Minulla ei ollut kummankaan lapsen kohdalla supistuksia raskauden aikana eikä kummankaan lapsen kohdalla niitä saatu missään vaiheessa mitattua supistus vyöllä.
Ensimmäinen lapseni poika lasketui noin neljä viikkoa ennen laskettua aikaa. Sitten neljä päivää lasketun ajan jälkeen lapsivedet tulivat ja sitten vaan odoteltiin. Supistuksia ei meinattu saada edes tipalla aikaiseksi ja kivut olivat hirveät. Minun paperit katosivat Kätilöopistolla ja siksi minulle ei uskallettu antaa epituraalipuudutusta ennen kuin allergia sairaalasta saatiin tietoja ja invalidisäätiöltä selkätietoja, kun kuvat katosivat papereiden mukana. Kaikki meni siis totellisesti pieleen, mutta terve poika tuli lopulta.
Toisen kohdalla vauvan kohdalla pelkäsin etukäteen synnytystä. Noin kuukausi ennen (pieleen) laskettua aikaa tyttö laskeutui todella reippaasti yhtäkkiä. Laskeutuminen käynnisti supistukset ja päätin lähteä heti sairalaan ja ehdimme olla 13 min perillä, kun neiti ponkaisi itsensä maailmaan. Kätilö totesi, että hänellä oli kiire. Luulin, että tyttö oli todella pieni, kun synnytys ei tuntunut missään!!! Kun sain tytön tissille hänellä oli heti nälkä ja imemistekniikkan hän osasi paremmin jo syntyessään kuin isoveljensä kuukauden vanhana. Totesin tytön olevan yhtä iso kuin poikanikin oli syntyessään. En voinut oikein uskoa, että koko synnytys oli sujunut täysin ilman kipua. Kivun lievitykseen erikoistunut lääkärikin kävi puoli tuntia myöhemmin ihmettelmässä miten kaksi saman painoista lasta (poikani 3340 ja tyttöni 3360) voi syntyä niin eri tyylillä. Hän totesi, ettemme varmaan kumpikaan tarvitse kivunlievitystä, kun hän myöhästyi koko tapauksesta. Oli vähän paha arvioida jälkikäteen Naisten klinikan toimintaa, kun tuntui, että tyttö vauva hoiti koko oman syntymänsä itse. Nyt uskon niitä kertomuksia naisista, jotka synnyttyvät heinäpellon laitaa ja jatkoivat heti heinätöiden tekoa. Toivon sinulle nopeaa synnytystä, vaikka tuskin alle tunti vauvan laskeutumisesta synnytykseen toteutui sinun kohdallasi.