Mua ahdistaa nuo kadonneet ihmiset!

Esim. 19 vuotias teekkari, joka on kadonnut ihan jäljettömiin bileillan jälkeen jo yli viikko sitten. Jotenkin hurjaa ajatella, että noin voi käydä ja mikä epätietoisuus läheisillä

 

Eikö muita?

 

joo, jos noista on lehdissä juttua niin tulee kauhea olo. tää on yksi niitä juttuja joista tulee kammottava olo koko päiväksi.

 

No en ahdistusta siitä pode, mutta juttuja lukiessa mielessä käy, että missä hän on ja onko elossa? Surullisia asioita! : /

 

Joo, mua kanssa ahdistaa. Välillä olen joutunut ihan tietosesti olemaan lukematta tai katsomatta mitään uutisia kun niistä tulee vaan surulliseksi. Ja sitten kun ikäviä juttuja on lööpeissä lähes päivittäin niin lopulta tulee välinpitämättömäksi, eikä sekään ole hyvä.

 

Mä yritän tehokkaasti skipata noi ilmotukset, kuvan ja nimen katon, että tunnenko tai oonko nähny, voisinko antaa jotain havaintoja tms.

Kerran yksi yläastekaveri ilmoitettiin kadonneeksi, eipä oo tähän päivään asti löytynyt. Ihan hirveä olo vanhempien ja muiden läheisten puolesta. Sekoaisin ihan totaalisesti, jos mun lähipiiristä joku katoais. Ilkee sanoa tämä, mutta varmaan mielummin löytyis sitten edes ruumis, kun eläisi epätietoisuudessa..

 

Ilkee sanoa tämä, mutta varmaan mielummin löytyis sitten edes ruumis, kun eläisi epätietoisuudessa..

Ei toi ole yhtään paha sanoa, samaa sanoo monet, joiden läheinen on kadonnut. Epätietoisuus on pahinta. Ei pysty jatkamaan elämää, ei pysty suremaan, kaikki on kuin pysähtynyt siihen hetkeen kun toinen katosi ja aina saa miettiä mitä tapahtui ja onko vielä elossa.

 

Kyllähän se laittaa ajattelemaan, ahdistaakin. Mihin niitä nuoria katoaa? Mullakin on teini-ikäisiä lapsia.
Ja missä on Raisa Räisänen? Katosi jo 1999 Tampereelta. Ihan täysin jäljettömiin.

 

Minulla on aina sama ajatus:kuollut.
Ei kai juuri kukaan lehteenasti päätyneistä ole elävänä löytynyt?
Mutta kamalaa silti.

 

Minulla on aina sama ajatus:kuollut.
Ei kai juuri kukaan lehteenasti päätyneistä ole elävänä löytynyt?
Mutta kamalaa silti.

Nuorista suuri osa löytyy elävänä, karannut jonnekin naapurikaupunkiin poikaystävän luo.

Ja vaikka ei koskaan löytyisikään elävänä, ei se tarkoita samaa asiaa kuin kuollut. Osa katoaa vapaehtoisesti, sitten on niitä tapauksia, jossa kuolema olisi ehkä ollut armollisempi ratkaisu.

 

Kuolleita ovat ja useimmat veteen kadonneita ihan huonoa tuuriaan.

Läheisille hirveä paikka.

 

Tempastu tuonne yläilmoihin, toimittavat tätä nykyä elämää enkeleinä.

 

Byrokraattisesti katoaminen on myös hankalampi kuin suora kuolema. Siinähän menee monta vuotta ennen kuin julistetaan kuolleeksi ja pääsee paperisiin asioihin käsiksi