Juu mutta kun kyse on kuitenkin jonkinmoisesta muutosesta elämässä.Alkuperäinen kirjoittaja plää;30317524:Tosi mielenkiintosia nämä sun alotukset. Pientä huomionpuutette havaittavissa.
Sä olet ilmiselvästi valaistunut! =)Tämä oli siis tiedotusluonteinen asia. Sä jota ei kiinnosta, voit skipata tämän ketjun.
Karrikoiden: joku vieressä rellestää, juo rahansa, huijaa verottajaa, pukeutuu neonvihreänoranssiin säkkiin, kynii tukkansa siipikarjan peräpäätä muistuttavaksi, syö kaloripitoista ruokaa mut valittaa kun ei laihdu...mikään ei hetkauta.
Pääni on pehmennyt. Ja osa on tämän palstan ansiota.
Sen verran yritän välittää että olen toisen tukena muutoksessa, jos hän haluaa.
Mutta mietin että kuinka kauan tätä olotilaa kestää? Jos naapuri maalaa talonsa sinapinkeltaisen pinkiksi ja laittaa kirjavanvälkkyvät jouluvalot niin kestänkö sen hymyillen? :|
Mutta jos alan joskus vaalia diipadaapa-lauseita tyyliin "jokaisen mielipide on oikea" niin sit herätelkää mua. En mä nyt kaikkeen taivu.
Äläs, susta tulee hyvä kyttääjä, ja heitäkin tarvitaan.Eli elämän kiertokulku?
Nuorena meuhkataan.
Keski-iässä ollaan väsy ja evvk.
Vanhana kytätään taas muita.
Herra, armahda mua ettei minusta tulisi kyttääjä. :| Yritän pitää sen että omaakin elämää olisi.
Mä pelkään että mihin kaavaan tulen kangistumaan, siis mikä jää mussa päälle kun vanhenen. :| Nyt pitäisi valita se hokema.Alkuperäinen kirjoittaja nöyh;30317645:Äläs, susta tulee hyvä kyttääjä, ja heitäkin tarvitaan.
Enpä tiedä onko tämä sun muutos tavikseen päin. Paheksuminen ja kaikesta erilaisesta loukkaantuminen on hyvin tavallista. Ja mun mielestä se menee päinvastoin - keski-iässä ihminen kangistuu tavoissaan ja asenteissaan.