Miten uusperhe matkustaa?

Meillä pienoinen ongelma, kesä tulossa ja miehen lapsi viettää meillä neljä viikkoa, jonka aikana teemme yhden ulkomaan matkan 5pv ja muuten olemme mökillä ja veneellä ym. Haluaisin lisäksi lähteä mieheni ja oman lapseni kanssa kolmistaan reissuun kesän lopussa, mutta kamala huutohan siitä syntyy. Miehen tytär vinkuu, miksei hän pääse jne. Miten te muut uusperheet? Matkustatteko aina niin, että kaikki muksut mukana vai kuinka?

 

En ole itse uusperheellinen mutta luulis että miehen lapsen ois aika oppia ettei ihan kaikkea aina saa. Mun mielestä yksi reissu hänen kanssa pitäis riittää ja senkään nyt ei ole välttämätöntä olla ulkomaanmatka. Varmaan äitinsä perheen kanssa on myös lomasuunnitelmia.

 

Se on mukana jolla on silloin vuoro hoitaa ja vastuu.
Välillä yhdessä ja välillä erikseen.
Elämää täytyy olla ilman miehen tytärtäkin ja tytär voi matkustaa äitinsä kans tai tehdä jotain muuta mukavaa.
Eihän teidän lapset pääse mukaan jos tytär tekee oman äitinsä kans jotain mukavaa.

 

Miehen lapset ei matkustele meidän kanssa. That's it. Ja ennenkuin kukaan hyppää silmille, niin ei ole minun, pahan äitipuolen päätös

 

Täällä yksi uusperhe ja ei isännän lapsi pääse joka paikkaan mukaan. Hän on meillä kesällä 2-3 viikkoa. Otetaan se tietyille reissuille mukaan, tietyille ei. Vähän riippuu.

Kyllä isännän itse tulee ymmärtää, että muukin perhe tarvii aikaa, eikä elämä pyöri pelkästään etälapsen toiveiden mukaan.

 

meillä miehen lapsi otetaan aina mukaan, jos vaan mahdollista. yritämme siis järjestää siten, että lapsi pääsee mukaan. tosi ulkomailla ei olla käyty, joten se olis varmaan eri tilanne. ja jos tyttö kerran pääsee teidän kassa ulkomaille kerran, niin ei sillä pitäisi olla mitään kiljumista siellä. selittäkää sille, että tekee äitinsä kanssa sitten jotain muuta kesäkivaa. aikuiset päättää!

 

mä niin säälin näitä lapsia....

 

Joo, ei se helpoin tie ole tämä uusperhe...mietipäs sinä sitä niinpäin, että teillä olisi sinun lapsi ja yhteinen lapsi, haluaisitko itte lähteä matkalle nykyisen miehesi ja yhteisen lapsenne kanssa ja jättää oman lapsesi matkasta pois? Kun se miehesi on kuitenkin sen lapsen isä...
Mutta meillä reissataan sekä yhdessä että erikseen ja selvää on, että välillä aina joku osapuoli pahoittaa mielensä, mut sillekään ei voi mitään, elämä on...

 

Älkää kertoko tälle etälapselle tulevasta reissustanne mitään.. Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Voihan hänelle yrittää selittää että hän voi lähteä sitten äitinsä kanssa jonnekkin.

 

Meillä matkustetaan ainoastaan oman perheen parissa. Miehen toisesta avioliitosta kaksi poikaa on meillä ja tehdään kaikkea kivaa,mutta ei matkustella.
Oman perheen parissa käydään kreikassa kerran vuodessa. Lapset 2v,4v,5v ja 7v.
Toisesta avioliitosta pojat 9v ja 11v.
9v ja 11v käy laivalla äitinsä kans 3-5kertaa vuodessa ja kertaakaan ei ole meidän lapsia mukaan pyydetty saatikka edes käymään 3 vuoden aikana kylässä.
Emme siis ota mukaan. Hyvin yksinkertaista.

 

ja mainitaan vielä että mun mies on itse sanonut ettei näistä reissuista kerrota edes hänen lapsilleen, säästyy huudolta ja mielipahalta.

 

Olethan ollut tietoinen,että miehelläsi on lapsi kun olette tavanneet
Miehen lapsi on osa teidän perhettä koita olla aikuinen ja kestää valintasi.
Jospa lapsesta on mukavaa olla teidän kanssa,vaikka sinua asia ottaa :headwall:
Onko teidän pakko kertoa tälle tytölle teidän kaikista retkistä/ matkoista kun ei tiedä ei
halua matkaan ,muuta ei saa jälkikäteenkään kertoa :/

 

Meillä matkustetaan ainoastaan oman perheen parissa. Miehen toisesta avioliitosta kaksi poikaa on meillä ja tehdään kaikkea kivaa,mutta ei matkustella.
Oman perheen parissa käydään kreikassa kerran vuodessa. Lapset 2v,4v,5v ja 7v.
Toisesta avioliitosta pojat 9v ja 11v.
9v ja 11v käy laivalla äitinsä kans 3-5kertaa vuodessa ja kertaakaan ei ole meidän lapsia mukaan pyydetty saatikka edes käymään 3 vuoden aikana kylässä.
Emme siis ota mukaan. Hyvin yksinkertaista.

Eli siis ette ota miehen lapsia mukaan kun heidän äitinsä ei ole ottanut teidän lapsianne mukaan laivalle tai pytänyt kylään?

 

No, meillä kaikki lapset lasketaan kuuluvaksi meidän perheeseen ja siten myös ilman muuta tulevat lomille mukaan (jos pääsevät). Miehen lapsi on osa meidän perhettä, eikä siis joku ulkopuolinen, jonka aikaa isänsä kanssa säännöstellään. En tunne tarvetta työntää lasta äidilleen, ettää saisimme olla "vain meidän perheen kanssa". Tämä lapsihan kuuluu meidän perheeseen!!

Tämä oli mulle itsestäänselvää, kun aloitin suhteen miehen kanssa, jolla oli jo lapsi. Tiesin ilman muuta, että he tulevat pakettina. Lapsi ei saa olla äitipuolen mielestä taakka, jota pitää välillä sietää omassa kodissani. Jos en olisi lasta täysin hyväksynyt, en olisi jatkanut suhdetta.

Äidin kanssa mulla on oikein asialliset välit, olemme kumpikin joustavia ja mukavia toisillemme.

Mikä katkeruus lapsella olisikaan, kun näkee isänsä matkustavan uuden perheensä kanssa, mutta itse ei pääsisi mukaan! Kauheaa..

 

Me otetaan miehen lapset mukaan jos ovat silloin meillä ja jos reissu on niille mieluinen. Omat reissut kolmisin(mä, mies ja meidän yhteinen lapsi) järjestän lapsipuolilleni siitä suuremmin huutelematta, mutta ei koskaan olla kyllä valehdeltukkaan etteikö jossain olis ilman niitä käyty, eihän siitä pitemmän päälle mitään tulisi. Jostain jäis kiinni. Koko ajan pitäis varoa puheitaan eikä esim. mitään lomakuvia vois pitää kuin vintillä piilossa.

Miehen lapset käy tosiaan äitinsä kanssa myös reissuissa eikä mekään niille reissuille kuuluta, joten ei lasten tarvi joka paikkaan meidänkään kanssa päästä. Ei lasten, oli ne sitten millasista perheistä tahansa, tarvitse saada läpi kaikkea mitä ne tahtoo.

 

Ei tuohon ole yhtä oikeaa vastausta tai ratkaisua. On niin monia näkokulmia näissä uusperhe kuvioissa.
Itse ainakin haluaisin matkustaa aina kaikkien lapsieni kanssa enkä jotain jättää rannalle siksi että uusi puoliso haluaisi olla "oman porukan" kesken. Voisin myös kuvitella että lapsena olisi ollut paha mieli siitä että isä/äiti haluaa reissata uuden perheen kanssa eikä minua oteta mukaan.

Onko sinulla joku syy siihen että haluat lähteä vain kolmisteen...ymmärsin että nimenomaan et halua miehen lasta mukaan toiselle reissulle eikä kyseessä ole vain aikataulullinen asia.

 

mä niin säälin näitä lapsia....

Mä olen itse sellaisesta uusperheestä. Äitini oli vähätuloinen yksinhuoltaja ja isä erittäin hyvätuloinen. Isä matkusti uuden perheensä kanssa tyyliin neljäksi viikoksi Australiaan ja alpeille laskettelemaan viikoksi -pariksi. Mua ei koskaan edes harkittu mukaan oikeasti, mitä nyt joskus isä lupaili, mutta ei koskaan toteuttanut. Isä tuskin maksoi edes elarit, niistä piti mennä jopa oikeuteen asti. Mua ei raha kiinnostanut tai leveä elämä vaan se, että mut niin automaattisesti tungettiin sivuun. Isän todellinen perhe oli se uusi ja olin vaan joku virhelapsi ekasta liitosta.

 

Joo, ei se helpoin tie ole tämä uusperhe...mietipäs sinä sitä niinpäin, että teillä olisi sinun lapsi ja yhteinen lapsi, haluaisitko itte lähteä matkalle nykyisen miehesi ja yhteisen lapsenne kanssa ja jättää oman lapsesi matkasta pois? Kun se miehesi on kuitenkin sen lapsen isä...
Mutta meillä reissataan sekä yhdessä että erikseen ja selvää on, että välillä aina joku osapuoli pahoittaa mielensä, mut sillekään ei voi mitään, elämä on...

No kyllä ainakin minä voin ihan surutta heivata kaikki lapset, myös omani, vaikka mummolaan ja lähteä matkalle kaksin mieheni kanssa. Ei se että on äiti tai isä tarkota sitä että lapset on otettava mukaan AINA ja kaikkialle.

Eri asia sitten perheet joissa halutaan ottaa lapset aina jokapaikkaan mukaan.

 

mä niin säälin näitä lapsia....

Mä olen itse sellaisesta uusperheestä. Äitini oli vähätuloinen yksinhuoltaja ja isä erittäin hyvätuloinen. Isä matkusti uuden perheensä kanssa tyyliin neljäksi viikoksi Australiaan ja alpeille laskettelemaan viikoksi -pariksi. Mua ei koskaan edes harkittu mukaan oikeasti, mitä nyt joskus isä lupaili, mutta ei koskaan toteuttanut. Isä tuskin maksoi edes elarit, niistä piti mennä jopa oikeuteen asti. Mua ei raha kiinnostanut tai leveä elämä vaan se, että mut niin automaattisesti tungettiin sivuun. Isän todellinen perhe oli se uusi ja olin vaan joku virhelapsi ekasta liitosta.

Voi kauheeta..

 

mä niin säälin näitä lapsia....

Mulle alkaa tulla samanlaisia tuntemuksia, kun näitä juttuja täältä lukee.

 

mä niin säälin näitä lapsia....

Mulle alkaa tulla samanlaisia tuntemuksia, kun näitä juttuja täältä lukee.

peesi näille..

 

No, meillä kaikki lapset lasketaan kuuluvaksi meidän perheeseen ja siten myös ilman muuta tulevat lomille mukaan (jos pääsevät). Miehen lapsi on osa meidän perhettä, eikä siis joku ulkopuolinen, jonka aikaa isänsä kanssa säännöstellään. En tunne tarvetta työntää lasta äidilleen, ettää saisimme olla "vain meidän perheen kanssa". Tämä lapsihan kuuluu meidän perheeseen!!

Tämä oli mulle itsestäänselvää, kun aloitin suhteen miehen kanssa, jolla oli jo lapsi. Tiesin ilman muuta, että he tulevat pakettina. Lapsi ei saa olla äitipuolen mielestä taakka, jota pitää välillä sietää omassa kodissani. Jos en olisi lasta täysin hyväksynyt, en olisi jatkanut suhdetta.

Äidin kanssa mulla on oikein asialliset välit, olemme kumpikin joustavia ja mukavia toisillemme.

Mikä katkeruus lapsella olisikaan, kun näkee isänsä matkustavan uuden perheensä kanssa, mutta itse ei pääsisi mukaan! Kauheaa..

Yhdyn tähän! Mun miehellä tai sulhasella mikä lie.. on kolme lasta ja mulla itellä kaks. ja kaikki yhtä tervetulleita.

 

No säälikää samalla Afrikan nälkäänkuolevia lapsia, ja vaikka Suomessa asuvia ydinperheiden pahoinvoivia lapsia. Ei uusperheellisyys ole tae siitä että huonosti pyyhkii. Availkaapa vähän silmiänne ja puhukaa asiasta kokemusta omaavien kanssa. Moni lapsi tykkää kun on kaksi kotia ja useasti ovat myös onnellisia siitä että äiti ja isä ei enää tappele.
Voi luoja sentään. Kärsiikö minun oma lapseni myös siitä kun äiti ja isä käykin välillä kahdestaan jossain ja lapsi on mummolassa?

 

No säälikää samalla Afrikan nälkäänkuolevia lapsia, ja vaikka Suomessa asuvia ydinperheiden pahoinvoivia lapsia. Ei uusperheellisyys ole tae siitä että huonosti pyyhkii. Availkaapa vähän silmiänne ja puhukaa asiasta kokemusta omaavien kanssa. Moni lapsi tykkää kun on kaksi kotia ja useasti ovat myös onnellisia siitä että äiti ja isä ei enää tappele.
Voi luoja sentään. Kärsiikö minun oma lapseni myös siitä kun äiti ja isä käykin välillä kahdestaan jossain ja lapsi on mummolassa?

Ehdottomasti kyllä!

 

Voi luoja sentään. Kärsiikö minun oma lapseni myös siitä kun äiti ja isä käykin välillä kahdestaan jossain ja lapsi on mummolassa?

Hmm...sulta taisi viuhahtaa pointti ohi aika vauhdilla.
Tässähän kritisoitiin lasten eriarvoisuutta perheessä.