Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Minusta vika on siinä, että pojille sallitaan enemmän asioita. Tytöiltä odotetaan paljon enemmän asioita, siinä kun pojat pääsee yleisesti ottaen aika vähällä. Pojathan on poikia yms.
Ja monella naisella on edelleen takaraivossa se, että miespuolinenj on naispuolista arvokkaampi, jolloin miespuolista kasvattia ei opeteta kunnioittamaan kasvattajaansa, varsinkin, jos kasvattaja on naispuolinen.
Näin on ehkä joissakin uskonnollisissa tai etnisissä yhteisöissä tai muutoin kivikautista kasvatusta ja kyseisenlaisia "perinteitä" kunnioittavilla, mutta väitän kyllä, että suurin osa äideistä kasvattaa poikansa nykypäivän olosuhteiden mukaan.
Tai ainakin mä haluan uskoa niin, että suurin osa äideistä kasvattaa poikansa.
Meillä esimerkiksi me, sekä äiti että isä, olemme tasa-arvoisia vanhempia lapsillemme. Lisäksi kumpikin meistä tekee ruokaa, pyykkää, hoitaa kotia (niin siivousta kuin remppa-asioitakin) yms. Ja meillä on täysin luonnollinen asia se, että jos toinen on kipeä, niin tottakai se terve osapuoli hakee lapset hoidosta.
Meillä on kolme poikaa, jotka ovat pienestä pitäen ottaneet osaa siivouksiin, esikoinen (9v) tekee ruualle usein salaatin jne. Itsestäänselvyys on se, että 9v ja 6v laittavat ruokailun jälkeen astiansa tiskikoneeseen. Veljekset myös huolehtivat toisistaan, esikoinen esimerkiksi saattaa lukea pikkuveljilleen iltasadun tai viedä pikkuveljensä 2v potalle. Meillä ei myöskään pojille sallita erivapauksia vain sen tähden, että he ovat poikia. Säännöt ovat selkeät ja jos niitä rikkoo, niin tietävät myös, että rikkomista seuraa rangaistus. Vastaavasti meillä myös halaillaan ja puhutaan paljon erilaisista asioista. Toisten ihmisten (ja tietysti myös eläinten) huomioiminen ja kunnioittaminen ovat tärkeitä asioita, samoin pitää kunnioittaa myös toisten omaisuutta. Eli jos jotain vahingossa kaverilta tai muulta rikkoo, niin se myös korvataan. Jne jne.