Kuvitteletteko oikeasti, että hoitajat pitävät lapsestasi?

[hhjmm,s]

[QUOTE="Lissu";29614438]Kuvittelen. Jos olisi itse pk:n hoitaja niin luultavasti pitäisin lapsestani, joka on omatoiminen ja aika helppo ja hyväntuulinen lapsi. Ei juuri aiheuta ongelmia, kiusaa tai tule kiusatuksi. Miksi siis eivät pitäisi?[/QUOTE]

Sekö on tarkoitus että työssä pääsee mahdollisimman helpolla? Jokaisen joka tekee työtä lasten parissa, tulisi kunnioittaa jokaista lasta ja pitää heistä. Se on omasta asenteesta ja työmoraalista kiinni. On osattava hyväksyä kaikki lapset, katsomatta miten taitavia ovat, miten käyttäytyvät jne.

 

[leijona76]

Toisaalta tuli mieleen, että jos vanhemmat epäilevät tuollaista asiaa, niin mitä hitoa me sitten tehdään kaikenlaista heidän lastensa eteen? Viedään luistelemaan, teatteriin, kirjastoon, musisoidaan, jumpataa, taiteillaan jne... Kiitos vain ap taas kunnoituksesta uurastuksemme eteen! Hoida ja kasvata itse lapsesi!

Kato rahasta vaan. Viis muusta. Täytyy sanoa että kollegat on kyllä hemmetin loistavia näyttelijöitä jotka huijaa lapsia siten että nämä juoksevat halaamaan töihin mennessä jne.

 

[Happygirl-91]

[QUOTE="nainen";29614596]Kamalaa, että joku laskee lapsensa parhaiksi puoliksi sen, että on näkymätön, kuulumaton ja hajuton.[/QUOTE]

Jep tämä on Suomessa ihan yliarvostettua. Lapsen pitäisi olla niin reipas ja hyväkäytöksinen, jäädä vuosikkaana hoitoon ilman mitään itkua. Koska se on "hyvä merkki". Kaikkea muuta kuin sitä..

Mutta aiheeseen! Työroolissa täytyy olla yhtä ystävällinen, empaattinen ja lapsirakas jokaista lasta kohtaan, joten ei ole uskon asia.

 

["Lissu"]

[QUOTE="nainen";29614596]Kamalaa, että joku laskee lapsensa parhaiksi puoliksi sen, että on näkymätön, kuulumaton ja hajuton.[/QUOTE]

No ei todellakaan ole. Sanoin, että ei aiheuta juuri ongelmia hoidossa ja huolehtii itsensä, tarkoittaako samaa kuin näkymätön, kuulumaton ja hajuton? Poika on hyväntuulinen ja tulee toimeen kaikkien kanssa, joten oletan että on pidetty myös hoitajien keskuudessa.

 

["Lissu"]

Sekö on tarkoitus että työssä pääsee mahdollisimman helpolla? Jokaisen joka tekee työtä lasten parissa, tulisi kunnioittaa jokaista lasta ja pitää heistä. Se on omasta asenteesta ja työmoraalista kiinni. On osattava hyväksyä kaikki lapset, katsomatta miten taitavia ovat, miten käyttäytyvät jne.

Näin toimii Täydellinen Hoitaja mutta päiväkodin ylitäysissä ryhmissä kun toimitaan ja joku on vielä sairauslomalla ilman sijaista niin uskotko, että siitä omatoimisesta ja hyväntuulisesta pidetään enemmän kuin uhmaitkupotkuraivari-Jessicasta. Juu ei saisi, mutta tervetuloa todelliseen elämään...

 

[Madicken04]

Uskon että jotkut hoitajat ovat saaneet meidän lapsiin erityisen siteen ja pitäneetkin näistä. Jos kyse on vaan ärsyttävistä räkänokista joita katsellaan palkan eteen se määrätty tuntimäärä päivässä, niin miksi esikoisen (nyt tokalla luokalla) päiväkodin omahoitaja pitäisi yhä tämän kuvaa seinällään, kyselisi sähköpostitse kuulumisia ja pyytelisi aina välillä uusia kuvia?

 

[Happygirl-91]

[QUOTE="Lissu";29614604]No ei todellakaan ole. Sanoin, että ei aiheuta juuri ongelmia hoidossa ja huolehtii itsensä, tarkoittaako samaa kuin näkymätön, kuulumaton ja hajuton? Poika on hyväntuulinen ja tulee toimeen kaikkien kanssa, joten oletan että on pidetty myös hoitajien keskuudessa. [/QUOTE]

Mm. "Ei tule kiusatuksi" särähti ainakin minun korvaan. Hyvä että ihminen on pärjäävä ja itsenäinen, mutta ehkäpä me ei lapselta vielä odoteta sitä Aika kova maailma.

 

["äityliini"]

Juu, lapseni on niin ihana!

 

[Happygirl-91]

Uskon että jotkut hoitajat ovat saaneet meidän lapsiin erityisen siteen ja pitäneetkin näistä. Jos kyse on vaan ärsyttävistä räkänokista joita katsellaan palkan eteen se määrätty tuntimäärä päivässä, niin miksi esikoisen (nyt tokalla luokalla) päiväkodin omahoitaja pitäisi yhä tämän kuvaa seinällään, kyselisi sähköpostitse kuulumisia ja pyytelisi aina välillä uusia kuvia?

Tätä minäkin tarkoitan, ongelmathan ei todellakaan tee lapsesta vaikeaa tai vaativaa. Nimenomaan ne hitsaa yhteen. Meilläkin kiinnipidot ja rajoitustoimenpiteet otetaan täysin coolisti ja ne huonot hetket tekee siitä siteestä vieläkin erityisemmän. Koska siinä oppii itsestäänkin ja ne lapset tulee niin iholle.

 

["Lissu"]

Mm. "Ei tule kiusatuksi" särähti ainakin minun korvaan. Hyvä että ihminen on pärjäävä ja itsenäinen, mutta ehkäpä me ei lapselta vielä odoteta sitä Aika kova maailma.

No, lapsi nyt vaan ei ole tullut kiusatuksi. Mun mielestä se on vaan hyvä juttu. Lähinnä tarkoitin sitä, että lapsi tulee toimeen kaikkien kanssa.

 

["joo"]

Ollessani vanhainkodilla hoitajana huomasin että niistä vanhuksista välittää aidosti, veikkaisin että lastenhoitajilla sama homma.

 

[Happygirl-91]

[QUOTE="Lissu";29614655]No, lapsi nyt vaan ei ole tullut kiusatuksi. Mun mielestä se on vaan hyvä juttu. Lähinnä tarkoitin sitä, että lapsi tulee toimeen kaikkien kanssa.[/QUOTE]

Noh, helppous ja omatoimisuus ei ole synonyymit ihanalle lapselle, vaikka lapsesi varmasti ihana onkin.

 

["Lissu"]

Noh, helppous ja omatoimisuus ei ole synonyymit ihanalle lapselle, vaikka lapsesi varmasti ihana onkin.

En sitä tarkoittanutkaan. Perustelin vain sitä, miksi oletan hoitajien pitävän lapsestani.

Haastava lapsi on vanhemmilleen ihan yhtä rakas kuin helpompikin ja varmasti hoitajaankin voi syntyä ihan erikoinen side, mutta silloin pitää päiväkodin resurssit olla sellaiset että sille haastavalle lapselle pystyy antamaan riittävästi aikaa ilman hirveää stressiä ja kiirettä. Valitettavasti näin ei nykyisin aina ole.

 

[leijona76]

Tätä minäkin tarkoitan, ongelmathan ei todellakaan tee lapsesta vaikeaa tai vaativaa. Nimenomaan ne hitsaa yhteen. Meilläkin kiinnipidot ja rajoitustoimenpiteet otetaan täysin coolisti ja ne huonot hetket tekee siitä siteestä vieläkin erityisemmän. Koska siinä oppii itsestäänkin ja ne lapset tulee niin iholle.

Tää on ihan tosi. Juuri se jonka kanssa törmää eniten, on tullut lähimmäksi. Ei se suosikki välttämättä ole se kiltein ja helpoin. Pohjimmiltaan tämä haastepakkaus on ihana lapsi ja syytön siihen että ei ole saanu järkeviä eväitä elämään. Tosi haastavia lapsia olen hoitanut ja tavannut,aina löytyy jotain hyvää ja sellasta mistä pitää.

 

[lto2]

Miksi mun pitäisi erityisesti pitää mun hoitolapsista? Siis pidän tietenkin jollain tasolla, mutta en kovinkaan syvällisellä tunnetasolla, ja niin pitää mun mielestä ollakin. Mulla on omat lapset, jotka ovat mulle tärkeimmät, päiväkodissa hoitamani lapset ovat työni. Mulla ei ole lemmikkilapsia eikä inhokkilapsia, kohtelen heitä samanarvoisesti. Työpäivän jälkeen en luo ajatustakaan päiväkodin lapsille.

 

[Asiankannattaja]

Mun vanhempi poika kolmevuotiaana pyysi päiväkodin tädit meille yökylään.
Isin poika.

 

[Happygirl-91]

Tää on ihan tosi. Juuri se jonka kanssa törmää eniten, on tullut lähimmäksi. Ei se suosikki välttämättä ole se kiltein ja helpoin. Pohjimmiltaan tämä haastepakkaus on ihana lapsi ja syytön siihen että ei ole saanu järkeviä eväitä elämään. Tosi haastavia lapsia olen hoitanut ja tavannut,aina löytyy jotain hyvää ja sellasta mistä pitää.

Se lapsi kuka pitää hoitajia vähän varpaillaan ja antaa haasteita niin ainakin multa vie sydämmen. Noinhan se menee Haastava käytös ei ole lapsen "hallinnassa" Huomionhakuisuus esimerkiksi ei kerro lapsen hankaluudesta vaan siitä ettei hän ole saanut/tai ei saa huomiota tarpeeksi vanhemmiltaan.

 

[Sopivasti lihava mäyrä]

Kun mun tyttö oli vielä hoidossa, näki kyllä selvästi, ketkä ihan oikeasti tykkäs noista lapsista ja nautti työstään, ja ketkä taas teki työnsä. Ja molemmat oli ihan ok, sillä ne, jotka tekivät vain työnsä, tekivät sen kuitenkin hyvin. En mä odottanut, että mun olisi pitänyt kuulla joka päivä hirveästi kehuja tytöstä. Mä tiesin ihan itsekin, mikä hänessä on hyvää ja mikä vaatii vielä kehittelyä. Mä ajattelen, että jos joku ei oikeasti ajattele mun lapsestani, että "voi miten ihana lapsi ja voi kuinka reipas ja avulias ja mukava jne jne jne", niin jättää sen varmaan sanomatta. Ja ne, jotka oikeasti ovat sitä mieltä, saattavat sanoa sen ääneen.

 

[minnee]

Se lapsi kuka pitää hoitajia vähän varpaillaan ja antaa haasteita niin ainakin multa vie sydämmen. Noinhan se menee Haastava käytös ei ole lapsen "hallinnassa" Huomionhakuisuus esimerkiksi ei kerro lapsen hankaluudesta vaan siitä ettei hän ole saanut/tai ei saa huomiota tarpeeksi vanhemmiltaan.

Tämä ei muuten pidä aina paikkaansa. Siis että lapsi olisi huomiohakuinen, koska ei ole saanut huomiota vanhemmiltaan. Ainakaan aina. Monet aidosti huomiotta jääneet lapset eivät oikein uskalla huomiota vaatiakaan, koska eivät usko sitä ansaitsevansa.

Meillä on sellainen napero, joka toistaiseksi ainakin on saanut kasvaa ainokaisena. Lisäksi ainut serkku on sen verran vanhempi, että lapsi on paitsi vanhempiensa, myös mummun ja tädin silmäterä. Vauvasta saakka on ollut sellainen, että on nauttinut huomion keskipisteenä olemisesta ja osannut sen huomionsa ottaa. Muutos siitä, että on useasta aikuisesta koostuvan tiiviin yhteisön ainut pieni silmäterä siihen, että onkin isossa lapsijoukossa, jossa omahoitajallakin on kolme muuta hoidettavaa, on ollut suuri ja haastava. Lapsella on ollut melkoinen opettelu siinä, että joutuu odottamaan vuoroaan eikä aina voi olla keskipisteenä.

Ja jottei menisi ihan ot: uskon, että hoitajat suhtautuvat lapseemme kuin ihmiseen. Toiset asiat tuottaa harmaita hiuksia, kaikista tekemisistään ja tilanteista ei voi tykätä, mutta ajan mittaan ihan varmasti hoitaja tyttöön on kiintynyt. Toisaalta tyttö on keskivertoa haastavampi, mutta toisaalta aivan mahtava tyyppi. Siksi on mukava lukea myös noita juttuja, että se lapsi jonka kanssa taitetaan enemmän peistä saattaa tulla lopulta läheisemmäksi.

 

["näin on"]

[QUOTE="Lissu";29614604]No ei todellakaan ole. Sanoin, että ei aiheuta juuri ongelmia hoidossa ja huolehtii itsensä, tarkoittaako samaa kuin näkymätön, kuulumaton ja hajuton? Poika on hyväntuulinen ja tulee toimeen kaikkien kanssa, joten oletan että on pidetty myös hoitajien keskuudessa. [/QUOTE]

Älä kuuntele noiden adhd-lasten vanhempien katkeria kommentteja meillä myös ns. helppo lapsi, kuuliainen ja kiltti, ei tappele eikä räyhää. Ihan takuuvarmasti yksi pidetyimmistä lapsista siellä

 

[Happygirl-91]

Tämä ei muuten pidä aina paikkaansa. Siis että lapsi olisi huomiohakuinen, koska ei ole saanut huomiota vanhemmiltaan. Ainakaan aina. Monet aidosti huomiotta jääneet lapset eivät oikein uskalla huomiota vaatiakaan, koska eivät usko sitä ansaitsevansa.

Meillä on sellainen napero, joka toistaiseksi ainakin on saanut kasvaa ainokaisena. Lisäksi ainut serkku on sen verran vanhempi, että lapsi on paitsi vanhempiensa, myös mummun ja tädin silmäterä. Vauvasta saakka on ollut sellainen, että on nauttinut huomion keskipisteenä olemisesta ja osannut sen huomionsa ottaa. Muutos siitä, että on useasta aikuisesta koostuvan tiiviin yhteisön ainut pieni silmäterä siihen, että onkin isossa lapsijoukossa, jossa omahoitajallakin on kolme muuta hoidettavaa, on ollut suuri ja haastava. Lapsella on ollut melkoinen opettelu siinä, että joutuu odottamaan vuoroaan eikä aina voi olla keskipisteenä.

Ja jottei menisi ihan ot: uskon, että hoitajat suhtautuvat lapseemme kuin ihmiseen. Toiset asiat tuottaa harmaita hiuksia, kaikista tekemisistään ja tilanteista ei voi tykätä, mutta ajan mittaan ihan varmasti hoitaja tyttöön on kiintynyt. Toisaalta tyttö on keskivertoa haastavampi, mutta toisaalta aivan mahtava tyyppi. Siksi on mukava lukea myös noita juttuja, että se lapsi jonka kanssa taitetaan enemmän peistä saattaa tulla lopulta läheisemmäksi.

No tarkoitin lapsia jotka häiriökäyttäytymällä hakee epätoivoisesti huomiota aikuisilta., Heitähän näkee paljon :/

 

[lto2]

Lapsi, joka mulle on tullut läheisimmäksi, oli tyttö, josta mulle kerrottiin että on "ihan hirveä", "ei sen kanssa selviä" "onneksi se lähti meidän ryhmästä" Haastava tyttö oli, mutta meistä tuli tosi läheisiä. Tyttö sanoi mulle kerran, että toivoisi että olisin hänen äitinsä. Se kosketti. Musta haastavat lapset on jotenkin aidompia kuin ne kiltit ja näkymättömät.

 

[Namppis88]

Mä en ole ajatellut yhtään pidetäänkö mun lapsestani vai ei. Oletan että ammattilainen osaa suhtautua asiallisesti vaikka henkilökemia ei ihan 100% toimisi, niin teen itsekin. Sit jos ei usko voivansa toimia ammattimaisesti niin kannattaa kysyä jos kollega voisi ottaa vastuulleen ko asiakkaan hoidon tai miettiä mahdollisesti alan vaihtoa.

 

["Lissu"]

[QUOTE="näin on";29614809]Älä kuuntele noiden adhd-lasten vanhempien katkeria kommentteja meillä myös ns. helppo lapsi, kuuliainen ja kiltti, ei tappele eikä räyhää. Ihan takuuvarmasti yksi pidetyimmistä lapsista siellä [/QUOTE]

Niin mäkin uskon omastani ainakin kaverisynttärikutsuja tulee tiheään tahtiin. Ja onhan se hyvä että siellä joukossa on niitä helpompiakin, voisi olla hoitajatkin ihmeissään jos ryhmässä olisi 24 erityisen läheistä haastavaa lasta.

 

["näin on"]

Lapsi, joka mulle on tullut läheisimmäksi, oli tyttö, josta mulle kerrottiin että on "ihan hirveä", "ei sen kanssa selviä" "onneksi se lähti meidän ryhmästä" Haastava tyttö oli, mutta meistä tuli tosi läheisiä. Tyttö sanoi mulle kerran, että toivoisi että olisin hänen äitinsä. Se kosketti. Musta haastavat lapset on jotenkin aidompia kuin ne kiltit ja näkymättömät.

Ei kiltti tarkoita näkymätöntä