Mua vähän harmittaa yksi juttu lasten puolesta(joulusta...)

[Keittiönoita]

Täälä taas muutamat viisastelee, että 'Elämä on' ja 'Kyllä lasten pitää oppia...' -p*skaa.

Fakta on kuitenkin se, että jos sen oman kultamurun alahuuli rupee väpättään ja toinen on SUUUURESTI pettynyt ja aidosti surullinen vuoden suurimpana juhlapäivänä, niin kyllä siinä jokaisella äidillä omaaki sydäntä raapaisee.

Muistelkaas ny itte niitä lapsuuden joulunaikoja ku sitä odotettiin ku kuuta-nousevaa. Muusta ei puhuttukaa! Kaikki se kodinki hössötys (siivoukset, leipomiset, koulun kuusijuhlat, yms) tähtää vain siihen yhteen päivään. Ja sitte siihen päälle viä se taianomainen joulupukki! Siinähän odotukset kohoaa jo aivan sfääreihin... Pienet lapset viä uskoo siihen pukkiinki ihan tosissaan! Et pukki tietää kaiken, on esim TASAVERTAINEN!!! Selitä siinä sitte mukulalle, että 'kyllähän sä oot ollu tasan yhtä kiltti ku toi sun serkkus, mutta nyt sä vaan sait puolet vähemmän lahjoja...'

Koittakaa yks joulu kotona. Saatte rakentaa just sellasen joulun, ku teidän arvoilla haluutte. Pääsee sitä sukujoulua viettään sillon tapaninpäivänäki!

No mä olen kyllä puhunut vain meidän jouluistamme ja omista lapsistani. Jos joku toinen kokee paremmaksi viettää joulun perheen kesken kotonaan, niin tottakai hänen pitää tehdä niin.

 

[Madicken04]

Täälä taas muutamat viisastelee, että 'Elämä on' ja 'Kyllä lasten pitää oppia...' -p*skaa.

Fakta on kuitenkin se, että jos sen oman kultamurun alahuuli rupee väpättään ja toinen on SUUUURESTI pettynyt ja aidosti surullinen vuoden suurimpana juhlapäivänä, niin kyllä siinä jokaisella äidillä omaaki sydäntä raapaisee.

Muistelkaas ny itte niitä lapsuuden joulunaikoja ku sitä odotettiin ku kuuta-nousevaa. Muusta ei puhuttukaa! Kaikki se kodinki hössötys (siivoukset, leipomiset, koulun kuusijuhlat, yms) tähtää vain siihen yhteen päivään. Ja sitte siihen päälle viä se taianomainen joulupukki! Siinähän odotukset kohoaa jo aivan sfääreihin... Pienet lapset viä uskoo siihen pukkiinki ihan tosissaan! Et pukki tietää kaiken, on esim TASAVERTAINEN!!! Selitä siinä sitte mukulalle, että 'kyllähän sä oot ollu tasan yhtä kiltti ku toi sun serkkus, mutta nyt sä vaan sait puolet vähemmän lahjoja...'

Koittakaa yks joulu kotona. Saatte rakentaa just sellasen joulun, ku teidän arvoilla haluutte. Pääsee sitä sukujoulua viettään sillon tapaninpäivänäki!

Itse en lapsuuden joulujani muista noin. Ehkä helpotuksena oli se ettei meillä uskottu joulupukkiin ja lahjojen tasavertaisuuteen muutenkaan. Lahjat tulivat vanhemmilta ja kummeilta sekä sukulaisilta, jollain sitten sattui olemaan kummi joka lähetti isompia/hienompia lahjoja kuin toisella. Sisarusten kesken en musita että oltaisiin vertailtu tai kadehdittu lahjoja, itseasiassa monista toisten lahjoista päästiin vielä hyötymäänkin yhteisten leikkien myötä ja silloin se vähemmälle jäänytkin muisti lämpimästi siskon kummia.

Ja vaikka nyt lahjoja odotettiinkin niin ei se ollut kuin osa joulusta. Paremmin mieleen on jäänyt kuusen tuoksu ja koristeet, jouluruuat, kynttilät ja koko se tunnelma. Niitä kaipaan lapsuuden jouluista ja haluaisin luoda sellaisia muistoja omille lapsillenikin.

 

[Sankkuli]

No toisaalta kuuluu elämään, mutta jos ne lapset luulee, että ne on olli tuhmempia ku toiset ja saa siksi vähemmän...

olkaa kotona, tai osta enemmän lahjoja, that's it...

 

[-]

Me vietetään just siks aatto oman perheen kanssa ja muina joulupäivinä sitten kyläillään. Lapset on tosi onnellisia omista muutamista paketeistaan ja kaikilla on hyvä mieli.
Tai sitten voisi yhdessä sopia lukumäärän että jokainen lapsi saa esim. 5 pakettia ja loput odottaa kotona.

 

[ap:lle]

jos mulle sukulainen tekisi kerrankin tollasen spektaakkelitempun, niin satavarmasti se olisi viimeinen joulu yhdessä niin tahdittomien ihmisten kanssa.

 

[Heffalump]

Ymmärrän kyllä hyvin ap:n tilanteen. Ei ole lapsille kiva katsoa joka joulu kun toiset saavat tuplasti enemmän paketteja kuin itse. Mun mielestä nimenomaan se tilanne jossa lahjoja jaetaan muodostuu helposti lapsille ikäväksi kun toiset saa paljon enemmän. Siinä katsotaan nimenomaan määrää ei laatua. Muistan itsekin pienenä kun oltiin mummolassa koko suku ja serkut sai paljon enemmän lahjoja ja se harmitti. Myöhemmin kun lahjoja vertailtiin ei sillä määrällä ollu niin väliä vaan sille että oli saanut mieleisiä lahjoja. Mut ei ole kiva jos lapsille tulee joka joulu paha mieli siitä että paketteja on vähän.

Mä tekisin niin että puhuisin serkkujen vnhemmille, jos he voi jättää osan paketeista kotiin, tai sitten tekisin omille useamman pienen paketin. Kyllä musta joulu on lasten juhla ja ei sillon pidä enhdoin tahdoin tuottaa lapsille pahaa mieltä.

 

[vieras]

Täälä taas muutamat viisastelee, että 'Elämä on' ja 'Kyllä lasten pitää oppia...' -p*skaa.

Fakta on kuitenkin se, että jos sen oman kultamurun alahuuli rupee väpättään ja toinen on SUUUURESTI pettynyt ja aidosti surullinen vuoden suurimpana juhlapäivänä, niin kyllä siinä jokaisella äidillä omaaki sydäntä raapaisee.

Muistelkaas ny itte niitä lapsuuden joulunaikoja ku sitä odotettiin ku kuuta-nousevaa. Muusta ei puhuttukaa! Kaikki se kodinki hössötys (siivoukset, leipomiset, koulun kuusijuhlat, yms) tähtää vain siihen yhteen päivään. Ja sitte siihen päälle viä se taianomainen joulupukki! Siinähän odotukset kohoaa jo aivan sfääreihin... Pienet lapset viä uskoo siihen pukkiinki ihan tosissaan! Et pukki tietää kaiken, on esim TASAVERTAINEN!!! Selitä siinä sitte mukulalle, että 'kyllähän sä oot ollu tasan yhtä kiltti ku toi sun serkkus, mutta nyt sä vaan sait puolet vähemmän lahjoja...'

Koittakaa yks joulu kotona. Saatte rakentaa just sellasen joulun, ku teidän arvoilla haluutte. Pääsee sitä sukujoulua viettään sillon tapaninpäivänäki!

No mä olen kyllä puhunut vain meidän jouluistamme ja omista lapsistani. Jos joku toinen kokee paremmaksi viettää joulun perheen kesken kotonaan, niin tottakai hänen pitää tehdä niin.

Etkö sinä nimenomaan haaveillut joulusta vain oman perheen kesken, mutta et ole voinut sitä viettää.

 

[Kata-76]

kun aikoinaan vietimme yhteisiä jouluja serkkujen kanssa, jotka saivat vähemmän paketteja kuin omamme, avattiin meillä toisen puolen mummulassa puolet paketeista ja jätin osan myös kotiin ja ne avattiin sitten illalla, kun tultiin kotiin.
omat lapseni eivät ainakaan koskaan sanoneet muille ääneen, että osa lahjoista on heillä muualla ja osallistuivat innolla serkkujenkin pakettien ihasteluun.

Tämä on lahjojen puolesta todella fiksusti tehty!!!

 

[apsi]

Ihan hyvin niitä sukulaisia voi tavata joulunpyhien aikaan eikä aattona, jos siltä tuntuu. Kyllä lapset silti saavat tietää, paljonko lahjoja kukin sai, mutta mielipaha ei ole samaa luokkaa kuin siinä lahjojensaantitilanteessa olisi.

Toinen tapa olisi sitten se, että tosiaan joka muksu saa saman määrän paketteja siinä paikan päällä, loput sitten yhteisten kuvioiden jälkeen. Toimii etenkin, jos joulupukkiin ei enää uskota, vaan lapsille voidaan sanoa, että osa avataan vasta kotona. Näin meillä on joskus tehty.

Minusta arki opettaa ihan tarpeeksi pettymysten siedosta, jouluna ei tarvi semmoista treenata. Varsinkaan niin, että tilanne on aina sama. Eri juttu, jos tilanne edes vaihtelisi välillä.

 

[isoäiti mölykylästä]

Ei oo väärin kyllä pitää serkkujen vanhempienkin ymmärtää mitä tehdä eikö ne vois osan lahjoista jättää kotia ja sitten ilmottaa että tonttu on vaikkapa ne tuonut?

eilisen keskustelun perusteella ei tarvii serkkujen ymmärtää ja jättää paketteja kotiin. kyllä ne voi jakaa sen 50 pakettia lapselleen vaikka toisen lapsi ei saa kuin 10 pakettia. näinhän palstalla eilen sanottiin, että turha ruikuttaa tästä asiasta. ei millään pahalla. tää on palstan mielipide.

mutta itse henk. kohtaisesti varmaan sitten jäisin lasten kans kotiin ja viettäisin perheen keskeisen joulun. koska ei ole kiva katsoa kun lapset on surullisia kun toiset saa enemmän kuin toiset. ja niitä pettymyksiä kerkee kokea kyllä muulloinkin kuin jouluna

 

[ap]

Oho... Onpas tämä ketju kasvanut :O

Joo, mietinnässä on mitä jouluna tehdään, vietetäänkö sukujoulu kumman puolen suvun kanssa... Vai kotona keskenämme, se olis ehkä se paras ja helpoin ratkaisu

 

[Keittiönoita]

Etkö sinä nimenomaan haaveillut joulusta vain oman perheen kesken, mutta et ole voinut sitä viettää.

Kyllä, minä haaveilin. Sen sijaan lapseni eivät haaveilleet. Jos tilanne olisikin ollut se, että lasteni joulu olisi mennyt pilalle isovanhempien ja serkkujen kanssa, niin sitten mekin olisimme viettäneet joulun kotona. Lapseni ovat aina halunneet viettää joulun suvun kanssa, vain minä olen ollut se vastahankainen.