Mua ÄRRRRSYTTÄÄ!!!!

[PRKL]

Tapailen miestä, joka ois ihan ok ja kiva ja kiltti ja kaikkea mitä miehen nyt mun mielestä pitäiskin olla.

MUTTA

meillä ei oo _IKINÄ_ kahdenkeskistä aikaa. Ei ikinä! Mulla sentään on joka toinen vkl lapsivapaata, mutta sillä ei koskaan. Joko se on töissä tai sitten sen lapset on siellä. Nykyään ne lapset on siellä silloinkin, kun se on töissä. Siis ennen ja jälkeen työvuorojen. Ei niissä lapsissa mitään vikaa ole, tykkään niistä kyllä mut mua alkaa suoraan sanottuna vituttamaan kun ikinä ei voida olla kahdestaan.

ARGH!

Taidan jättää koko miehen, ei tää tästä voi ikinä syventyä mihinkään kun ei saada olla kaksin.

 

[vieras]

Niin se varmaan kannattaa tehdä. Jos miehellä jo monta lasta, niin tottakai niissä on tekeminen työn lisäksi.

 

[deserted]

Elämä on

 

[PRKL]

Jaa. Eikö teillä ole mitään muuta sanottavaa?

Mullakin on lapsia, enemmän kuin miehellä, ja ymmärrän kyllä että lapset pitää ottaa mukaan jossain vaiheessa suhdetta. Ja meillä on otettu jo. Mutta ihan oikeesti, onko muka liikaa vaadittu että edes JOSKUS sais olla ihan kahden? Edes tunnin tai kaks.. mut ei. Me nähdään aina niin että jomman kumman tai kummankin lapset on mukana. Eipä siinä kovin kiihkeetä suhdetta voi kehittyä.

 

[PRKL]

Niin se varmaan kannattaa tehdä. Jos miehellä jo monta lasta, niin tottakai niissä on tekeminen työn lisäksi.

On niillä lapsilla äitikin. Miksei se voi koskaan olla lastensa kanssa?!

 

[AleXAN]

kysy mieheltä suoraan että haluisko se tai voisitteks te tehdä jotain kahdestaan joku päivä =) sillähän se ratkee..

 

[PRKL]

No eipä paljon auta kysellä kun ne lapset on sillä aina kun se on ite kotona.

 

[AleXAN]

no laita vaikka viesti tai soita

 

[ap]

Oon mä asiasta sanonut miehelle monesti. Vastaus on aina se sama; jos hän saa omat vanhempansa kattomaan lapsiaan hetken. Harvoin saa.
Mä en oikeasti tajua sitä, miksei lasten äiti voi olla lastensa kanssa vaikka puolet ajasta? Nykyään lapset on miehellä varmasti 90pros. ajasta.