Miten tunnistaa valehtelemisen? Mistä raivari?

[AliisaIhmemaassa]

Luin tuossa muutaman ketjun, yhdessä keskusteltiin siitä, että nainen epäili miehensä pettävän. Vaistoa kannattaa kuunnella, aina. Näin vastattiin. Moni kirjoitti, että vaikka mies haukkui vainoharhaiseksi ja kielsi, niin jälkikäteen kaikki "hullut kuvitelmat" ja vainoharhaisuudet osoittautuivatkin todeksi.

Uskon siihen mitä toinen sanoo. Itselläni on vain eri asiayhteys, kuitenkin. Vaisto sanoo, että ei ole totta mitä toinen kieltää. mutta tuntuu pahalta epäillä toista, jos toinen kerran sanoo miten asia on: "Se ei ole totta!" raivon yltyessä tulevat syytökset vainoharhaisuudesta, mielisairaudesta jne. Syyllisyys on itsellä tässä vaiheessa valtava. Tuntuu vain vaikealta uskoa, että toinen valehtelisi.

Mistä johtuu raivari? Ja jopa päällekäyminen. Mitä sen takana on? Kykenemättömyys säädellä tunteitaan, kyllä, mutta onko siellä myös muuta? Onko se syyllisyyttä, kiinnijäämisen pelkoa? että toinen jättää, jos saa tietää totuuden? Kun toinen kieltää asian raivarin kera, niin todella tuntuu että syy on minussa, ja mieli menee ihan skitsoksi, kun on jotain omin silmin nähnyt, mutta toinen saa raivarin ja kieltää asian.

muuten, kun mies tekee joitain asioita, ja sitten kieltää tekevänsä ne, niin tietääkö hän valehtelevansa? Vai onko tiedostamatonta? Raivari tuntuu niin vakuuttavalta, ei kai kukaan turhaan raivoisi?

Kirjoitin toisen viestiketjun (Onko vastaus ilmeinen?). Olen nyt päättänyt saada asiaan selon. Mieheltä en sitä saa, on otettava toiset keinot. Periaatteessa on rakkautta, mutta on tunne (mies sanoo että olen kaikki hänelle) että hän ei ole tyytyväinen minuun ja on sisäisesti hakupäällä. Loukkaa naiseuttani, en tule nähdyksi naisena. Olen alkanut jo epäillä, ettei kiihotu minusta, vaan näkemistään naisista. tuntuu että hänellä on tunneside, vahva tunneside, mutta että häneltä puuttuu fyysinen vetovoima minuun ja naisen vartalooni, naiseuteeni. Nämä kokemukset ovat tuskallisia, koska toisen kanssa ei tule keskustelusta mitään. Ja jos otan asian puheeksi, kieltää kaiken. Rakastaa kuulemma vartaloani ja naiseuttani. MIKSI minusta ei tunnu siltä?

 

[rakkauden energiaa sen kun vaan tietää ja tuntee]

Rakastaa kuulemma vartaloani ja naiseuttani. MIKSI minusta ei tunnu siltä?"

Noh, kun sitä vaan tietää jos toinen rakastaa, sen vaistoo ja näkee myös toisen silmistä, eli miten toinen sinua katsoo ihaillen.
jos nuo asiat puuttuu, niin taidat olla vaan oikeassa, vaisto sanoo että jokin mättää kun et tunne tätä, eikä miehestä lähde rakkauden energiaa sinun kohtaan.
jos tätä ei ole, ja et tunne, niin mies voi sanoa ääneen mitä tahansa mutta, itselle jää olo vaivaamaan että, toisella ei ole puhtaat jauhot suussa ja toinen puhuu palturia.

noin se vaan toimii. oma vaisto on aina oikeassa, sitä pitänee vain USKALTAA uskoa.

 

[korjaus taas.... :)]

piti olla , siis SINUA kohtaan

 

[Raivari on yhtä kuin melkein rysän päältä kiinni j]

Etkö ole kuullut sanottavan että hyökkäys on paras puolustus?

Valehtelusta kiinni jäämäisillään olevalle miehelle raivari on lähes vaistonvarainen ase. Raivarilla saa näetsen kätevästi toisen pään ja ajatukset sekaisin ja ihan uudelle uralle niin että hän unohtaa löytämänsä todisteet asiansa ja normaali logiikka ja keskustelukyky pirstoutuu. Se myös yllättää ja pelästyttää varsinkin naisen kätevästi sanattomaksi. Jotkut naiset taas kuvittelevat että raivarin takana on Suuret Tunteet häntä kohtaan (hah hah hah). Niin tai näin, se että mies saa mukamas pyhää loukkaantumista kihisevän raivarin ei yleensä tarkoita että mies on viaton kuin pulmunen, vaan todennäköisesti enteilee ihan päinvastaista.

 

[Paha olo]

Hei!

Kirjoitin itse viestiketjun "Miehen työ- ja harrastusmatkat". Ja luin sinun ketjuasi siitä, miten miehesi ei halua katsoa sinua. Painin aivan samanlaisten ajatusten kanssa kuin sinäkin. Olemme seurustelleet vasta 8 kk, mutta oikeastaan koskaan mies ei ole välittänyt katsella alastonta tai vähäpukeista vartaloani. En siis saa kehuja ollenkaan. En tiedä muista naisista, mutta itselleni olisi todella mukavaa ja tärkeää, että tuntisin olevani sen oman kumppanini silmissä jotain ainutlaatuista, jotain jota hän todella haluaa. Mutta tämä mies näkee harrastuksissaan ja töissään niin paljon naiskauneutta, että ilmeisesti olen todella mielenkiinnoton hänen silmissään.

Tästä aiheesta puhuin hänelle juuri eilen. Hän väittää, ettei ymmärrä. Eikä tajua sitäkään, kun huomautin hänen tuijottavan erittäin kiinnostuneena muita naisia. Ei kuulemma tunnista sellaista itsessään. Kerroin selvästi, että se LOUKKAA minua suunnattomasti.

Olen ottanut sen linjan, että paljastan tunteeni - myös nämä negatiiviset ja ikävät . Hän taas kyllä sanoo tykkäävänsä minusta paljon, mutta ei pysty muuta "lupaamaan" ja on jopa sanonut,ettei tiedä, onko hän "parisuhdeihminen". Aika ikävää kuulla!

Sinuna kertoisin mahdollisimman rauhallisesti tasan tarkkaan, miltä sinusta tuntuu. Tiedän, miten vaikeaa se on ja siinä paljastaa itsensä niin paljaaksi, tekee itsensä haavoittuvaksi. Mutta muuten en voisi elää. Jos pidän sisälläni pahan oloni näistä asioista, ei se tiedä hyvää minulle, hänelle eikä suhteellemme.

Tsemppiä ja rohkeutta asioista puhumiseen!

 

[no]

Tuntuu siltä, että hakkaatte päätänne seinään. Minun mielestäni parisuhteessa ei saada raivareita toiselle. Itse olen allerginen sellaiselle käytökselle, enkä pidä sitä sivistyneenä, enkä rakastavaisten käytöksenä. Raivoaminen on ehkä enemmän luonteenpiirre, kai siihenkin voi tottua, mutta en minä.

Toisaalta nainen ajattelee tippaleivillään liikaa toisen puolesta ja tekee "havaintoja" ja tulkintoja. Minusta näissä tulkinnoissa voi mennä todella metsään. Ei kenelläkään ole jatkuvasti hyvää oloa ja kun toisen huonoa päivää aletaan tulkitsemaan itsestään johtuvaksi, niin metsässä ollaan.

Kyllä se on vain kiltisti tunnustettava, että parhaat puolisot elävät parisuhteissa ja sieltä vapautuu pettäjien ja narsistien uhreja silloin tällöin, mutta kannattaa huomioida, että vapautuu myös 50% sekoilevia pettäjiä. Tietysti on olemassa ikisinkkuja, joilla on oma elämänsä ja omat sääntönsä ja sellaisen kumppaniksi kelpaa kuuliainen alamainen. Eli kyllä tarjonta on heikkoa, lisääntyen sitten vanhuudessa taas...

 

[Ikäväasia]

Hei!

En siis saa kehuja ollenkaan. En tiedä muista naisista, mutta itselleni olisi todella mukavaa ja tärkeää, että tuntisin olevani sen oman kumppanini silmissä jotain ainutlaatuista, jotain jota hän todella haluaa. Mutta tämä mies näkee harrastuksissaan ja töissään niin paljon naiskauneutta, että ilmeisesti olen todella mielenkiinnoton hänen silmissään.

Eikä tajua sitäkään, kun huomautin hänen tuijottavan erittäin kiinnostuneena muita naisia. Ei kuulemma tunnista sellaista itsessään. Kerroin selvästi, että se LOUKKAA minua suunnattomasti.
Hän taas kyllä sanoo tykkäävänsä minusta paljon, mutta ei pysty muuta "lupaamaan" ja on jopa sanonut,ettei tiedä, onko hän "parisuhdeihminen". Aika ikävää kuulla!

!

Kiitos. Kuinka tärkeää tämä kokemusten vaihtaminen on ja ulkopuolisen näkökulma ja tulkinta. Ensimmäinen reaktioni joistakin kirjeesi lauseista oli, pelästyminen, ehkä totuuden pelkääminen. Tuli vain sinun kertomuksestasi ja miehesi kommenteista, että ei kuulosta hyvältä. ja surullisuus itsen puolesta, että sitä vetvoo ja vatvoo asioita, epäuskoisena, koska haluaa uskoa parasta, ja tosiseikat kuitenkin puhuvat puolestaan. En voi puhua asiasta. Mies saa raivarin, käy kiinni. Minun, jos kenenkään kanssa voi puhua, sanoa vaikeitakin asioita. Nopeasti menimme yhteen, ei tunne toista. Tosin monet ovat olleet vuosia, ja ongelmaa vain pyöritellään. Aika ei siis ratkaiseva, vaan ihmissuhteet ovat tätä. Minun vaikeuteni on nyt se, että luotanko omaan vaistoon, tulkintaan, en näe ihastusta silmissään, en tunne että kiihottuu MINUN vartalostani, ei katso minun vartaloani, vaan siirtää katseen pois. Kieltää kainen, kaiken. On aina kieltänyt senkin, että vilkuilisi muita. Se on ok, mutta silloin se ei ole, kun omaa ei katsota. Kuinka vaikea on kohdata totuus. varmaan siksi, että toinen osapuoli tekee kaikkensa että sitä ei tarvitsisi kohdata. Enhän voi kuvitella kaikkea! Jos olette olleet vasta noin vähän aikaa, aivan sydämestäni sanon sinulle, että lähde. Muitta mutkitta. Älä analysoi, tunteesi ovat jo todiste. Hän ehkä odottaa että tekisit ratkaisun, koska huomaast että ei ole kiinnostunut. Ihan totta. Pieni osa hänestä haluaa että jäät. Ihmiset ovat sairaita.
Minun ongelmani on, että hän sanoo että MIKÄÄN esittämistäni asioista ei ole totta. Haluaisin uskoa tähän. Mutta totuus on myös, että omin silmin olen nähnyht miten tuijottaa naista vieressäni (ei huomaa minua) kääntää pään, tirkistelee suoranaisesti. Kielsi tämän, ja monet muut. Loukkaantumiseni tuli juuri siitä, että minua hän ei katso. Selkäni kun käänsin, oli hänen päänsä kääntynyt tsekkaamaan naapurin sinkkua (jonka kanssa olimme juuri puhuneet). Minun perseessäni ei ollut katsomista. Vuosi takana yhdessä silloin.
Tuntuu että totuus on se, että mies haluaa pysyä yhdessä turvallisuussyistä. Rakastaa...mutta ei rakasta naisena, ei ihaile naisena, on epäkypsä, en sytytä häntä, vaan ne kaikki muut naiset. tai en vain ole tyyppiänsä. Jotain mättää, ja pahasti Koska en tunne oloani rakastetuksi naisena.

 

[Vastakysymys]

Rakastatko sinä miestäsi miehenä ja ihailet häntä miehenä? Sytyttääkö hän sinut? Ihailetko hänen alastonta tai lähes alastonta vartaloaan? Kiihotutko hänen pelkästä näkemisestään?

Miksi miehen sitten pitäisi? Siksikö, että sinä et itse asiassa kiihotu miehen vartalosta vaan siitä, että mies kiihottuu sinusta?

 

[Voitätäelämää]

Mutta en ainakaan kiihotu siitä, että mies on kiihottuneessa tilassa, ei ole katsonut minua, ei koskenut, ja sanoo, että sinustahan minä kiihotun. Ja kääntää selkänsä kun tulen uimapuvussa. Turha lisäys on, että olen ihan ok-näköinen soma nainen, vetreä ja sopivasti pyöreä, ikä näkyy, mutta kauneus ei ole iästä kiinni vaan rakkaudesta katsojan silmissä.

 

[voipivoi]

Nämä kysymykset ovat vaikeita. Peruskysymykseni oli se, että mitä pitää ajatella, kun mies ei näemmä pysty katsomaan "rakastaan" avoimesti kun tämä on vähäpukeinen. Toistuvia kokemuksia, sijaistoimintaa, selän kääntämistä, syntyy tunne, että on epäviehättävä, eikä suinkaan rakas. Luonnollisesta toisen katsomisesta, NÄKEMISESTÄ, on kysymys. Vaikea tietää mikä on syy, estoinen ei ole. Syy taitaa olla mieltymyksissään, minkä näköinen nainen on katseenkestävä. Eli peruskysymys on, rakastaako oikeasti minua. Järkyttävää tämä on. Luulisi miehen voivan katsoa naistaan virheineen päivineen ihan normaalisti, jos rakastaa. Hälytysmerkki ja kummallisuus tässä on se, että aina vain sitä on huomaavinaan että toinen ei voi katsoa. Vaikea itsekin uskoa todeksi.

 

[Minäpä vain]

Epäilin mieheni valehtelevan ja sain siitä sattumalta todisteitakin. Kun tästä kysyin hän hyökkäsi sanallisesti ja tekstarein kimppuuni ja sanoi hankkivansa todisteet että olen väärässä, syytti kyttäämisestä, syyttelystä jne. Tästä samasta asiasta saatiin pariin kertaan riita aikaiseksi, kun asia kuitenkin minua vaivasi ja tiesin hänen valehtelevan. Sitten eräänä kertana hän edelleen aluksi oli hyökkäävä kunnes tunnusti valehdelleensa. Eli raivareilla yritti jatkaa valehtelua.

 

[Juuri niin]

Epäilin mieheni valehtelevan ja sain siitä sattumalta todisteitakin. Kun tästä kysyin hän hyökkäsi sanallisesti ja tekstarein kimppuuni ja sanoi hankkivansa todisteet että olen väärässä, syytti kyttäämisestä, syyttelystä jne. Tästä samasta asiasta saatiin pariin kertaan riita aikaiseksi, kun asia kuitenkin minua vaivasi ja tiesin hänen valehtelevan. Sitten eräänä kertana hän edelleen aluksi oli hyökkäävä kunnes tunnusti valehdelleensa. Eli raivareilla yritti jatkaa valehtelua.

Eli kts aikaisempi nimimerkin "Raivari on yhtä kuin melkein rysän päältä kiinni jäänyt mies" kirjoitus.

 

[Tällaista täällä]

Mun mies jäi kiinni siitä että soitti salaa naiselle jonka kanssa hänellä on ollut suhde. Tämä nainen laittelee miehelle silloin tällöin "viattomia" kuinka menee viestejään ja yhden tällaisen jälkeen mies oli soittanut naiselle. Kun aloin tivaamaan tästä ja suutuin, mies sai raivarin ja kävi päälle ja sanoi ettei heidän välillään ole mitään. Sitten jossain kohtaa kielsi soittaneensakin ja sanoi että puhelin on varmaan itse soittanut . Lopulta poisti puhelutiedot ja näytti puhelimestaan että ei ole edes soittanut. Onko epäilyttävää?

 

[Sama tilanne ollut mulla]

Mun mies jäi kiinni siitä että soitti salaa naiselle jonka kanssa hänellä on ollut suhde. Tämä nainen laittelee miehelle silloin tällöin "viattomia" kuinka menee viestejään ja yhden tällaisen jälkeen mies oli soittanut naiselle. Kun aloin tivaamaan tästä ja suutuin, mies sai raivarin ja kävi päälle ja sanoi ettei heidän välillään ole mitään. Sitten jossain kohtaa kielsi soittaneensakin ja sanoi että puhelin on varmaan itse soittanut . Lopulta poisti puhelutiedot ja näytti puhelimestaan että ei ole edes soittanut. Onko epäilyttävää?

Kyllä tuo raivarin saaminen ja vainoharhaiseksi syyttäminen on niin klassinen ja varma merkki miehen syyllisyydestä, ettei mikään. Kenenkään pettäjän/valehtelijan en ole kuullut koskaan puolustautuvan lempeästi, että voi kultaseni, olet ihan väärässä.

Itselläni oli melko tuore suhde ja miehellä oli taipumusta flirttailla muille naisille vähän joka tilanteessa. Haki itselleen mielestäni jonkinlaista ihailua ja varmasti teki sen siksikin, että olin häntä 10 vuotta nuorempi ja miehet osoittivat monesti kiinnostusta minua kohtaan. Itse en kuitenkaan koskaan flirttaillut muiden kanssa. Kerran mies sitten meni mielestäni liian pitkälle minun nöyryyttämisessäni, kun alkoi ulkomailla ravintolassa flirttailla tarjoilijan kanssa ja halusi vielä seuraavana päivänä ehdottomasti mennä samaan paikkaan. Lisäksi tämä tarjoilija näytti olevan vielä miestäkin innokkaampi ja käyttäytyi minua kohtaan hyvin töykeästi.Kun huomautin asiasta miehelle, mies sai hirveän raivarin ja huusi, että olen vainoharhainen ja epävarma itsestäni, hänhän vain yrittää olla ystävällinen. Niinpä! Enpä sitten kauaa miestä sen jälkeen katsellutkaan ja löysin sen jälkeen fiksun aikuisen miehen, joka ei koskaan käyttäytyisi minua kohtaan noin.

 

[Onnellinen miehestäni!]

Kauheita miehiä, miten tuollainen idioottimaisuus on edes päässyt kehittymään?! Kai se vaan on niin kova pala monille miehille, jos naista tullaan jatkuvalla syötöllä pokaamaan. Onneksi oma mieheni on kärsivällistä sorttia, joka ymmärtää, että kyse on todellakin niistä muista miehistä eikä siitä, että itse haluaisin vieraita miehiä kimppuuni.

 

[Tällaista täällä]

Sinulle: sama tilanne ollut mulla.

Sen verran vielä kerron lisää tähän episodiin, että tämä naikkonen lykkää itsensä aina samaan baarin missä tietää mieheni viettävän aikaansa (ja minäkin siellä olen silloin tällöin). Joka kerta kun olen ollut paikalla nainen on viidessä minuutissa miehessä kiinni "hinkkaamassa itseään" ja hymyilemässä keimailevasti. Hän on minua kohtaan todella töykeä ja itsevarma aivan kuin ajattelisi ettei minulla ole mitään saumaa kun hän ilmestyy paikalle. Mistä lie tämä ajatus tullut? Ettei vain mies olisi pönkittänyt tätä varmuutta naisessa? Alan olla aivan varma että näin on, ei toinen voi muuten noin röyhkeästi minun nähteni liehitellä miestäni ja olla nokka pystyssä. Ja mitä mies on tehnyt kun on nähnyt suuttumukseni? Ei mitään, ei yhtään mitään. Kun olen avannut sanaisen arkkuni ja kertonut naiselle mitä mieltä olen hänestä, nainen on sättinyt minua. Ja millähän oikeudella? Ja mies on vaan katsellut päältä huvittuneena aivan kuin olisi mukavakin viihde-esitys menossa kun "naiset tappelee hänestä". Onneksi alkaa olla menneen talven lumia tuo mies ja olen tavannut aivan toista maata olevan miehen. Ei tarvitse arvailla mitä selän takana puuhataan vaan voin luottaa sata varmasti.

 

[Sama tilanne ollut mulla]

Sinulle: sama tilanne ollut mulla.

Sen verran vielä kerron lisää tähän episodiin, että tämä naikkonen lykkää itsensä aina samaan baarin missä tietää mieheni viettävän aikaansa (ja minäkin siellä olen silloin tällöin). Joka kerta kun olen ollut paikalla nainen on viidessä minuutissa miehessä kiinni "hinkkaamassa itseään" ja hymyilemässä keimailevasti. Hän on minua kohtaan todella töykeä ja itsevarma aivan kuin ajattelisi ettei minulla ole mitään saumaa kun hän ilmestyy paikalle. Mistä lie tämä ajatus tullut? Ettei vain mies olisi pönkittänyt tätä varmuutta naisessa? Alan olla aivan varma että näin on, ei toinen voi muuten noin röyhkeästi minun nähteni liehitellä miestäni ja olla nokka pystyssä. Ja mitä mies on tehnyt kun on nähnyt suuttumukseni? Ei mitään, ei yhtään mitään. Kun olen avannut sanaisen arkkuni ja kertonut naiselle mitä mieltä olen hänestä, nainen on sättinyt minua. Ja millähän oikeudella? Ja mies on vaan katsellut päältä huvittuneena aivan kuin olisi mukavakin viihde-esitys menossa kun "naiset tappelee hänestä". Onneksi alkaa olla menneen talven lumia tuo mies ja olen tavannut aivan toista maata olevan miehen. Ei tarvitse arvailla mitä selän takana puuhataan vaan voin luottaa sata varmasti.

Ikävää että joudut katselemaan tuollaista käytöstä, oma kokemukseni on vielä elävänä mielessäni. Joskin olen myös löytänyt uuden, ihanan miehen, joka ei ikinä käyttäytyisi noin. Päin vastoin on sanonut, että hänen täytyy koko ajan skarpata suhteessamme, koska olen hänen mielestään vetävän näköinen ja näkee kuinka muut miehet katsovat minua, koska ei halua menettää minua. Arvaa kuinka hyvältä tuntuu kuulla tuollaista kaiken koetun jälkeen ja voin luottaa mieheen täysin, koskaan yksin ollessa ei tarvitse pelätä mitä hän milloinkin touhuaa.

Minä sanoin miehelleni kapakan tarjoilijan käytöksestä. Mies mielestäni asettui tämän naisen puolelle, tavallaan tunsin, että olivat yhdessä minua vastaan. Kuitenkin mies sai hirveän raivarin, kun kerroin epäilyksistäni. Hänhän oli vain "ystävällinen", vaikka itse näin ihan selvästi jotain muuta. Jos hän olisi ollut syytön, olisi varmasti käyttäytynyt toisella tavalla. Niin ja miksi olisi halunnut yhä vain palata samaan paikkaan, jos ei olisi ollut kiinnostunut?

Olen sitä mieltä, että tuollaisista miehistä kannattaa hankkiutua eroon välittömästi, mitään hyväähän jatkossa ei voi seurata. Turha odottaa heidän muuttumistaan, eivät he muutu. Toivottavasti sinullakin uuden tuttavuutesi kanssa menee hyvin ja pääset eroon epäluotettavasta miehestä. Luovuta hänet suosiolla sille baarin naikkoselle, ovat ansainneet toisensa!

 

[Tällaista täällä]

Sinulle: sama tilanne ollut mulla.

Sen verran vielä kerron lisää tähän episodiin, että tämä naikkonen lykkää itsensä aina samaan baarin missä tietää mieheni viettävän aikaansa (ja minäkin siellä olen silloin tällöin). Joka kerta kun olen ollut paikalla nainen on viidessä minuutissa miehessä kiinni "hinkkaamassa itseään" ja hymyilemässä keimailevasti. Hän on minua kohtaan todella töykeä ja itsevarma aivan kuin ajattelisi ettei minulla ole mitään saumaa kun hän ilmestyy paikalle. Mistä lie tämä ajatus tullut? Ettei vain mies olisi pönkittänyt tätä varmuutta naisessa? Alan olla aivan varma että näin on, ei toinen voi muuten noin röyhkeästi minun nähteni liehitellä miestäni ja olla nokka pystyssä. Ja mitä mies on tehnyt kun on nähnyt suuttumukseni? Ei mitään, ei yhtään mitään. Kun olen avannut sanaisen arkkuni ja kertonut naiselle mitä mieltä olen hänestä, nainen on sättinyt minua. Ja millähän oikeudella? Ja mies on vaan katsellut päältä huvittuneena aivan kuin olisi mukavakin viihde-esitys menossa kun "naiset tappelee hänestä". Onneksi alkaa olla menneen talven lumia tuo mies ja olen tavannut aivan toista maata olevan miehen. Ei tarvitse arvailla mitä selän takana puuhataan vaan voin luottaa sata varmasti.

Ikävää että joudut katselemaan tuollaista käytöstä, oma kokemukseni on vielä elävänä mielessäni. Joskin olen myös löytänyt uuden, ihanan miehen, joka ei ikinä käyttäytyisi noin. Päin vastoin on sanonut, että hänen täytyy koko ajan skarpata suhteessamme, koska olen hänen mielestään vetävän näköinen ja näkee kuinka muut miehet katsovat minua, koska ei halua menettää minua. Arvaa kuinka hyvältä tuntuu kuulla tuollaista kaiken koetun jälkeen ja voin luottaa mieheen täysin, koskaan yksin ollessa ei tarvitse pelätä mitä hän milloinkin touhuaa.

Minä sanoin miehelleni kapakan tarjoilijan käytöksestä. Mies mielestäni asettui tämän naisen puolelle, tavallaan tunsin, että olivat yhdessä minua vastaan. Kuitenkin mies sai hirveän raivarin, kun kerroin epäilyksistäni. Hänhän oli vain "ystävällinen", vaikka itse näin ihan selvästi jotain muuta. Jos hän olisi ollut syytön, olisi varmasti käyttäytynyt toisella tavalla. Niin ja miksi olisi halunnut yhä vain palata samaan paikkaan, jos ei olisi ollut kiinnostunut?

Olen sitä mieltä, että tuollaisista miehistä kannattaa hankkiutua eroon välittömästi, mitään hyväähän jatkossa ei voi seurata. Turha odottaa heidän muuttumistaan, eivät he muutu. Toivottavasti sinullakin uuden tuttavuutesi kanssa menee hyvin ja pääset eroon epäluotettavasta miehestä. Luovuta hänet suosiolla sille baarin naikkoselle, ovat ansainneet toisensa!

Kiitos ja onnea sinullekin jatkoon! Tuo uusi tuttavuus tuntuu varsin lupaavalta ja aionkin panostaa siihen tulevaisuudessa täysillä. Edellisellä on vielä hiukan tavaroita luonani mutta kun ne on palautettu, alkaa uusi jakso elämässäni jossa ei tarvitse epäillä mitä selän takana ja ihan silmien edessäkin tapahtuu. On hyvät fiilikset tästä!

 

[rosa]

Kiitos. Kuinka tärkeää tämä kokemusten vaihtaminen on ja ulkopuolisen näkökulma ja tulkinta. Ensimmäinen reaktioni joistakin kirjeesi lauseista oli, pelästyminen, ehkä totuuden pelkääminen. Tuli vain sinun kertomuksestasi ja miehesi kommenteista, että ei kuulosta hyvältä. ja surullisuus itsen puolesta, että sitä vetvoo ja vatvoo asioita, epäuskoisena, koska haluaa uskoa parasta, ja tosiseikat kuitenkin puhuvat puolestaan. En voi puhua asiasta. Mies saa raivarin, käy kiinni. Minun, jos kenenkään kanssa voi puhua, sanoa vaikeitakin asioita. Nopeasti menimme yhteen, ei tunne toista. Tosin monet ovat olleet vuosia, ja ongelmaa vain pyöritellään. Aika ei siis ratkaiseva, vaan ihmissuhteet ovat tätä. Minun vaikeuteni on nyt se, että luotanko omaan vaistoon, tulkintaan, en näe ihastusta silmissään, en tunne että kiihottuu MINUN vartalostani, ei katso minun vartaloani, vaan siirtää katseen pois. Kieltää kainen, kaiken. On aina kieltänyt senkin, että vilkuilisi muita. Se on ok, mutta silloin se ei ole, kun omaa ei katsota. Kuinka vaikea on kohdata totuus. varmaan siksi, että toinen osapuoli tekee kaikkensa että sitä ei tarvitsisi kohdata. Enhän voi kuvitella kaikkea! Jos olette olleet vasta noin vähän aikaa, aivan sydämestäni sanon sinulle, että lähde. Muitta mutkitta. Älä analysoi, tunteesi ovat jo todiste. Hän ehkä odottaa että tekisit ratkaisun, koska huomaast että ei ole kiinnostunut. Ihan totta. Pieni osa hänestä haluaa että jäät. Ihmiset ovat sairaita.
Minun ongelmani on, että hän sanoo että MIKÄÄN esittämistäni asioista ei ole totta. Haluaisin uskoa tähän. Mutta totuus on myös, että omin silmin olen nähnyht miten tuijottaa naista vieressäni (ei huomaa minua) kääntää pään, tirkistelee suoranaisesti. Kielsi tämän, ja monet muut. Loukkaantumiseni tuli juuri siitä, että minua hän ei katso. Selkäni kun käänsin, oli hänen päänsä kääntynyt tsekkaamaan naapurin sinkkua (jonka kanssa olimme juuri puhuneet). Minun perseessäni ei ollut katsomista. Vuosi takana yhdessä silloin.
Tuntuu että totuus on se, että mies haluaa pysyä yhdessä turvallisuussyistä. Rakastaa...mutta ei rakasta naisena, ei ihaile naisena, on epäkypsä, en sytytä häntä, vaan ne kaikki muut naiset. tai en vain ole tyyppiänsä. Jotain mättää, ja pahasti Koska en tunne oloani rakastetuksi naisena.

No sepä se, kun ei voi tietää, mikä on totta ja mikä ei. Jos todisteet on olemassa ja toinen vaan väittää, että ei hän ole tehnyt mitään. Sanoo, että sinä olet vainoharhainen ja hullu. Tarpeeksi kauan, kun sitä kuuntelee, niin siihen alkaa itsekin jotenkin uskomaan, vaikka ulkopuoliset sanovat, ettet ole. Sanovat, että luultavasti olet aivan oikeassa, hän pettää. Mutta miksi pettää ja valehtelee? Ja miksi on mun kanssa, jos en riitä? Olen yrittänyt keskustella, mutta mies ei suostu. Nyt ollaan jo erottu tämän takia enkä häntä takaisin halua, tosin ei ole sitä ehdottanutkaan. Kaikki, mitä häneltä enää haluaisin, olisi totuus, jotta voisin olla täysin varma. Todisteet sanoo, että hän on pettänyt, mutta mies itse väittää toista. Tuntuu tosiaan pahalta epäillä, mutta en mä tätä kaikkea voi kuvitella. Olen yrittänyt ottaa mieheen yhteyttä ja pyytänyt, että selvitetään asiat, vaikka ei olla enää yhdessä. Ei sitten jäisi vaivaamaan. Tuo ei vastaa yhteydenottopyyntöihin. Tulee vaan entistä varmempi olo, että on pettänyt. Ja ajatus, että mikä kaikki muu on ollut valhetta?