Mua ärsyttää omassani se, että on niin kovaääninen. Mun veli on kans, joten sieltä se tulee. Meillä kotona on ihan hiljaista, ei möykkää jonka yli pitää huutaa, mutta tuolla nousee puhe minuutissa selllaiseksi huutamiseksi kun leikkii. Onneksi ei kilju.
Toinen ärsyttävä piirre on se, että tuolla tuntuu olevan jotenkin perusnegatiivinen asenne välillä. Ei meinaa päästä pettymyksistä tai huonoista, ikävistä kokemuksista yli ollenkaan. Samaa kaatunutta palikkatornia surraan pitkin päivää ja tippa silmässä. Oli jo vauvana samanlainen, esim rokotusten jälkeen alkoi aina itkemään kun vaipanvaihdon yhteydessä näki sen laastarin... :/ Välillä ei meinaa hermo kestää.
Mutta saa olla sellainen kuin on, rakastetaan ja tuetaan juuri tuollaisena.
Itse kuuntelin (ja edelleen, jos antaisin mahdollisuuden) lapsuuteni sit, että pitäis olla kuten siskoni.
Toinen ärsyttävä piirre on se, että tuolla tuntuu olevan jotenkin perusnegatiivinen asenne välillä. Ei meinaa päästä pettymyksistä tai huonoista, ikävistä kokemuksista yli ollenkaan. Samaa kaatunutta palikkatornia surraan pitkin päivää ja tippa silmässä. Oli jo vauvana samanlainen, esim rokotusten jälkeen alkoi aina itkemään kun vaipanvaihdon yhteydessä näki sen laastarin... :/ Välillä ei meinaa hermo kestää.
Mutta saa olla sellainen kuin on, rakastetaan ja tuetaan juuri tuollaisena.
Itse kuuntelin (ja edelleen, jos antaisin mahdollisuuden) lapsuuteni sit, että pitäis olla kuten siskoni.