun empaattisuus miestäsi kohtaan?

Suoraan sanottuna minä en usko että sinun aloituspostisi on totta edes, tällä tarkoitan sitä että siitä postista ilmenisi edes säällisellä tavalla kummankin osapuolen tarina. Luulen että vedit todella törkeästi kotia päin.

FU