Esikoinen 13 v oli aikanaan ja kuopus 6 v on nyt Montsassa. Kun ensimmäisen kerran kävin tutustumass, mietin onko lapset tainnutettu rauhoittavilla vai mikä niissä oli vikana, kun toistakymmentä 3 - 6 -vuotiasta oli rauhallisesti keskenään Montessori-luokassa. Tekivät kukin työtänsä, juttelivat, neuvoivat toisiaan, veivät tavaroita paikoilleen jne. Ope oli nurkassa ja katseli, neuvoi tarvittaessa,
Lapset käyttäytyivät pukeutumistiloissa itsenäisesti ja rauhallisesti. Samoin pienimmätkin osasivat hakea ruokaa ja kattaa, siivota jälkensä jne.
Se tunnelma oli vallan mainio, ja hienoa on ollut aina vierailla katsomassa, miten leikkikoulussa ollaan.
Lasten kotiintuomat askartelut, työt, tehtävät, piirustukset ja maalaukset ovat kivoja, osa yllättävänkin opettavaisia. Lapset kertovat niistä laveasti ja mielellään. Lauluja oppivat paljon, metsässä käyvät, leipovat ja leikkivat tietysti ihan normaaleja pihajuttuja, pelejä yms.
Ei ole mitääns sellaista, mistä olisin ottanut nokkiini tai harmittaisi. Arvostan sitä, miten lapsia arvostetaan yksilöinä, kuunneltavina ihmisinä, ei laumoina. Lapset saavat mielekästä tekemistä sen mukaan, mikä juuri sille lapselle on sopivaa ja kiinnostavaa.