mua on alkanut häiritsemään mun ja miehen ikäero

mies täyttää kesällä 36v ja minä 28v. viimeaikoina on alkanut vaikuttamaan siltä että miehestä on tullu vanha tylsä kääkkä... pitäis olla niin jäykkis ja aina niin aikuismainen jne.. mä taas tunnen itteni vielä 2-kymppiseksi... Tottakai mä siitä huolimatta hoidan velvollisuuten... no joo en tiedä mikä pointti tässä aloituksessa edes oli

 

mies täyttää kesällä 36v ja minä 28v. viimeaikoina on alkanut vaikuttamaan siltä että miehestä on tullu vanha tylsä kääkkä... pitäis olla niin jäykkis ja aina niin aikuismainen jne.. mä taas tunnen itteni vielä 2-kymppiseksi... Tottakai mä siitä huolimatta hoidan velvollisuuten... no joo en tiedä mikä pointti tässä aloituksessa edes oli

ulla on kolmenkympin kriisi päällä ja sä et missään nimessä enää ole nuori vaan jo keski-iässä ja sulla ei ole todellakaan varaa sanoa 36 vuotiaasta kundista että se olisi vanha kääkkä, katos mies on vielä nelikymppisenäkin kundi kun taas nainen on jo kolmekymmentä vuotiaana kurppa.

 

Keski-iässä 27-vuotiaana? ei herran jumala

 

En usko että se iästä on pelkästään kiiinni, toiset ovat ilkikurisia vanhoinakin ja toiset on pidättyväisempiä. Ehkä te tasapainotatte toisianne.

 

No ei 28v. oo keski-iäs. Mä oon 33v. enkä mäkää mielestäni oo mikää keski-ikäänen. Mun äiti on 52v. ja häntä voi jo sanoa keski-ikääseksi.

 

No jos riittävästi häiritsee, niin ukko kiertoon.
Jos kyse vaan jostain yksittäisestä ärsyttävästä "kääkkä-teosta", niin siihen totean, että elämä joskus on.

 

sä et missään nimessä enää ole nuori vaan jo keski-iässä

DD

 

Keski-iässä 27-vuotiaana? ei herran jumala

minne se vuosi katosi?

 

[QUOTE="kuku";28272924]minne se vuosi katosi?[/QUOTE]

Sanoin että täytämme kesällä. eli en ole vielä virallisesti 28. Vasta heinäkuun viimeisenä päivänä.. sinne on vielä 4kk

 

meillä on sama ikäero ukon kans eikä se tunnu mitenkään vanhalta kääkältä ku nuori kolli

 

Ei nyt millään pahalla miestä kohtaan mutta se ei nyt vaan enää oo se sama tyyppi johon mä rakastuin...

 

Ei nyt millään pahalla miestä kohtaan mutta se ei nyt vaan enää oo se sama tyyppi johon mä rakastuin...

ja sinäkö et tiennyt että tämä on odotettavissa?

 

ja sinäkö et tiennyt että tämä on odotettavissa?

no en kyllä ole koskaan ajatellut asiaa kauhean paljon... että yhtäkkiä se oma mies muuttuu aivan toisenlaiseksi....

olis aika mielenkiintoista tietää mitä mies ajattelee minusta.. olenko mä muuttunut hänen mielestään ja mihin suuntaan

 

voi ei....miesparka!

 

voi ei....miesparka!

kuinka niin?

 

mua välil ärsyttää kun mies puhuu -80 luvusta , kun taas minä olen snytynyt-88 eli en kasaria muista ei toi kumminkaa mun silmis ole vanhus vaikka onkin +35v

 

Eihän tuo ikäero ole mitään joten ei se ikäero ole mikä sua häiritsee.

 

No voin tunnustaa, että kun neljäkymmentä rupeaa lähestymään niin kyllä sitä on itsekin väsähtänyt ja pönäköitynyt... ei vaan voi mitään. Ennen olin niin reipas, energinen ja nuorekas... Nyt olen 38 ja voin sanoa olevani lähes keski-ikäinen. Mieheni on useamman vuoden nuorempi ja hän on vielä energinen, mutta varmaan muutaman vuoden päästä hänellekin ikä rupeaa tekemään tehtävänsä. Ja tähän voisin vielä lisätä, että olen liikuntaa harrastava, iloinen ja reipas ihminen, mutta nyt olen tosiaan huomannut, että iän myötä sitä ihminen vähän muuttuu. yksi hyvä esimerkki on se, että enää en haluaisi matkustaa minnekään liian kauas, Eurooppa riittää minulle. Afrikka ja Aasia eivät kiinnosta lainkaan pitkän lentomatkan ja kuumuuden takia. Joskus nuorena kiinnosti matkustaa ja mitä kauemmas sen parempi.

 

52-v. keski-ikäinen? Kuin moni elää 100 vuotiaaksi? Ite olen vajaa 40 ja juurikin se keski-ikäinen mutten kuiteskaan tunne ittiäni miksikään vanhaksi kääkäksi