miten usein suklaata taaperolle?

minä olin pitkään sitä mieltä, ettei meidän muksuille syötetä makeisia ennen 2-vuotissynttäreitä. No, toisin kävi. Esikoinen sai jo 1v4kk ikäisenä suklaamunan mummolassa ja siitähän se sitten lähti. Aina on mummolassa suklaata ja aina heillä on sitä mukanaan kun tulevat (kerran viikossa tai kahdessa). Vaikka minä olen kieltänyt, niin kiellot ovat kaikuneet kuuroille korville. Eilen olivat lapsenvahteina ja poju oli syönyt PUOLET suklaalevystä! Se meni mielestäni jo ihan liian pitkälle, mutta liian kilttinä ihmisenä nielin kiukkuni.

 

minä en kyllä olisi niellyt, meillä poika 1v4kk ja saanut maistaa suklaata mutta ei kyllä todellakaan ole eikä vielä tule syömällä syömään, jokainenhan meistä itse lapsensa kasvattaa pitää vaan uskaltaa sanoa jos meinaa että tahti muuttuu

 

Kyllä se näin on, että kun lapset ovat meidän omia niin iso vanhempian täytyy kunnioittaa meidän mielipiteitä. Minä olin kans alussa sitä mieltä, että ei karkkia alle 2 vuotiaalle, mutta toisin kävi, ja myös mummolasta se alkoi. Meillä ei edelleenkään syödä karkkia paljon, ja on vaan opittava sanomaan kova sana mummoille ja ukeille. Meillä ovat läksynsä oppineet, pitää vaan uskaltaa kieltää jyrkästi. Tietysti syntymäpäivät ja muut juhla päivät ovat taas
asia erikseen.

 

ON totta että aluksi tuntuu vaikealta kieltää isovanhempia antamasta karkkia lapsenlapsilleen. Mutta kyllä se on niinkin että mitäs sitten kun on hammaslääkärin aika. Jos nyt reikiä ei ole vielä pari vuotiaana niin takuulla niitä on sitten neljävuotiaana. Ei ole kovin kivaa muuttaa siinä vaiheessa tottumuksia.

Musta vanha lauantai karkkipäivä on hyvä käytäntö. Niin ja silloinkin karkkia voi syödä kohtuudella. JOs isovanhemmat tuovat karkkia käynnillään niin voihan heitä opastaa kauniisti ja sanoa että saavat tuoda pienen suklaapatukan (pätkis) lakupatukka tai jokin muu. Kyllä se sellasesta pienestäkin hyvä mieli tulee.

Meidän mukulat on 9 ja 5 ja tietävät että karkkipäivä on lauantaina ja sillä siisti. Joskus siis tosi harvoin he saavat muulloin karkkia, silloin ehkä kun jätän heidät odottamaan autoon kun käyn kaupassa ja he ovat kiltisti odottaneet. Kyllä se on itselleenkin helpompaa kun karkkia ei saa usein niin lapset eivät edes kerjää sitä joka päivä. Perusteluksi riittää että karkkipäivä on lauantai ja sitä selitystä voi tarjota isovanhemmille. Omaa päätöstähän voi perustella isovanhemmillekin ja kyllä heidä on opittava sitä päätöstä kunnioittamaan.

 

Meillä ei pian 3vuotias esikko saa vielä karkkia tai suklaata ollenkaan. Se ollaan nyt päätetty, että tulevaisuudessa synttäreillä saa syödä mitä vain, mutta emme itse osta karkkia ollenkaan. Onneksi isovanhemmat ymmärtävät, vaikkakin koviakin keskusteluja ollaan aiheesta käyty.

 

meillä saatiin pidettyä oma tahto karkkien suhteen ja sama tahti pysyy edelleen. nyt kun esikko on 2v6kk on hän jo karkkia saanu, mutta selväksi on tehty että joka kyläilykerta karkkia ei tartte olla ettei se tule tavaksi. Eli harvinainen hyve on vieläki karkit meillä mummoloissa! Tehkää selväksi että jos haluavat jollain "muistaa" lasta, niin ostavat vaikka vahavärit tms. ja meillä auttoi kun sanoi että te ette oo halukkaita viemään lasta hammaslääkäriinkään...

ja meillä on käytäntö että jos mummot on karkkia ostanu ja tahtovat sen antaa, niin ensin salassa näyttävät sen mulle ja kysyvät luvan, ettei tee niin että työntää jo karkkiaskia toiselle ja samalla kysytään että ai niin saako antaa. kovalla koulutuksella (ja pahoilla sanoilla...) tämmöseen tulokseen!

 

Hei
Vanhemmilla ihmisillä on tapana näyttää tykkäämisensä hyvän syötävän kautta, mummolle kannattaa sanoa että voi sitä välittämistään jollain toisella tavallakin näyttää esimerkiksi yhdessä tekemällä jotain.
Meillä ei ole 2,5 vuotiaalle vielä mitään karkkia annettu, eikä anneta. Mummo yrittää aina jotain työntää mutta olen ihan suoraan suuttunut moisesta "tottelemattomuudesta"
Teidän mummo toimi mielestäni tosi väärin, isovanhempien täytyisi todellakin kunnioittaa vanhempien kasvatus tapoja, kuten joku toinenkin täällä mainitsi.

 

meillä ollaan saatu tilanteita väistettyä silleen, että on sanottu mummoille, että mieluummin pulla tai keksi tai vaikka jäätelökin kuin karkkia. olen vedonnut siihen, että ne menee kurkkuun ja lapsi tukehtuu. vaikka tämä nyt ei aivan pitäisi paikkaansakaan, niin onpahan ainakin vähän vähentänyt karkkien tyrkyttämistä. ja jos ovat tuoneet meille karkkia, niin olen ottanut karkit itselleni ja syönyt ne mieheni kanssa yhtään peittelemättä tätä isovanhemmilta. aikansa meille karkkia kantoivat ja nyt ovat oppineet, että aikuiset ne syö, jos niitä tuo, ei niitä meillä lapselle anneta. pullan ja jäätelön kanssa olen jo antanut periksi kun kuitenkaan niiden syönti ei nyt ihan jokapäiväistä ole. isovanhempia kun kuitenkin nähdään vaan kerran 1-2 viikossa. suklaata ei onneksi kumpikaan mummo viljele kun eivät ole sitä oppineet itsekään syömään eivätkä siitä niin tykkää. ehkäpä tilanteeseen auttaakin se, että ei kiellä kokonaan, mutta antaa rajat esim että lapselle saa antaa suklaata, mutta ei 5 palaa enempää eikä tuntia ennen ruokailua...

 

Kiellä ihmeessä. Ei näissä asioissa auta olla liian kiltti. Itse ainakin olen laittanut sokerikiellon lapsille. Vähän pettyneenä isovanhemmat jättävät jäätelön tarjoamatta ja karkit kaappiin, mutta onneksi kunnioittavat loppupeleissä sitä mitä heille sanotaan. Ihan turhaan tuon ikäiselle antaa vielä mitään makeaa, kun ei se kuitenkaan osaa sitä kaivata. Sokerissa ei ole mitään, mitä ihmisen pitäisi saada.