Mua säälittää kaikki teinivanhemmat.:(

Mä en koe menettäneeni mitään...
Kyllä mä olen mennyt nuorena...vaikka olen töitä tehnytkin..
Ja kyllä mä pääsen vieläkin menemään,JOS niin joskus haluan..Harvemmin vain tekee mieli lähteä minnekkään ja jos lähden niin useimmiten selvinpäin karaokea laulamaan tms..
Mä pääsen myös harrastamaan vaikka joka ilta lenkkeilyä ja pari kertaa viikossa salille ja potkunyrkkeilyyn..
Se riittää mulle.
Mä ehdin matkustella ym sitten,kun mun lapset ovat aikuisia..

Tää on mun elämää,enkä vaihtais päivääkään pois siitä.
Enkä sano,että aina olisi ollut helppoa,mutta ei elämä ole ikinä eikä sen kai ole tarkoituskaan olla..
Vaikeudet on tehty voitettaviksi...

Minulle on aivan sama minkä ikäisenä ihmiset tekevät lapsensa,jos vain niistä pystyvät huolehtimaan..Ei ole multa pois jos joku saa lapsen 40 vuotiaana tai jos joku saa lapsen 16 vuotiaana...

no näinhän se tietysi on. ei ikä huonommaksi vanhemmaksi tee, vaan se kyky kantaa vastuunsa. ihanaa kuulla positiivisesta teiniäitiydestä kun niitä negatiivisia tuntuu olevan ihan liikaa.

 

Aika moni puolustelee teiniäitiyttä sillä että "sitten on omaa aikaa kun lapset ovat isoja ja itse vielä jaksaa". Vaan kun ei se aina mene ihan niinkään.

Itse tiedän erään äidin joka ajatteli näin. No, yllättäen tytär sitten paukahti itsekin teininä raskaaksi sangen epäsuotuisaan elämäntilanteeseen. Ihqu poiccis lähti tietysti sitten lipettiin, opiskelut menivät vähän niin ja näin, tehtiin lisää lapsia eri miehille ja puhkesi psyykkinen sairaus. Tämä tuntemani äiti hoitaa nyt sitten kaikki vapaa-aikansa tyttärensä jälkikasvua ja sen lisäksi kantaa jatkuvaa huolta tyttären talousasioista, terveydestä ja psyykkisestä jaksamisesta. Omasta harrastamisesta ja vapaa-ajasta ei juuri puhettakaan eikä tilanne varmaan miksikään muutu ennen kuin lapsenlapsetkin ovat jo aikuisia.

 

[QUOTE="Diipadaapa";24066891]Aika moni puolustelee teiniäitiyttä sillä että "sitten on omaa aikaa kun lapset ovat isoja ja itse vielä jaksaa". Vaan kun ei se aina mene ihan niinkään.

Itse tiedän erään äidin joka ajatteli näin. No, yllättäen tytär sitten paukahti itsekin teininä raskaaksi sangen epäsuotuisaan elämäntilanteeseen. Ihqu poiccis lähti tietysti sitten lipettiin, opiskelut menivät vähän niin ja näin, tehtiin lisää lapsia eri miehille ja puhkesi psyykkinen sairaus. Tämä tuntemani äiti hoitaa nyt sitten kaikki vapaa-aikansa tyttärensä jälkikasvua ja sen lisäksi kantaa jatkuvaa huolta tyttären talousasioista, terveydestä ja psyykkisestä jaksamisesta. Omasta harrastamisesta ja vapaa-ajasta ei juuri puhettakaan eikä tilanne varmaan miksikään muutu ennen kuin lapsenlapsetkin ovat jo aikuisia.[/QUOTE]

no joo, mutta on opittava sanomaan EI. ne on lapsenlapsia, ei lapsia. vastuu ei siis enää ole isoäidin. kyllähän tuohon muutenkin vaikuttaa miten lapsensa kasvattaa, periytyykö tuo teiniäiteys.

 

Ehkä juu jos on 15-vuotiaana saanut lapsen niin on voinut jäädä vielä jotain "kesken", oikeastihan nainen on biologisesti kypsä saamaan lapsia vasta 17-18 vuotiaana. Nykyään menkat alkavat aikaisemmin muun muassa muovien myrkkyjen (ftalaatit & BPA) ja lisääntyneen ylipainon takia. Aivot eivät kuitenkaan ole kehittyneet valmiiksi ennen sitä n 17-18 vuoden ikää. Sen jälkeen nuori nainen on biologisesti täysin valmis saamaan lapsia, ja useimmiten hänellä on kyllä valmiudet lapsia hoitaa.

Kulttuurimme kuitenkin ihannoi lapsuutta ja nuoruutta ja siksi nykyään koetaan, että ihminen on teini vielä kolmekymppiseksi asti. Se on sääli; naisilla on herkkyyskausi juuri siinä täysi-ikäisyyden kieppeillä. Se on loistava aika saada ensimmäinen lapsi. Ensimmäisen ja toisen välillä kannattaa olla vähintään 4-5 v ikäero jotta saa kokemusta lapsesta ennen kun ottaa siihen soppaan lisää hoidettavia. Jo kolmeakymppiä lähestyttäessä naisen hedelmällisyys on ruvennut laskemaan, ja yli 35-vuotiailla alkaa olla jo reilusti heikompi munasolujen laatu.

Jos puhutaan tilastollisista riskeistä, niin sekä alle 18-vuotiaiden että yli 40-vuotiaiden lapsilla havaitaan ongelmia; lapset tulisi tehdä jossakin siinä välissä. Ei alaikäisenä, mutta ei keski-ikäisenäkään. Vahinkojahan sattuu, ja se taitaa noista tilastoista näkyä aika hyvin; vahingossa alkunsa saaneella lapsella on usein ikätovereitaan huonompi ennuste mitä tulee terveyteen, sosio-ekonomiseen asemaan, koulutukseen ja kehitykseen. Alaikäisille ja yli nelikymppisille syntyy suhteessa paljon enemmän vahinkolapsia kuin siinä välissä äitiytyneille.

Minulla oli joku pointti. Ehkä se liittyi siihen, että suuri osa riskiryhmissä olevien lasten ongelmista on kokonaan tai osittain ehkäistävissä riittävällä tuella. Liian tuomitseva (tai säälivä) asenne tekee hallaa nuorelle äidille. Hänen pitää saada kokea olonsa sekä täysiarvoiseksi äidiksi että omanikäisekseen. Minä sain lapsen 19-vuotiaana, ja minusta on aivan normaalia, että nainen saa lapsen sen ikäisenä. En ole ikinä ajatellut, että minulta olisi mennyt jotain hukkaan. Perhe-elämä on aina ollut minulle tavoiteltava olotila. Voin silti pukeutua kuin nuori aikuinen, voin kuunnella nuorten musiikkia, ja lapsen ensimmäisten vuosien jälkeen olen voinut myös piipahtaa juhlimassa tyttöjen kanssa tai käydä leffassa tai stand-uppia katsomassa... Minulle oli siunaus "joutua" äidiksi, äitiys on avartanut maailmaani ja roolini elämässä on selkiytynyt. Olen löytänyt tasapainon työn, opintojen, perheen ja ystävien välille. Ennen tuli vietettyä kauheasti aikaa ystävien kanssa, vailla mitään päämäärää ja jatkuva epämääräinen levottomuus painoi. Nyt vietän sopivasti aikaa ystävieni kanssa, runsaasti aikaa perheeni parissa, ja työt & opinnot tuntuvat oikein mielekkäiltä perhe-elämän vastapainoksi. Toivottavasti myös alaikäisenä äidiksi tulleet saavat kokea tällaista tyytyväisyyttä ja mielenrauhaa poikkeavasta tilanteestaan huolimatta!

 

Nykyään menkat alkavat aikaisemmin muun muassa muovien myrkkyjen (ftalaatit & BPA) ja lisääntyneen ylipainon takia.

Annatko lähteitä tämän tueksi? Toki kuukautisten alkaminen on aikaistunut, mutta näitä syitä en ole nähnyt mainitun, saati todistetun.

 

no itse en teiniäiti ole. esikoisen sain 19vuotiaana, nuori äiti siis olen kuitenkin, enkä koe uhranneeni mitään.

 

Vieras: juridisesti vastuuta ei ehkä ole, moraalisesti kyllä. Ei äitiys pääty sinä päivänä kun lapsi täyttää 18. Ja ikävä kyllä teiniäitiys on tilastojen valossa varsin vahvasti periytyvä ominaisuus. Samoin kuten esimerkiksi kouluttamattomuus - sellaista ei osaa kaivata eikä arvostaa mihin ei ole lapsuudenkodissaan saanut esimerkkiä.

 

[QUOTE="Diipadaapa";24067123]Vieras: juridisesti vastuuta ei ehkä ole, moraalisesti kyllä. Ei äitiys pääty sinä päivänä kun lapsi täyttää 18. Ja ikävä kyllä teiniäitiys on tilastojen valossa varsin vahvasti periytyvä ominaisuus. Samoin kuten esimerkiksi kouluttamattomuus - sellaista ei osaa kaivata eikä arvostaa mihin ei ole lapsuudenkodissaan saanut esimerkkiä.[/QUOTE]

Miksiköhän silti mun tekee mieli opiskella,kuten myös mun siskoni..vaikka meidän äiti ( joka muuten käytännössä yksin kasvatti meidät ) ei ollut,kuin ammattikoulusta saanut jonkun perustutkinnon ravintola-alalta?
Miksiköhän mä en tyydy yhteen ammattiin vain?

Mä ainakin tiedän monia oman ikäisiä,jotka haluavat ja tekevät asiat päinvastoin,kuin omat vanhemmat....

 

Annatko lähteitä tämän tueksi? Toki kuukautisten alkaminen on aikaistunut, mutta näitä syitä en ole nähnyt mainitun, saati todistetun.

Aukottomasti todistettuja nämä tiedot eivät ole. Olin myös hieman liian lyhytsanainen; toki ftalaattien ja bisfenoli A:n lisäksi on muita myrkkyjä jotka toimivat hormonhäiritsijöinä. Tähän hätään en löytänyt kuin yhden tutkimuksen jossa ollaan tutkittu hormonihäiritsijöiden vaikutusta ihmisten hedelmällisyyteen ja lisääntymiseen liittyviin elimiin ja toimintoihin.

http://www.cnr.berkeley.edu/departments/nut/undergrad_class/Spr_2003_NST_120/B10.pdf

 

Miksiköhän silti mun tekee mieli opiskella,kuten myös mun siskoni..vaikka meidän äiti ( joka muuten käytännössä yksin kasvatti meidät ) ei ollut,kuin ammattikoulusta saanut jonkun perustutkinnon ravintola-alalta?
Miksiköhän mä en tyydy yhteen ammattiin vain?

Mä ainakin tiedän monia oman ikäisiä,jotka haluavat ja tekevät asiat päinvastoin,kuin omat vanhemmat....

Moni, totta kai, mutta tilastollinen yhteys on selvästi nähtävissä. Köyhyys, kouluttamattomuus, teiniäitiys, yksinhuoltajuus... Ovat kaikki "perinnöllisiä", siis vanhemmat yleisestiottaen siirtävät arvojaan lapsilleen. Se ei tarkoita, etteikö olisi poikkeuksia.

Itse toivoisin, että oma lapseni eläisi hieman helpomman teini-iän kuin minä, mutta sinkkuäitiydessä tai nuorena (yli 18-vuotiaana kuitenkin) äidiksi tulossa en osaa nähdä mitään pahaa, kunhan ovat hänelle mieluisia valintoja.

 

Kyllä mä olen taloudestani huolehtinut
Minut on myös opetettu säästämään pienestä pitäen..ja töitä olen tehnyt 14 vuotiaasta asti...(kyllä sitä rahaa on säästössä jos ei nuorenakaan kiinnosta kaikkea laittaa kurkusta alas....)
Minut on myös opetettu elämään varojeni mukaisesti...joten ei ole tarvetta ostella "turhuuksia" jne..
Minut on myös opetettu pitämään tuloista ja menoista kirjaa...jotta tiedän missä mennään...

Ei tavallisella alaikäisellä ihmisellä ole paljon säästössä, vaikka kuinka säästäisi. Eikä alaikäinen ole elämänsä aikana ehtinyt tehdä palkallisia töitä vielä paljon mitään, eikä alaikäisen, kouluttumattoman palkka ole lähelläkään sitä tasoa, mitä se on täysi-ikäisellä koulutetulla ihmisellä. Alaikäisellä ei voi siis mitenkään olla kovin paljoa rahaa säästössä, ellei sitten satu olemaan rikkaiden vanhempien lapsi tai saanut perintöä tai veikkausvoittoa tai ellei satu olemaan jokin megasuperhyperjulkkislapsitähti.

Sitä paitsi sitten kun muuttaa omilleen ja rupeaa opiskelemaan, niin ne omat pienet säästöt kuluvat melko nopeasti, vaikka asusi yksin eikä olisi lapsia.

 

[QUOTE="vieras";24068588]Ei tavallisella alaikäisellä ihmisellä ole paljon säästössä, vaikka kuinka säästäisi. Eikä alaikäinen ole elämänsä aikana ehtinyt tehdä palkallisia töitä vielä paljon mitään, eikä alaikäisen, kouluttumattoman palkka ole lähelläkään sitä tasoa, mitä se on täysi-ikäisellä koulutetulla ihmisellä. Alaikäisellä ei voi siis mitenkään olla kovin paljoa rahaa säästössä, ellei sitten satu olemaan rikkaiden vanhempien lapsi tai saanut perintöä tai veikkausvoittoa tai ellei satu olemaan jokin megasuperhyperjulkkislapsitähti.

Sitä paitsi sitten kun muuttaa omilleen ja rupeaa opiskelemaan, niin ne omat pienet säästöt kuluvat melko nopeasti, vaikka asusi yksin eikä olisi lapsia.[/QUOTE]

Sinähän sen tiedät
..joten sovitaan niin.

 

Sinähän sen tiedät
..joten sovitaan niin.

Miten alaikäinen voi muka ehtiä paljon töitä tehdä? Alaikäisen on ensiksi käytävä peruskoulu loppuun, halusi se sitä tai ei. Sinä aikana ei voi juuri rahallista työtä tehdä. Pelkillä pienillä kesätyösäästöillä ei paljon elellä. Laki velvoittaa tuossa iässä suorittamaan oppivelvollisuuden ja unohtamaan työnteon.

Peruskoulun jälkeen on käytännöllisesti katsoen pakko valita joko lukio tai ammattikoulu, sillä pelkällä peruskoululla ei juuri nykyään pääse paljon mihinkään töihin. Kun opiskelee lukiossa tai ammattikoulussa, niin eipä silloinkaan juuri ehdi töitä tekemään muulloin kuin kesällä, eikä silloinkaan paljon tienaa. Voihan sitä yrittää tehdä töitä myös koulun ohessa tuolloin, mutta se tulee olemaan taatusti rankkaa ja alaikäistä taitaa suojella vielä tietyt laitkin, että paljonko saa koulun ohessa tehdä töitä.

Eikä taatusti kouluttamattomalle ihmiselle tai kesätyöntekijälle makseta samaa palkkaa, kuin koulutetulle täysipäiväiselle työntekijälle.

Tavallisella alaikäisellä ihmisellä ei siis ole kovinkaan paljon rahaa säästössä, ellei se ole saanut sitä joltain toiselta ihmiseltä.

 

Ymmärrän, että säälit teinivanhempaa, joka itse sanoo, että elämän kamalin juttu on se, kun ehkäisy petti ja vauva tuli ja pilasi elämän, mutta mitä se sulle kuuluu, jos joku toinen taas on halunnut vauvan jo nuorena? Jotkut teinitkin ovat jo niin määrätietoisia, että tietävät, mitä haluavat.

Itse tiesin vielä 25-vuotiaanakin täysin varmaksi, että en halua lapsia ollenkaan, enkä niitä hankkinutkaan ennen kuin kolmenkympin jälkeen, enkä todellakaan olisi halunnut niitä yhtään aikaisemmin, mutta jos joku toinen haluaa, niin en kyllä ala säälimään sen takia, että se haluaa eri asioita kuin minä.

 

[QUOTE="vieras";24066129]No sittenhän minulla riittää säälijöitä, kun ensimmäisen sain alle 18 vuotiaana ja viimeisen 40 vuotiaana Voi teitä, toivottavasti elämä opettaa.[/QUOTE]

Joo ja tuntuu riittävän teini-äideilläkin. Riskit kasvaa kun synnyttäjät ovat yli 40.
Ja kun lapset tulevat teini-ikään, oma äiti on jo aika vanha. Tiedän kaverin jonka äiti oli 60 vuotta hänen ollessaan teini. Tyttö sanoi että joskus toivoi äidin olevan nuorempi.
mutta tosiaan tämäkin on mielipide.
ja turha sanoa että elämä opettaa, jokaisella on mielipiteet. Sivusta seuranneena olen päättänyt että itse tahdon olla nuori äiti.

 

No en ollut ihan teiniäiti kun sain lapseni (20v.) mutta kyllä minusta on ihan mukavaa että lapseni on jo aikuinen kun olen itse vasta 40-vuotias. En millään jaksaisi teini-ikäisten kansa taistelua enää viisikymppisenä. Mä en ymmärrä taas niitä jotka haluavat tehdä iltatähden nelikymppisenä....

Juuri näin Kiva olla ite vasta 40 vuotias kun lapsi on jo nuori aikuinen. Jaksaa paljon paremmin teini-ikäisten kanssa taistelut ja ymmärtää paremmin teinejä. Olen myös huomannut että tuttavapiireissä Nuoret äidit tulee teinien kanssa paremmin toimeen.
ja en tosiaan ymmärrä miksi neljäkymppisenä iltatähti?

 

No en ollut ihan teiniäiti kun sain lapseni (20v.) mutta kyllä minusta on ihan mukavaa että lapseni on jo aikuinen kun olen itse vasta 40-vuotias. En millään jaksaisi teini-ikäisten kansa taistelua enää viisikymppisenä. Mä en ymmärrä taas niitä jotka haluavat tehdä iltatähden nelikymppisenä....

Juuri näin Kiva olla ite vasta 40 vuotias kun lapsi on jo nuori aikuinen. Jaksaa paljon paremmin teini-ikäisten kanssa taistelut ja ymmärtää paremmin teinejä. Olen myös huomannut että tuttavapiireissä Nuoret äidit tulee teinien kanssa paremmin toimeen.
ja en tosiaan ymmärrä miksi neljäkymppisenä iltatähti?

Miksipä ei? Omat vanhempani olivat iältään 35-40-vuotiaita, kun saivat sekä minut että sitten pari vuotta myöhemmin pikkusisarukseni. Me molemmat synnyimme täysin terveinä, vaikka äiti synnytti minut ollessaan 35-vuotias ja sitten sisarukseni pari vuotta myöhemmin. Vanhempamme jaksoivat meidän kanssamme oikein hyvin, enkä olisi voinut parempia vanhempia toivoakaan.

Lisäksi eräs tuttu nainen synnytti täysin terveet kaksoset yli 40-vuotiaana.

 

Mmmmhh. Mä säälin kodittomia, kulkukoiria ja muutenkin joiden elämä ei ole helppoa ollut. Kenellä se muuten ikinä olisikaan?
Mua säälittää myös kaikenikäiset äidit jotka eivät huolta omista lapsista pidä, näitä löytyy kaiken ikäisinä täältä Suomestakin. Tai en oikeestaan sääli ÄITEJÄ, vaan niitä LAPSIA. Kaikilla on oikeus olla äiti ja ties minkä ikäisenä. Jokainen äiti myös tietää miltä se tuntuu, kun omaa äitiyttä arvostellaan, miksi siis itse ryhtyä tähän leikkiin mukaan?
Mulle ihan yks ja sama, en sääli nuoria äitejä, vaan tuen niitä. Sitä ne tarvitsee, ei sääliä.