Miten vois olla olematta näin herkkä? Nolasin taas tänään itseni...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Turkilmas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja noloa:
Mä kans itkeä pillitin oikein olan takaa kun lapseni opettaja jäi eläkkeelle.Hän on vaan niin herttainen ollut ja kun hän on niin paljon auttanut lastani eteenpäin kun lapsellani on ollut vähän ongelmia.ilman häntä tilanne ei ois varmaan ratkennut.kaikki tää tuli mieleen kun viimestä kertaa kevätjuhlan jälkeen juteltiin(tai ei siit mun juttekemisesta mitään tullut kun en sanaa suustani saanut kun itkin niin ja nyt hävettää kovasti.

Mua kanssa itketti se, että opettaja on ollut tosi hyvä ope. Meillä oli esikoisella rankka vuosi muuton, rakentamisen jne. takia ja se heijastui käytökseen koulussa. Opettajan kanssa tehtiin tiiviisti yhteistyötä ja saatiin pojan käytös muuttumaan.

Se kai tuon pillittämisen laukaisin. Poika sai tosi hyvän todistuksen ja tosiaan valittiin tuoksi "R-tyypiksi", mahtava opettaja oli suurena apuna ja erittäin motivoitunut työhönsä ja sitten joutui vielä jättämään hyvästit tuolle opettajalle.

Kun nää kaikki myllersi mielessä, niin loppujen lopuksi on kumma etten parkunut suoraa huutoa :heart:
 
Mä olen kans ollut melkonen itkuiita. Se on onneks vähän helpottanut, mutta jos yhtään lohduttaa niin mua alko itkettään (tää on ihan s****nan noloa) ikean avajaisissa sisälle mennessä, kun henkilökunta oli ovella vastassa ja toivotti tervetuloa! Mutta mä vaan oon niin innoissani tuollasissa tilanteissa ja sit tulee itku! Kaverin häät, ristiäiset, koulujen juhlat jne... kaikki samaa rataa... ja jos rupeet miettimään, että tän pitäis loppua, niin yltyyhän se siitä vaan :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen kans ollut melkonen itkuiita. Se on onneks vähän helpottanut, mutta jos yhtään lohduttaa niin mua alko itkettään (tää on ihan s****nan noloa) ikean avajaisissa sisälle mennessä, kun henkilökunta oli ovella vastassa ja toivotti tervetuloa! Mutta mä vaan oon niin innoissani tuollasissa tilanteissa ja sit tulee itku! Kaverin häät, ristiäiset, koulujen juhlat jne... kaikki samaa rataa... ja jos rupeet miettimään, että tän pitäis loppua, niin yltyyhän se siitä vaan :D

:D :D

Mä silti tiedän tuon tunnelatauksen ja ymmärrän miksi itkettää. Ja varmaan siksi mua kanssa itkettää just esim. live-esiintymiset. Siis vaikka telkkarista katsottuna. En oo varmaan yhtään Idols- ohjelmaa pystynyt katsomaan itkemättä :snotty:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tuli mieleen. Mä oon kerran itkenyt valtoimenaan, kun menin hammaslääkäriin hampaanpoistoon ja sit mun aika olikin peruttu. :D

:laugh:

Mä saattaisin silti kanssa itkeä pettymyksestä. Ensin jännittäis vähän pirusti ja sitten sais tietää että jännitti ihan turhaan. Jos en alkais kiukuttelemaan, niin sitten itkisin B)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ev:
Kyllä minäkin itkeä pillitin lapsen vikassa päiväkodin kevätjuhlassa, kun tuleville eskarilaisille jaettiin todistukset ja ruusut. Sen jälkeen vielä päiväkodin tädit lauloivat lapsille laulun "Lasken ilmaan leijan kauneimman." tms.

Mulle kävi kans näin, laulu ei ollut sama, mutta jokin koskettava kuitenkin... Sit oli sama juttu eskarin kevätkirkossa, kun ne opet sielläkin laulo ja lapset kävivät ottamassa siunauksen alttarilla...

Kyllä maailmaan tunteita mahtuu, on mun mielipide! Vaikka kieltämättä monesti nolottaa nämä itkut... itken kaikissa häissäkin siinä vaiheessa, kun morsiuspari kävelee alttarille. Vaikkei siis olis kovin läheiset henkilöt... :D
 
:'( :'( täälläkin yksi itkupilli. Ärsyttää, kun ei voi oikein nauttia hyvistä esityksistä (esim. jos joku laulaa, soittaa jne.), kun koko ajan joutuu miettimään vain muita asioita, ettei ala pillittää. Tänään teki taas tiukkaa yo-juhlassa.

Mutta mulle pahimpia taitaa olla kuolinilmoitukset (varsinkin jos joku on kuollut nuorena) ja kaikki lapsia koskevat huonot uutiset.

Niin ja kiva taas mennä tuonne olkkariin, kun mies kysyy, että mitä itken. No hyvä siinä kertoa, että luin kaksplussan palstaa.. :laugh: :laugh:
 

Yhteistyössä