Hoitovapaa loppuu ja vakipaikka kokopäivätyössä odottaa.
Opiskelu ei työn ohella ole mahdollista (pomo ei aio joustaa työvuoroissa
) mutta alaa tai työtä haluan vaihtaa.
Pohdinpa tässä siis seuraavaa: Sanoakko itsensä irti -> siitä liiton rahoille ja opiskelemaan osapäiväisesti
Vai
Sanoakko itsensä irti-> siitä liiton rahoille ja köllöttelemään kotiin tuon 1.v kanssa-> liiton rahojen loppuessa työttömänä työnhakijana opiskelemaan (saa ilmeisesti hyvät tuet?)
Kysyn siis oikeesti ihan suoraan, miten tältä yhteiskunnalta saa sitä rahaa kupattua eniten? Tähän syynä viimeaikoina vellonut keskustelu (täällä ja muualla) siitä, miten suuria tukia kukin "yhteiskunnan elätti" saa..
Haluun osani sit kanssa, kiitos
p.s Oikeesti oon taas tietysti just niin nöösi, et palaan omaan duuniin ja jatkan siellä eläkeikään asti. Pokkaa tuskin on työttömäksi jäädä. Tai jos sitä repäsis B)
Opiskelu ei työn ohella ole mahdollista (pomo ei aio joustaa työvuoroissa
) mutta alaa tai työtä haluan vaihtaa.Pohdinpa tässä siis seuraavaa: Sanoakko itsensä irti -> siitä liiton rahoille ja opiskelemaan osapäiväisesti
Vai
Sanoakko itsensä irti-> siitä liiton rahoille ja köllöttelemään kotiin tuon 1.v kanssa-> liiton rahojen loppuessa työttömänä työnhakijana opiskelemaan (saa ilmeisesti hyvät tuet?)
Kysyn siis oikeesti ihan suoraan, miten tältä yhteiskunnalta saa sitä rahaa kupattua eniten? Tähän syynä viimeaikoina vellonut keskustelu (täällä ja muualla) siitä, miten suuria tukia kukin "yhteiskunnan elätti" saa..
Haluun osani sit kanssa, kiitos
p.s Oikeesti oon taas tietysti just niin nöösi, et palaan omaan duuniin ja jatkan siellä eläkeikään asti. Pokkaa tuskin on työttömäksi jäädä. Tai jos sitä repäsis B)