Monenko vuoden jälkeen kriisien paikat?

[elinkaari]

Montako vuotte olitte olleet yhdessä, kun iski ensimmäinen kriisi? Entä toinen? Pysyittekö yhdessä vai loppuiko suhde siihen?

 

[Inhorealisti1]

Minusta on umpihullua numerologiaan uskomista edes puhua 7-vuoden kriiseistä jne. Minä uskon, että kyse on enemmän elämäntilanteesta ja niihin liittyvistä muutoksista.

Esimerkin vuoksi: Tavataan, seurustellaan, muutetaan yhteen, mennään kihloihin, naimisiin ja saadaan ensimmäinen muksu. Ja hups, siihen menikin sopivasti 7 vuotta. Seuraavan 7 vuoden kuluttua piltti menee kouluun ja elämä muuttuu jälleen. 7 vuoden kuluttua sillä on murrosikä ja siitä 7 vuoden kuluttua se muuttaa kotoa pois ja pitäisi taas oppia elämään kahdestaan.

Jos ei yksikään 7-vuoden kriisi satu kohdalle, niin johan on ihme. Mutta johtuuko se numeroista vai jostain aivan muusta?

 

[sen kestänyt]

9v yhdes ihanaa, siitä 7v naimisis, iski kriisi, nyt entistä ihanampaa, kaiken se kestää, myötä ja vastamäes, on osattava antaa anteeksi ja unohtaa.

 

[Anni62]

Meillä ensimmäinen ja ainut kriisi tilanne jossa haettiin apua ammatti-ihmisiltä oli n. 15 vuotta siitä kun avioon mentiin, sitä ennen ei niin kriittistä tilannetta ollut. Aikaahan siitä on jo vuosia ja tänä kesänä vietetään 24-vuotis hääpäivää.
Että selvillä vesillä ollaan oltu jo monta vuotta ja suhde sen kun vahvistuu.
Meillä on 16-vuoden ikäero, mutta se ei haitannut ole.

 

[Itsekin joo kokenut...]

Ei ole 7 tai 11 vuotta... jossain kohtaa vain se raja tulee...

Ja erilaisia olemme, joillain mies alkaa tai jo hyppää vieraissa, joillain muut syyt, mutta loppuun asti emme vain pysty /...TAI EI OLE PAKKO: ennen naisilla ei juuri ollut vaihtoehtoja, nyt kun käymme töissä/luomme uraa/jne. niin voimmekinn VÄHÄN valita...

 

[seiskala]

Minusta on umpihullua numerologiaan uskomista edes puhua 7-vuoden kriiseistä jne. Minä uskon, että kyse on enemmän elämäntilanteesta ja niihin liittyvistä muutoksista.

Esimerkin vuoksi: Tavataan, seurustellaan, muutetaan yhteen, mennään kihloihin, naimisiin ja saadaan ensimmäinen muksu. Ja hups, siihen menikin sopivasti 7 vuotta. Seuraavan 7 vuoden kuluttua piltti menee kouluun ja elämä muuttuu jälleen. 7 vuoden kuluttua sillä on murrosikä ja siitä 7 vuoden kuluttua se muuttaa kotoa pois ja pitäisi taas oppia elämään kahdestaan.

Jos ei yksikään 7-vuoden kriisi satu kohdalle, niin johan on ihme. Mutta johtuuko se numeroista vai jostain aivan muusta?

Niin..? Alkuperäinen kysyi omakohtaisia kokemuksia, ei sinun mielipidettäsi seitsemän vuoden kriisiin.

 

[niin niin...?]

Niin..? Alkuperäinen kysyi omakohtaisia kokemuksia, ei sinun mielipidettäsi seitsemän vuoden kriisiin.

Et vissiin ymmärrä lukemaasi - jos osaat lukea?

 

[annarouva]

2 ekaa vuotta oli jokseenkin toistuvia kriisejä yhdestä samasta aiheesta. Sitten siitä päästiin eroon, ja sanomattakin on selvää, että suhde siitä vahvistui, joten nyt on ollut aika kriisitöntä aikaa nämä seuraavat 4 vuotta. Talonrakennusprojekti alkanut, joten tässä on ainekset taas yhteispelin testaamiseen. Toivottavasti ei etene kriisiin asti.

Kun kriisi iskee kai siinä taas vakuuttaa itsensä taas, että haluaa saada homman toimimaan juuri sen tyypin kanssa. Jos ei pysty, niin sitten kai seuraa ero. Pitää "vain" tietää mitä haluaa, ja toivoa, että toisella on yhtä selvä näkemys lopullisesta tahtotilasta sen välittömän kriisin yli.

 

[11 vuotta yhdessä]

Meillä tuli eka todellinen iso kriisi 6 vuoden jälkeen. Kumpikin ajatteli muita ja vähät välitti toisesta. Oltiin yhdessä vain tottumuksesta, vaikka touhu selkeästi kyllästytti kumpaakin. Ei erityisemmin riidelty mitä nyt kyllästynyttä kinastelua silloin tällöin, mut ei oltu liioin turhan ystävällisiä toisillemme. Kestettiin kuitenkin, koska suhteessa oli paljon hyvääkin aikaisemmilta vuosilta. Vuoden päivät kriisiä kesti ja seitsemännen vuoden kesällä se vaan meni ohi. Kuin itsestään. Ehkä kumpikin tajusi, että tässä ihmisestä löytyy vielä kuitenkin se, keneen alun perin rakastui.

Ehkä jonain päivänä on samanlainen kriisi vielä edessä. Tosin enää ei voi olla varma, että kestäisikö suhde vastaavaa. Vielä jälkeen päinkin olen miettinyt, miten emme tuon vuoden aikana eronneet... Ehkä näin oli sitten tarkoitettu.

Pieniä kriisejä on silloin tällöin, jolloin miettii suhteen laatua ja tulevaisuutta itsekseen, mutta tuohon isoon kriisivuoteen niitä ei voi edes verrata. Silloin matelimme todella pohjamudissa suhteessamme.

 

[apuuuuvakhs]

eiköhän se rakkaus haihdu ensin 2-4 vuodessa.
sitten miettii onko parempi jäädä yhteen vai olla erillään.Jos mies/molemmat on mulkku luonne, niin lähtee vain pois ja kärsii eron tuskan.MIELUUMMIN kuin tappelee tavan vuoksi. Jos tappelut johtavat tuloksiin, kannattaa jäädä, mutta jos tappelut toistuvat samanlaisina eivätkä koskaan mene eteenpäin, kannattaa erota.Vaikka edes väliaikaisesti eroaisi, niin sitten oppii että rakastaako vai onko parempi ilman.
jos on tyhmä, niin jää katsomaan lyökö se vai ei, jos on viisas niin kumpikaan ei lyö.
mitä enemmän tätä pohtii niin sitä typerämmältä näyttää koko kysymys:
onko kyse kuitenkin siitä, että ap:lla on rakkaus lopahtamassa ja etsii "THE"vastauksia.
NO: vastauksia ei ole. On vain elämä, ja sen joko elää tai jättää elämättä.

 

[*surusilmä*]

meille tuli eka kriisi 2 vuoden jälkeen. Tai ainakin miehelle, mulla ei ollut ongelmia, mutta mies ei osannut sanoa, haluaako olla mun kanssani vai ei, vai kattelisko vielä maisemia. No. Selvittiin tauolla.

 

[10 vuotta yhdessä, ei lapsia, ei kriisejä]

Esimerkin vuoksi: Tavataan, seurustellaan, muutetaan yhteen, mennään kihloihin, naimisiin ja saadaan ensimmäinen muksu. Ja hups, siihen menikin sopivasti 7 vuotta. Seuraavan 7 vuoden kuluttua piltti menee kouluun ja elämä muuttuu jälleen. 7 vuoden kuluttua sillä on murrosikä ja siitä 7 vuoden kuluttua se muuttaa kotoa pois ja pitäisi taas oppia elämään kahdestaan.

Hyvin kiteytetty. Kaikki ongelmat liittyvät tavalla tai toisella siihen muksuun. Ratkaisu on helppo: jättäkää muksut hankkimatta!