Monta kertaa keskenmeno

Onko täällä muita jotka on monta kertaa saanut jo keskenmenon?
Haluasin kuulla kokemuksia ym. Itse olen 3 kertaa kokenut jo keskenmenon. Mitään ei ole vialla, onneksi. Että on kuulemma ollut huonoa tuuri että kolme on mennyt kesken.

Itselläni aivan hirveä vauvakuume! Nyt viime viikolla sain tuon kolmannen keskenmenon. Suru on suuri. Nykyään on vaikea kuulla läheisiltä ihmisiltä että odottavat lasta. Siskoni ilmoitti pari päivää keskenmenon jälkeen että hän on taas raskaan. Sillä on jo ennestään 6kk vanha tyttö. Jotenki oli niin vaikea kuulla se.. Meinas itku tulla. Vaikka onnellinenhan minä olen siskoni puolesta. Miksen olisi. Mutta aika hyvin ku se on oottanut yhtäaikaa ku mä, ja mä saan aina kesken. :/

 
Mulla on 4 km takana ja onneksi sentään yksi lapsi. Nyt raskaana onnistuneesti 3 km:n jälkeen. Jos haluat liityä meidän Liian monta enkeliä kerhoon, joka on perustettu toistuvista km:sta kärsiville. Niin pistä minulle yv:tä niin salasanan.
Meitä on siellä monta saman kokeneita. :hug:
 
Yeb
Löytyyhän meitä :hug:

Mulla on 3 keskenmenoa ja nyt epäilen että neljäs tuloillansa :'( Ihan niinkuin kahdessa aikaisemmassakin, vaisto vaan sanoo ettei kaikki oo kunnossa. Nyt pitäisi olla RV10+ ja yritin tänään käydä neuvolassa kuunteluttamassa sydänääniä muttei mitään kuulunut, oireet on hävinnyt jne. Viikon päästä vasta ultra-aika.. Surettaa vaan jo niin mennä sinne taas kuulemaan pahoittelut.

Ensimmäisen keskenmenon jälkeen meillekin onneksi on syntynyt yksi lapsi :heart: Sen jälkeen vaan tuntuu kaikki menevän kesken. Joukossa myös yksi tuulimunaraskaus.

Vauvakuume on valtava enkä minäkään enää kestä kuulla kavereiden raskausuutisia :( Samoin masentavia aikoja ovat keskenmenneiden LA:t. Lokakuussa olisi seuraava semmoinen edessä. Mutta joo, siis oikein ottaa päähän ja surettaa kun tuntuu että kaikilla muilla on isot vatsat tai pienet vauvat.. Vaikken mikään kateellinen ihminen olekkaan niin kyllä harmittaa. Ja nyt kyllä jo alkaa pelottaa ettei meille enempää lapsia tulekkaan.
 
Täällä myös keskenmenoja 4 takana. Ensimmäinen oli ennen esikoisen syntymää ja nyt sitten 3 putkeen.

1. km rv9 (spontaani)
Tässä välissä syntyi poikani! :)
2. km rv6/7 (spontaani)
3. tm (tyhjennettiin n. rv 10/11)
4. km (tyhjennys ja kaavinta rv 11/12)

Viimeisestä olen vasta "toipumassa". Ja täytyy sanoa, et tästä toipuminen on ollut kaikkein helpointa, koska jotenkin asennoitunut olen jo raskauden alussa, että näin voi tulla käymään...

Voi Yeb! Muistan sut aikaisemmista pinoista ja oikein paljon toivon, että nyt sulla menis kaikki hyvin! :) Sulla on täysin sama tarina kuin mulla, mutta toivottavasti tämä raskaus ei pääty sulla keskenmenoon!
 
Yeb
Minky, meillä on todellakin samanlaiset tarinat :) Hämmentävää oikein, ollaan oltu kahdesti samoissa pinoissa ja nyt viimesestä taisi molemmilla olla lasketut ajat maaliskuun puolella. Uskomatonta että teille kävi taas noin! Miten maailma onkaan epäreilu.

1. km rv8 (spontaani, alkoi vuodoilla)
Meille tuli tyttö :heart:
2. km todettiin NP-ultrassa mutta tyhjentyminen oli jo alkanut
3. tm todettiin kanssa NP-ultrassa, tyhjentyi odotellessa aikaa tyhjennykseen :eek:

Ja tosiaan, olo on 99% varma että tämä 4. olisi km, sitä saa nyt sitten vielä viikon ihmetellä..

Ihan ensimmäinen keskenmeno otti koville, olin varma ettei lasta tule ollenkaan. Toinen oli helpompi sulatella, olinhan jo saanut vauvan. Kolmas otti tosi koville, olin varma ettei VOI käydä kahta kertaa peräkkäin niin.. Jos vaistoni nyt on oikeassa niin mä luulen että tästä on kaikista vaikeinta päästä jo senkin takia että pelottaa jos ei meille enää lasta tulekkaan.
 
Meitä on aivan liikaa...
Itselläni seuraavanlainen surullinen lista... :eek: (Lukuunottamatta kahta ensimmäistä...)

6/2000 tyttö
7/2003 poika
1/2006 km 6+
11/2006 kohtukuolema, poika , 36+
12/2007 km 16+
8/2008 km 14+

Kummallista on että mitään syytä ei löydy.
Liian paljon surua yhdelle äidille. :'(
Jospa meillä joskus vielä olisi se elävä nyytti joukon jatkeena...
 
Alkuperäinen kirjoittaja angelmum:
Meitä on aivan liikaa...
Itselläni seuraavanlainen surullinen lista... :eek: (Lukuunottamatta kahta ensimmäistä...)

6/2000 tyttö
7/2003 poika
1/2006 km 6+
11/2006 kohtukuolema, poika , 36+
12/2007 km 16+
8/2008 km 14+

Kummallista on että mitään syytä ei löydy.
Liian paljon surua yhdelle äidille. :'(
Jospa meillä joskus vielä olisi se elävä nyytti joukon jatkeena...


hui kauheus
:hug: voimia kovasti epäonneen, mulla takana ensimmäinen km 08/09 ja sekin teki niin kipeää se suru

toivon todella että saatte tuhisevan nyytin rinnallenne :heart:
 
Yeb: Sun täytyy nyt viedä sun raskaus kunnialla loppuun, ettei tää ala vaikuttaa jo liian mystiseltä! :D (..kunpa siihen jotenki voiskin vaikuttaa ite, mut..) Oikein paljon tsemppiä ja mä tuun kurkkiin muihin pinoihin, kuinka sulla menee! :)

angelmum: :hug:

Huisi: Mulla ensimmäinen keskenmeno oli kaikista surullisin, koska lapsia ei ennestään ollut. Pelkäsin, ettei niitä tule ollenkaan! Pääsin asiasta kunnolla yli vasta kun onnistuneessa raskaudessa pojan liikkeet alkoi tuntua masussa! Seuraava meni sillee fiiliksessä "oho, näin kävi". Seuraava olikin taas jo kova paikka (tm). En millään jaksanut hyväksyä asiaa, mut tulin onneksi nopeesti taas raskaaksi, mikä auttoi asiaa. Sekin sit päättyi huonosti, mut meni jo melkein rutiinilla. Mä olin sen viikonlopun surullinen ja sit mä vaan päätin ryhdistäytyä. Jokainen suree niin eritavalla ja oman aikansa. Ja edelleen mä muistan jokaisen keskenmenon lasketunajan ja kun se tulee, niin tulee kolahdus uudestaan... Toivottavasti sä et joudu enempää menetyksiä kokemaan! :)
 
Löydän itseni taas täältä keskenmenokeskusteluiden keskeltä...
Tuntuu, että tästä ei tule loppua, huono onni vain seuraa...

km 8/2005
tyttö 6/2006
km 8/2007
km 12/2008
km 6/2009

Ja nyt taas näyttää siltä, että alkuun lähtenyt raskaus ei sit taaskaan tule jatkumaan...
Miten yksityisviestin laitto onnistuu? Tuntuu, että vertaista keskusteluseuraa nyt tarvitsisi..
 
Lämmin ajatus kaikille pikku enkeleille ja suuri halaus enkeleiden vanhemmille. Missä kuljemme, he seuraavat sydämessä, eivät he ole poissa, emme vain näe heitä. He ovat luonamme ajatuksissa, muistoissa, enkeleinä rinnalla kulkemassa :hug:

Minulla on yhdeksän enkeliä tuolla jossain taivaan tähtitarhoissa. Enkelityttö, täysiaikainen kaksonen, jonka velipoika on jo 17v. Kaksi rv 15+5 ehtinyttä raskautta, joista toinen geneettinen keskeytys keväältä -08. Pienen kullan isot aivot puuttuivat ja kallon luut, eli anencefalia. Muutama ihan alun km, alle 7 viikkoisia. Tämän vuoden kesäkuulla meni enkelisisarusten seuraksi hedelmöityshoidoilla aikaan saatu pikkuinen ihmeemme rv 8+6. Ei äiti teitä unohda, en koskaan. Muisto muuttuu, mutta ikävä on ikuinen.

On näitä enkeleitä, mutta viisi lasta kotona hyörii. Sielussa polttaa kuudes, toinen yhteinen. Nyt clomeilla mennään, kun en ovuloi normaalisti.

Voikia kaikille, voikaa hyvin, kaikesta huolimatta
:hug:
 
En tiedä lasketaanko minua vielä tähän joukkoon, mutta takana on kolme keskenmenoa, joista ensimmäinen oli ihan varhaisessa vaiheessa, kaksi muuta viikolla 9. Meillä ei ole vielä yhtään omaa lasta ja saa nähdä tuleekokaan niitä, sillä ikä rupeaa jo lähentelemään neljääkymmentä. Mutta yritystä jatketaan niin kauan kun toivoa on edes vähän.
 

Yhteistyössä