Mua niiiin itkettää!!! :') Keskenmenosta aikaa..

["öttiäinen"]

.. n. 4kk, ja tänään raskaustesti näytti jo vahvaa positiivista. :') Mun koko elämä pysähtyy tänään, ku oon niin onnellinen! Toivottavasti me nyt vihdoin saatais vauva elokuulle. On jotenkin uskomaton olo.

 

["Rai"]

Onneksi olkoon! :')
Minulla loppui juuri keskenmenon jälkeiset ensimmäiset kuukautiset, joten nyt pitäisi taas jaksaa yrittää uudestaan. Keskenmenosta on tosin jo 3,5kk, mutta nyt vasta päästään yrittämään. Toivottavasti pian tärppäis, ettei mene liian tuskastuneeksi tämä odottelu.
Ihanaa, että tällaisiakin uutisia saa, pistää meille muillekin toiveita
Pidä mykystä Lujasti kiinni!

 

[piprane ema]

onnea =)

Itsellä keskenmenon jälkeen tärpännyt ja nyt tuossa vieressä tuhisee 5vkoa vanha vauva <3

 

["öttiäinen"]

[QUOTE="Rai";22627345]Onneksi olkoon! :')
Minulla loppui juuri keskenmenon jälkeiset ensimmäiset kuukautiset, joten nyt pitäisi taas jaksaa yrittää uudestaan. Keskenmenosta on tosin jo 3,5kk, mutta nyt vasta päästään yrittämään. Toivottavasti pian tärppäis, ettei mene liian tuskastuneeksi tämä odottelu.
Ihanaa, että tällaisiakin uutisia saa, pistää meille muillekin toiveita
Pidä mykystä Lujasti kiinni![/QUOTE]

Sä oot siis just samassa kohtaan menossa, missä meillä nyt tärppäs! Tää oli ensimmäinen normaalikierto, kai, km:n jälkeen. Tullut ylipitkiä kiertoja ja yks lyhytkin, ja nyt oli normaalin tuntuinen kierto, ku kuukautiset oli vain sen normaalin 4päivää runsasta vuotoa ja sit ne alkaa ja loppuu yhtäkkiä Kaikki edelliset kuukautisvuodot km:n jälkeen ollut niukkoja ja pitkiä Onnea ihan hirveesti teidän yritykseen! Toivon koko sydämestäni teillekin tällaista olotilaa, mikä mulla nyt on!

 

[keskenmeno ilman raskautta]

Onnea vaan! Kieltämättä tuli kateuden pisto ja alkoi hieman itkettää myös.
Itsellä keskenmenosta jo vuosi, eikä edes hoidolla raskaus alkanut.
Hieman keljuttaa, mutta ehkä kun toinen vuosi on kulunut, olen tottunut jo ajatukseen.

 

["öttiäinen"]

Onnea vaan! Kieltämättä tuli kateuden pisto ja alkoi hieman itkettää myös.
Itsellä keskenmenosta jo vuosi, eikä edes hoidolla raskaus alkanut.
Hieman keljuttaa, mutta ehkä kun toinen vuosi on kulunut, olen tottunut jo ajatukseen.

Ootteko tutkinut asiaa, että miksei raskaus ala? Ymmärrän kyllä nuo tunteesi. Meilläkin lähipiirissä paljon raskaana olevia ja ihan sama mihin menee, niin aina on joku maha pystyssä. Ja kyllä se vaan tuntui ihan helvetin pahalle! :/ En ois ikinä uskonut ennen km:noa, että kuinka sitä tavallaan "vihaa" ympärillään olevia raskaana olevia. Mut ne on kuitenkin inhimillisiä tunteita, ja mulla (jokaisella!!) on oikeus tuntea niin kuin tunnen!!

 

["Rai"]

[QUOTE="öttiäinen";22627375]Sä oot siis just samassa kohtaan menossa, missä meillä nyt tärppäs! Tää oli ensimmäinen normaalikierto, kai, km:n jälkeen. Tullut ylipitkiä kiertoja ja yks lyhytkin, ja nyt oli normaalin tuntuinen kierto, ku kuukautiset oli vain sen normaalin 4päivää runsasta vuotoa ja sit ne alkaa ja loppuu yhtäkkiä Kaikki edelliset kuukautisvuodot km:n jälkeen ollut niukkoja ja pitkiä Onnea ihan hirveesti teidän yritykseen! Toivon koko sydämestäni teillekin tällaista olotilaa, mikä mulla nyt on! [/QUOTE]

Vau!
Nyt olen vielä enemmän toiveikkaampi! Tikkuttelitko tai tunsitko ovista vai tapahtuiko tää vain itsestään? Itse mietin, etten ala stressaamaan niiden ovistikkujen kanssa, mutta tavallaan haluaisi seurata itseään... Minulla kesti keskenmenon jälkeen vuotoa KUUSI viikkoa ja sen jälkeen tuli sitten kolme kuukautta keskenmenosta ensimmäiset kuukautiset, jotka oli normaalit. On jotenkin outo olo kun pitää taas alkaa yrittää... vähän haikea ja nuutunutkin.

 

["öttiäinen"]

[QUOTE="Rai";22627433]Vau!
Nyt olen vielä enemmän toiveikkaampi! Tikkuttelitko tai tunsitko ovista vai tapahtuiko tää vain itsestään? Itse mietin, etten ala stressaamaan niiden ovistikkujen kanssa, mutta tavallaan haluaisi seurata itseään... Minulla kesti keskenmenon jälkeen vuotoa KUUSI viikkoa ja sen jälkeen tuli sitten kolme kuukautta keskenmenosta ensimmäiset kuukautiset, jotka oli normaalit. On jotenkin outo olo kun pitää taas alkaa yrittää... vähän haikea ja nuutunutkin.[/QUOTE]

No siis joo. Kyl mä ovistikuilla etsin LH-huippua, mut en sitä missään kohtaan havainnu! Tää tuli siksi niin puun takaa, ku luulin etten ovuloinut tässä kierrossa. Mut kyllä siinä ovistikus aina haalee viva oli, mut ei kyllä lähellekkään kontrolliviivan vahvuinen. Kyllä mä suosittelen noita ovistikkuja. Onhan se itselleenkin hyvä tieto, että ovuloinko edes! mammaksilta olen ovis- ja raskaustikut tilannut.

 

["Totta"]

Onnea vaan! Kieltämättä tuli kateuden pisto ja alkoi hieman itkettää myös.
Itsellä keskenmenosta jo vuosi, eikä edes hoidolla raskaus alkanut.
Hieman keljuttaa, mutta ehkä kun toinen vuosi on kulunut, olen tottunut jo ajatukseen.

Minullakin lähipiirissä oli monta jotka raskautuivat juuri silloin kun itse yritin selvitä keskenmenosta, voi että se keljutti ja sai vihaamaan omaa kroppaani, mikä minussa on vikana kun minä en toimi!
Olin tietysti onnellinen jollain asteella toisten ilouutisesta, mutta enemmän vaivuin omaan kuoreen ja itkin sitten illalla yksin kotona omaa huonoa oloa. Mutta olen huomannut, että katson yhtä ja ainoaa lastani taas erikoisemmin (niin, olen siis onnistunut jo kerran) ja itken puolestani sitä, kuinka onnellinen olen, että minulla on edes hänet Toivon sinulle todella onnea tässä haikaraviidakossa, joiden lukumäärä näytää harventuneen todella.

 

[piprane ema]

Onnea vaan! Kieltämättä tuli kateuden pisto ja alkoi hieman itkettää myös.
Itsellä keskenmenosta jo vuosi, eikä edes hoidolla raskaus alkanut.
Hieman keljuttaa, mutta ehkä kun toinen vuosi on kulunut, olen tottunut jo ajatukseen.

Tiedän tunteen, vuosi meni yrittäessä km:n jälkeen ja itseasiassa oli toinenkin varhainen keskenmeno sinä aikana. Juuri kun epätoivo valtasi ja varasin lääkärille aikaa tutkimuksiin niin sitten se tärppäsikin.
Toivon sydämestäni, että sinullakin vielä onnistaa <3

 

["öttiäinen"]

[QUOTE="Totta";22627483]Minullakin lähipiirissä oli monta jotka raskautuivat juuri silloin kun itse yritin selvitä keskenmenosta, voi että se keljutti ja sai vihaamaan omaa kroppaani, mikä minussa on vikana kun minä en toimi!
Olin tietysti onnellinen jollain asteella toisten ilouutisesta, mutta enemmän vaivuin omaan kuoreen ja itkin sitten illalla yksin kotona omaa huonoa oloa. Mutta olen huomannut, että katson yhtä ja ainoaa lastani taas erikoisemmin (niin, olen siis onnistunut jo kerran) ja itken puolestani sitä, kuinka onnellinen olen, että minulla on edes hänet Toivon sinulle todella onnea tässä haikaraviidakossa, joiden lukumäärä näytää harventuneen todella.[/QUOTE]

Onnea myös teidän yritykseen! Ole positiivisella mielellä! Tiedän sen olevan hankalaa, mutta eiköhän se onni kohtaa teitäkin. Mä olen kans huomannut katselevani eri valossa omaa lastani km:n jälkeen. Jotain on joskus tullut tehtyä oikein, kun olen edes yhden lapsen saanut Tsemppiä sulle!

 

["Rai"]

[QUOTE="öttiäinen";22627470]No siis joo. Kyl mä ovistikuilla etsin LH-huippua, mut en sitä missään kohtaan havainnu! Tää tuli siksi niin puun takaa, ku luulin etten ovuloinut tässä kierrossa. Mut kyllä siinä ovistikus aina haalee viva oli, mut ei kyllä lähellekkään kontrolliviivan vahvuinen. Kyllä mä suosittelen noita ovistikkuja. Onhan se itselleenkin hyvä tieto, että ovuloinko edes! mammaksilta olen ovis- ja raskaustikut tilannut.[/QUOTE]

No tätä minäkin vähän ajattelin, että jos nyt tikuttaisi ovista, että tietäisi joko kroppa toimii vai toimiiko se... Pitää siis lompsia kauppaan tai tilata tuolta mammaksilta
Toivon mukavaa raskausaikaa sinulle!

 

["hede"]

Tuli melkein itku puolestasi!! Onnea!!

Itselläni yksi lapsi ja nautin raskausajasta niiiiiiin paljon....Voi kun olisinkin taas tuossa tilassa kaikkine jännityksineen! Toisaalta pelottaa, voiko seuraavatkin raskaudet mennä yhtä onnellisesti.

 

[RangaTanga]

Onnea:flower: Mullakin oli syyskuussa myöhäinen keskenmeno, ja nyt on rv 7+0 menossa. Toivottavasti kaikki menee hyvin tällä kertaa

 

["vieras"]

Onneksi olkoon.
Itse en ole pystynyt tästä raskaudesta nauttimaan täysillä, pelko on kokoajan läsnä. Edellinen meni kesken viikolla 22, nyt mennään jo rv 27, mutta pelko ei hellitä. Nyt kun tuntee potkut niitä seuraa kokoajan ja nyt on pari päivää ollut hiljaista ja tietenkin heti miettii, että tämä oli sitten tässä. Toivottavasti sinä pystyt nauttimaan omastasi...

 

["kotiäiti"]

Onnea oikein paljon!!!

 

[Terveisiä maalta]

Onnea!:flower:
Ihana joululahja teille vähän etukäteen... Koita olla murehtimatta turhia (helpommin sanottu kun tehty, tiedän), varmasti pieni tällä kertaa pääsee perille asti :heart:

Joko isä on kuullu ilouutisen??