Mua ehkä pikkaisen ärsyttää täällä nämä kommentit:

["odottaja"]

"Kyllä jokainen voi imettää", "Kyllä sitä maitoa tulee jos vaan kovasti yrittää", "Et vaan yrittänyt tarpeeksi" ja "Ei kai sitä maitoa tule jos sulla on tuttipullo hankittuna"...
Mä en ole vielä edes synnyttänyt ja nyt jo stressaan tuleeko maitoa kun ei sitä vielä 8.kuulla tule. No stressaan myös sitä jos maitoa ei tule siksi koska stressaan. Ja arvatkaa mitä... Mulla on NYT JO syyllinen olo siitä...

 

["vieras"]

Koska la ?

 

["sondersson"]

no miksi sä muiden kommentteja ajattelet? Unohda muut ja lopeta stressaaminen. Jos imetys ei sitten onnistu niin ei se niin kamalaa ole. Parhaiten se onnistuu kun pidät vauvan "koko ajan" ihokosketuksessa ja syöt ja juot hyvin.

 

[kävelevä esimerkki]

Minua on imetetty vain 2 viikkoa ja olen terve kuin pukki. Ei allergioita sun muita. Ja tuskin silloin edes oli korvikkeita vaan annettiin lehmänmaitoa veteen sekoitettuna. Joten ap olen elävä esimerkki siitä ettei se mitään jos imetys ei onnistu. Onnea vaavista!

 

["Vieras"]

Ei minullakaan tullut ennen synnytystä, mutta siitä se sitten kuitenkin vain lähti. Älä stressaa etukäteen.

 

["Pikkuinen Jättiläinen"]

Eikö se riitä että itse tiedät mikä on totta? Että jos sitä maitoa ei tule niin sitten sitä ei vaan tule ja sillä selvä. Pääasia että se vauva saa jotakin ruokaa eikä korvikkeet ole yhtään huono vaihtoehto =)

 

["Lanski"]

Imetät jos imetät ja annat pulloa jos ei onnistu. Ei se imetys hyvää äitiä tee!

 

["vieras"]

No, tollasella stressaamisella ei varmasti tulekkaan.
En ymmärrä miksi sitä pitää nyt jo edes miettiä. Tulee jos tulee, harvalla se siihen maidon määrään tyssää, mutta eikös ne vauvat pullollakin kasva?

 

["vieras"]

Jos sä päätät, että imetät, ja yrität kaikkesi sen eteen, niin olet tehnyt sen mikä äidin pitää. Jos ei tuolla onnistu, niin ei onnistu. Mäkin olin ihan varma, että imetys ei varmasti onnistu koska äitini ei ole ketään meistä kolmesta saanut rintaruokittua, kun maitoa ei ole tullut. Kun lapsi syntyi 2300g painavana keskosena, ja joutui vauvalaan, olin varma, että imetys oli tuhoon tuomittu. Ihana lastenhoitaja kuitenkin kannusti, opetti rintakumin käytön kun vauva ei saanut imuotetta ja niin imetin rintakumin kanssa yli vuoden!

Muista, että imetys/imettämättömyys on sun ja VAIN SUN asiasi, ei kenenkään muun.

 

[Draumsyn]

Minua on imetetty vain 2 viikkoa ja olen terve kuin pukki. Ei allergioita sun muita. Ja tuskin silloin edes oli korvikkeita vaan annettiin lehmänmaitoa veteen sekoitettuna. Joten ap olen elävä esimerkki siitä ettei se mitään jos imetys ei onnistu. Onnea vaavista!

Sama juttu. Osamaidolla olen kasvanut ja ihan terve yksilö silti.

Tai no, sikäli viallinen, että sitä maitoa ei vain tullut, kun vauvan sain.

 

[Madicken04]

Riippuu vähän millä tyylillä ne sanoo. Esikoista odottaessa neuvolan vakuuttelu siitä että imetys on luonnollinen kehon toiminto ja onnistuu liki kaikilta oli vain rauhoittavaa - silläkin hetkellä kun sai huomata että lapsi ei osaa eikä jaksa imeä lain ja joudunkin pumppaamaan hälle kaiken maidon.

Taas nuo "sä et van yrittänyt tarpeeksi" yms jutut kannattaa päästää toisesta korvasta ulos. Idena kuitenkin on että liki kaikilla naisilla on mahdollisuus imettää jos olosuhteet luodaan sille suotuisaksi. Kaikki syyllisyys ja syyllistäminen vain pitäisi saada tuosta karsittua pois, turha sitä stressata on.

 

["jep"]

Minä en ymmärrä miksi joku stressaa tuollaisesta.
Minä imetin 2 viikkoa ja lopetin ihan omasta tahdostani, vihasin sitä aikaa.
Se oli kivuliasta, tissit olivat jumalattoman kipeät ja venyivät ja paukkuivat.
En jaksanut jatkuvasti olla pumppaamassa sitä perkeleen maitoa johonkin,kokoajan kärsiä kipeistä tisseistä kun olin muutenkin kipeä.
Lopetin siis imetyksen noinkin pian ja heti alkoi vauva-arki luistamaan!
Pullolla siis kasvoi ja nyt on ihana,älykäs ja tasapainoinen 5-vuotias.
Ei ole sairastanut paljoa, suurin sairastuskierre vain silloin kun aloitti päiväkodin mutta se toki on ihan luonnollista.

 

[hmmmm]

Mulla on 3 lasta eikä kenenkään kohdalla ole odotusaikana tullut maitoa. maito on noussut synnytyksen jälkeen hyvin ja kaikkia olen imettänyt 8-12 kk. Ei sitä maitoa etukäteen tarvitse tulla. Ja jos ei sitä tule tai se riitä ni sitten annetaan korviketta. Ei se nyt ole sen ihmeempi asia.

 

[pypylleröinen]

Arvaa kyllästyinkö mä noihin samoihin juttuihin. Meillä joutu poika syntymän jälkeen lastenosastolle, ja ravinto meni nenä-mahaletkulla eka viikko-puoltoista, ja muutama päivä vielä pullosta, kunnes pääsi kotiin. Ei jaksanut syödä pullosta, saati sitten tissistä, joten tuo oli seuraava vaihtoehto. Vaikka kuinka koitin lypsytellä, ei vaan tullut maitoa kun muutama milli kerrallaan, parhaimpana päivänä koko päivän yhteissaldo oli desin verran. Kun ei vaan tullut maitoa.
Uskon, että ois tullutkin ihan loistavasti, jos vauva ei ois ollut osastolla, eikä ois tarvinnut käyttää lypsykonetta, vaan ois saanut sen heti tissille ihan normaalisti. Mut tätä vaan ei voinut (eikä voi vieläkään, melkeen 2v jälkeen) ymmärtää esim. anoppi ja yks kaveri mitenkään. (Eikä taatusti tällä palstalla suurin osa...)
Mutta joo, sitä maitoa nyt vaan oikeesti ei tuu kaikilta, vaikka kuinka haluis imettää, ymmärtäkää jo se. Eikö oo kuitenkin parempi, että se ravinto saadaan jotenki sille vauvalle, vaikka sitten korvikkeella tuttipullosta tai nenä-mahaletkusta, saati että raasu joutuis itkemään koko ajan nälkäänsä, kun maitoa ei tulis (tarpeeksi)?

 

["äiti"]

Turha sitä imetystä on etukäteen stressata, se vain pienentää onnistusmahdollisuuksia.

Haluan silti tsempata ja kertoa että mahdottomaltakin kuulostavista lähtökohdista huolimatta imetys voi onnistua hienosti. Meilläkin lapsi joutui suoraan teholle syntymän jälkeen, enkä saanut häntä syliinkään kuin vasta n. viikon kuluttua. Imetystä sain kokeilla n. 3 viikkoa synnytyksestä. Lypsykonetta käytin ahkerasti,yölläkin heräsin lypsämään.
Kaikenkaikkiaan imetin häntä lähes 2 vuotta.

 

[Tyhjää hommaa]

Olen imettänyt lapsiani 4 viikkoa. Kaikki täysin terveitä.

 

[Littledeath]

Siis pitäskö maitoa tulla jo ennen synnytystä? Mulla ei tullut tippaakaan, en ainakaan huomannut. Mutta sitten pari päivää synnytyksen jälkeen alkoi tulla ja tuli muuten runsaasti.. Itse imetin n. kuukauden kunnes siirryttiin korvikkeeseen. Älä ota mitään paineita imetyksestä, jos ei suju niin ei suju. Se nyt on melko sama imettääkö vai ei.

 

["äitix3"]

Meikäläisellä nousi maito kunnolla vasta 2vk synnytyksestä! Elä ressaa ja jos on ongelmia, niin hommaa doula/imetyksen ohjaaja Ja imetys SAA takuta ekat 6vk, 2-3 viikkoo synnytyksestä on imetyksen kriisi aikaa. Usko itseesi ja imetykseen.Tässä vaiheessa useimmilla vauvoilla alkaa masunpurut ja äidit usein luulee kitinän ja vänkäämisen johtuvan maidonvähyydestä. Lun juot 2-3l vettä ja syöt hyvin,niin mitään ongelmaaeiluulis olevan. Maitopullot ja imetyskumit hevon kuuseen,ne VÄHENTÄÄ joka millin sinun maidosta. Jossain vaiheessa rinnat eivät ole piukat "maitopallot", vaan löysät ja pehmeät. Monet äidit säikähtää ja luulee maidon loppuneen. Näin EI OLE, se on normaalia ja kuuluu asiaan. Niiden pitääkin mennä"tyhjän oloseksi".

Ihanaa imetystä! Ja jos ei se onnistu, niin kasvaa niitä terveitä muksuja pullollakin (meikäläisen esikoinen oli kolmesta ainut pullovauva ja kaikista tervein

 

[kukin tyylillään]

Älä ressaa. Mä en imettänyt yhtäkään lasta koska maitoa vaan ei tullut. Sitä ei ihan oikeasti aina tule vaikka kaikkensa yrittäisi. Ei se imettäminen mikään äitiyden mitta ole, joten huoli pois.

Synnärillä oli hulvaton tilanne kuopuksen kanssa, kun huonekaverina oli äiti jonka rinnat valuivat maitoa niin että sänky tulvi ja hihoja sai puristaa kuivaksi enimmistä maidoista. Sitten olin minä, jolta ei tullut pisaraakaan maitoa. Naurettiin, että on vähän toi maitotuotannon tasapaino heilahtanut toiseen suuntaan huonetta.

 

[minäkin äitix3]

[QUOTE="äitix3";23966011]Meikäläisellä nousi maito kunnolla vasta 2vk synnytyksestä! Elä ressaa ja jos on ongelmia, niin hommaa doula/imetyksen ohjaaja Ja imetys SAA takuta ekat 6vk, 2-3 viikkoo synnytyksestä on imetyksen kriisi aikaa. Usko itseesi ja imetykseen.Tässä vaiheessa useimmilla vauvoilla alkaa masunpurut ja äidit usein luulee kitinän ja vänkäämisen johtuvan maidonvähyydestä. Lun juot 2-3l vettä ja syöt hyvin,niin mitään ongelmaaeiluulis olevan. Maitopullot ja imetyskumit hevon kuuseen,ne VÄHENTÄÄ joka millin sinun maidosta. Jossain vaiheessa rinnat eivät ole piukat "maitopallot", vaan löysät ja pehmeät. Monet äidit säikähtää ja luulee maidon loppuneen. Näin EI OLE, se on normaalia ja kuuluu asiaan. Niiden pitääkin mennä"tyhjän oloseksi".

Ihanaa imetystä! Ja jos ei se onnistu, niin kasvaa niitä terveitä muksuja pullollakin (meikäläisen esikoinen oli kolmesta ainut pullovauva ja kaikista tervein[/QUOTE]

Samaa mieltä! Joka sana totta, paitsi maitopullojen osalta en allekirjoita. Tutit kannattaakin heittää jorpakkoon. Älä stressaa, mutta luota itseesi. Maitosi riittää. Jos ei heti alussa niin kohta. Jos alussa on annettava lisämaitoa vauvan terveyden takia se ei estä täysimetykseen pääsemistä!
Itselläni kaksi kolmesta on saanut lisämaitoa pullosta. Toinen ensimmäiset päivät, toinen pari viikkoa. Kaikkia olen imettänyt vähän yli vuoden.

 

[Tämä on totta]

Älä stressaa joutavia, kohta lapsesi jo menee päiväkotiin ja irtaudut siitä. Näet pari tuntia iltaisin töittes jälkeen väsyneenä.

 

["vieras"]

Mulla ei ole IKINÄ tullut maitoa raskausaikana. Silti olen saanut imetettyä ihan ok. Esikoisen kanssa ongelmia, kun hänellä oli maitoallergia eikä olisi huolinut rintaa. Mutta silti imetin yli 4kk.
Nyt kuudes lapsi, meidän kuopus, on edelleen rintaruokinnalla ja ikää 1½v.

 

["joopajoo"]

Minun mielestäni imetys ON tahdon asia. Jos päätät että se onnistuu, hankit tietoa ja ennen kaikkea: ilmoitat myös lähipiirillesi että aiot imettää, ja että se menee nyt kaiken muun ohi! Tiedän monta nuorta äitiä, joille on ensimmäiset viikot kotiin tulon jälkeen ollut tärkeintä esitellä vauvaa mahdollisimman monelle kaverille ja kaikille sukulaisille, jolloin on tietty täytynyt turvautua pulloon ja korvikkeeseen kun ei ole viitsinyt julkisesti imettää. Ja sitten voikin todeta, että eipä sitä maitoa tulekaan riittävästi, kun vauva ei saa imeä niin usein kuin hakuaisi ja maidonnousun kannalta olisi välttämätöntä.

Ihan oikeasti, vauva on tärkein, eikä se, että kaikkien täytyy nähdä hänet ensimmäisenä.

 

["vieras"]

Mä olin myös saanut kuulla hirveästi ohjeistusta ja varoittelua aiheesta ja kun kaikki sujui kuin tanssi, niin olin varma, että jotain on pakko olla pahasti pielessä enkä vain tiedä mitä...

Tutti hankittiin, kun vauvalla oli kova imemisen vimma, mutta kyllä se aluksi sotki hiukan imuotetta ja imetys sattui. Jonkin ajan päästä vauva oppi imemään rintaa ja tuttia eri tavalla.

 

[kukin tyylillään]

[QUOTE="joopajoo";23966327]Minun mielestäni imetys ON tahdon asia. [/QUOTE]

Ei se vaan aina ole. Saat toki mun puolesta olla tuota mieltä, mä olen eri mieltä.