Raskaus voi eri ihmisillä olla hyvin erillaista. Itse olen AINA ollut hieman alipainoinen ja kärsinyt ihmisten kommenteista: "Voi kun sä oot laiha". Ensimmäisen lapsen odotusaikana paino lähti heti nousuun ja painoa kertyi 18 kg. Muutamassa kuukaudessa paino tipahti lähes samalle tasolle kuin ennen raskautta. Muutaman kilon sain pidettyä, joten ensimmäistä kertaa painoindeksini oli normaali. Eli nyt odotan toista lastani, painoindeksi oli aloittaessa 21! Maha pullahti heti esiin ja painoa alkoi kertyä. Olo oli alussa heikko, ei oksentelua, mutta huonovointisuutta ja heikotusta riitti. Ensimmäisessä heikotus ja huonovointisuus pysyi kurissa tasaisella syömisellä, eli hapankorppua, omenoita ja tuoremehuja kului. Tässä raskaudessa vointi ei tuntunut muuttuvan samaoilla konsteilla. Sama äklötys oli, söin tai en. Moni päivä oli ihan tuskainen, jos kävelin pihalla muutaman sata metriä tuntui siltä että en jaksa takaisin. Voimat katos ihan kokonaan. En ole urheilija ja himoliikkuja, mutta liikun ns. hyötyliikuntana päivittäin... raskausaikana tuntunut että liikkuminen vaikeutuu, Nyt onnistuu joten kuten, mutta painon lisääntyminen rassaa, heikotusta ei ole ollut viikon 16 jälkeen. Raskausviikkoja on 29 ja painoa on n. 18kg omien laskujen mukaan, neuvolan kirjoissa n. 15kg. Olen joka kerta neuvolassa tuskaillut painon nousua ja kysynyt mitä voin tehdä. Olo on kurja, raskas ja liikkuminen kömpelöä. Pahimmillaan painoa tullut 1kg/viikko. Paineet, virtsa, sokerit yms. ovat normaalit. Olen pyrkinyt kaiken aikaa syömään terveellisesti, runsaasti salaattia ja kasviksia... eipä juuri auta. Paino nousee ihan samalla tavalla! Tai en tiedä mitä tapahtuisi jos vaihtaisin epäterveellisempään... suolalla on selkeä vaikutus, jos syön jotakin suolaisempaa niin se näkyy heti. Mutta oikeasti koen että en itse pysty vaikuttamaan painon kehitykseen. Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri ei ole ottaneet minua edes tosissaan kun olen huolissani painon noususta... lohduttavat vaan, että se häviää. Terveydenhoitaja sanoo että toisilla vaan se paino nousee. Joku syö itsensä lihavaksi, mutta itse koen että raskausaikana tapahtuu jotain mikä muuttaa minun aineenvaihduntaa tai jotain. Olen painon noususta johtuen huolissani Diabeteksestä ja raskausmyrkytyksestä... mutta raskainta tässä on kantaa näitä kiloja, liikkua ja tehdä ns. normaaleja asioita suuren mahan takaa. Rasitus on fyysinen, mutta myös henkinen. Uskon että painon pudotus on yhtä helppoa kuin ensimmäisen jälkeen, ei ole syytä epäillä muuta... mutta koen tämän tuskaisena ja vaikeana.
Eniten ottaa aivoon ihmiset jotka päivittelevät ja kauhistelevat mahani kokoa. Minkäs minä sille voin? En ole ikinä ollut kova syömään herkkuja, olen aina valinnut mielummin aidon ruisleipäsiivun ohuella rasvakerroksella ja tomaatti - kurkku - salaatinlehti peitteellä kuin pullan tai munkin. Juon paljon vettä, syön terveellisesti ja turpoan kuin pullataikina. Tämän keskustelun aloittajan kokemusmaailma taitaa olla tosi suppea! Hänen kommenttinsa on juuri niitä mitkä aiheuttaa mielipahaa ja loukkaantumisia ihmisille jotka eivät todella voi asialle mitään. Lohduttavaa nähdä että on monia muitakin joilla painoa on kertynyt ja osalla varmasti ruuasta, mutta uskon että kyllä löytyy muitakin joilla paino nousee muista syistä. Olisi kiva tietää MIKSI, mutta ainakaan minulle ei vastausta ole toistaiseksi tarjolla. Täytyy toivoa että pää kestää tämän rääkin... koska oikeasti tämä on minulle asia joka on raskas! Samalla toivon ettei takana ole mitään sairautta joka olisi riski minulle tai lapselle.
