Miten toimia? 6kk vanhan vauvan eka yökylä mummolassa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ---
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

---

Vieras
Vauva (6kk) menee ensimmäistä kertaa mummolaan yökylään, ja minä vietän mieheni kanssa sitä kuuluisaa laatuaikaa kahdestaan. Olenkin miettinyt, että miten olisi parasta toimia. Vauva on isovanhempien kanssa ollut tekemisissä useamman kerran viikossa ja ollut heidän kanssaan omassa kotonaan pieniä hetkiä, kun olen käynyt kaupassa tms. Mutta tämä yökyläily, mikä olisi teidän mielestänne paras vaihtoehto:

a) Vauva viedään mummolaan, ja vanhemmat lähtevät ennen yöunille menoa pois (näin ei etsi äitiä/isää nukkumaan mennessä).

b) Äiti ja isä nukuttavat vauvan mummolassa ja hakevat seuraavana päivänä puoliltapäivin pois (pelästyykö vauva, kun vanhemmat eivät olekaan aamulla paikalla?).

c) Mummo ja vaari hoitavat vauvaa vauvan kotona, ja äiti ja isä ovat jossakin muualla yötä.

Ja juu, olen hieman hysteerinen, mutta kun jännittää ensimmäinen yökylä.
 
Meidän tyttö 6 kk oli viime viikonloppuna mummolassa eka kertaa yökylässä ja hienosti meni. Vietiin neiti joskus viiden aikaan mummolaan ja mentiin seuraavana aamuna kymmenen aikaan hakemaan häntä. Oli syönyt hyvin, nukahtanut helposti eikä ollut kaivannut vanhempia ollenkaan.
 
Mulla oli lapsenlapsi täällä ekaa kertaa yökylässä 8kk:n iässä. Ennen tuota yökyläilyä vauva kävi tässä kahtena edellisenä päivänä, että sekä paikka että minä oltiin hyvässä muistissa. Lapsi tuotiin mulle sitten iltapäivällä jo, ja mukana oli kotoa tyyny, peitto ja unilelu vaihtovaatteiden lisäksi - näin saatiin matkasänkyyn tuttu tuoksu, mikä helpotti nukkumaanmenoa.
Ei ollut mitään ongelmaa nukkumaanmenon kanssa, ja vanhemmat hakivat lapsen pois puoliltapäivin seuraavana päivänä.
 
Mulla oli lapsenlapsi täällä ekaa kertaa yökylässä 8kk:n iässä. Ennen tuota yökyläilyä vauva kävi tässä kahtena edellisenä päivänä, että sekä paikka että minä oltiin hyvässä muistissa. Lapsi tuotiin mulle sitten iltapäivällä jo, ja mukana oli kotoa tyyny, peitto ja unilelu vaihtovaatteiden lisäksi - näin saatiin matkasänkyyn tuttu tuoksu, mikä helpotti nukkumaanmenoa.
Ei ollut mitään ongelmaa nukkumaanmenon kanssa, ja vanhemmat hakivat lapsen pois puoliltapäivin seuraavana päivänä.

tuo peitto ja unilelu onkin hyvä idea! ja kiitos näistä positiivisista kokemuksista, helpottaa hieman mun jännitystä. taitaa olla tämä yökyläily äidille vaikeampi juttu kuin vauvalle...
 
vaavi haettiin hoitoon ja tuotiin kotiin. Mukaan annettiin myös oma unilelu ja peitto. Hyvin oli mennyt :) Lapselle tutut isovanhemmat ja kyläilty usein puolin ja toisin. On tosin muutenkin niin helppo lapsi :)
 
Yllättävän moni täällä hylännyt pienen hädissään olevan vauvan, vaan jotta saisi sitä laatuaikaa miehen kanssa. Miksi lapsia hankitaan, jos laatuaikaan ei ole mahdollista kuulua myös lapsi?
 
Hakee popcorneja ja limpparia ....
Nyt se alkaa

[QUOTE="irina";23417153]Yllättävän moni täällä hylännyt pienen hädissään olevan vauvan, vaan jotta saisi sitä laatuaikaa miehen kanssa. Miksi lapsia hankitaan, jos laatuaikaan ei ole mahdollista kuulua myös lapsi?[/QUOTE]
 
[QUOTE="irina";23417153]Yllättävän moni täällä hylännyt pienen hädissään olevan vauvan, vaan jotta saisi sitä laatuaikaa miehen kanssa. Miksi lapsia hankitaan, jos laatuaikaan ei ole mahdollista kuulua myös lapsi?[/QUOTE]

ei se ole lapsen hylkäämistä :O
kyllä se tekee vaan hyvää kun saa vanhemmat hetken yhteistä aikaa
 
Niin, se laatuajan hakeminen alkaa jo lapsen ollessa vauva. Sitten se jatkuu lapsen ollessa päiväkoti-ikäinen. Lapsi viedään hoitoon, vaikka ihan hyvin voitaisiin itsekin hoitaa. Vedotaan mukamas lapsen parhaaseen, vaikka totuus on se, että äiti haluaa omaa laatuaikaa itselleen, mutta ei kehtaa sanoa sitä ääneen, koska siitä ei yleisesti pidetä.
 
No on mustakin puolivuotias vielä tosi pieni yökylään... Miten se tutkimus menikään, että öitä pois vanhempien luota ikävuosien mukaan eli vuoden vanhana vasta yökyläily olisi suotavaa.
 
no niin. tulihan se sieltä. jo odottelinkin. no, tässä tapauksessa lapsi tullaan varmaankin hylkäämään omaan kotiinsa, jossa tutut ja turvalliset isovanhemmat häntä hoitavat yhden yön. vauva osaa juoda pullosta ja nukkuu jo yöt heräämättä. että näin kamala tapaus. soittakaa lastensuojeluun!
 
Kuinkahan moni näistä hysteerikoista olisi valmis tekemään lapsia sillä oletuksella että ette olisi lapsesta erossa ollenkaan? Ei yökyläilyjä, ei itsekseen kaupassa käymistä jne.
Onhan sekin "laatuajan" hakemista itselleen jos haluaa rauhassa käydä kaupassa, pitäähän nekin pystyä hoitamaan lapsen kanssa kerta ne on tehnyt. Saatika jos on useampi lapsi ja aikoisi viettää jokaisen kanssa erikseen yhteistä aikaa, ainahan sekin on joltain lapselta pois.
Mitäs jos te täydelliset mammat hoidatte ne lapsenne niinkuin itse parhaaksi näette ja annatte muiden katkaista sen napanuoran siellä synnytyssalissa.
Luulisi teille riittävän palkinnoksi sen että voitte sitten vanhainkodissa istuessa jeesustella kuinka te sentään hoiditte ja kasvatitte lapsenne täydellisiksi.
Ap:lle; itse samaisessa tilanteessa varmaan jättäisin vauvan isovanhempien kanssa vauvan omaan kotiin.
 
Mä teen aina niin että vien päivällä/iltapäivällä ja poistun hyvissä ajoin, näin ollen mummo ja vaari saa touhuta niitä omia juttujaan lapsen kanssa ja iltarutiinit menee ilman mitään, muksu on sitten joko tuotu tai haettu seuraavana päivänä puolen päivän jälkeen.

Mut ei se huono ajatus ole et isovanhemmat tulee teille kotiin, saattais olla jopa helpoin, itse tosin tykkään et saan sitten siivota koko kämpän ilman et muksu on ns. jaloissa ja sillä tavalla käytän sen vapaa ajan hyödyksi.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="joopa";23417285]Niin, se laatuajan hakeminen alkaa jo lapsen ollessa vauva. Sitten se jatkuu lapsen ollessa päiväkoti-ikäinen. Lapsi viedään hoitoon, vaikka ihan hyvin voitaisiin itsekin hoitaa. Vedotaan mukamas lapsen parhaaseen, vaikka totuus on se, että äiti haluaa omaa laatuaikaa itselleen, mutta ei kehtaa sanoa sitä ääneen, koska siitä ei yleisesti pidetä.[/QUOTE]

totuus on, että äiti haluaa laatuaikaa itselleen ja puolisolleen. niinhän mä jo aloitusviestissä kirjoitin. en ole missään vaiheessa vedonnut lapsen parhaaseen, vaan miettinyt miten tämä asia olis mahdollista hoitaa parhaiten. sitä paitsi väitän, että onnellinen ja toimiva parisuhde on myös lapsen parhaaksi.
 
Hakee popcorneja ja limpparia ....
Nyt se alkaa

:laugh:

Pitäisikö suolaksi poppareille todeta vaikka että "Yllättävän moni välittää lapsestaan niin vähän että on valmis vaarantamaan lapsen ehjän kodin ja vanhempien parisuhteen vain saadakseen hoitaa omia traumojaan tekemällä lapsesta ikioman leikkikalunsa ja ahnehtimalla hänet yksin itselleen" ?
 
Vähän ot. mut mikäköhän siinä on että äidin ja isän, naisen ja miehen, kahenkeskisestä ajan vietosta on tehty täällä niin iso synti?

Mä ainakin nautin siitä et saan vaan maata miehen kainalossa, olla tekemättä mitään, rietastella niin paljon kun vaan mieli tekee tai vetää vaikka miehen kanssa lärvit ja kännissä suukotella kaupungilla... :D Niillä vapailla me rakastutaan aina uudestaan, ei sillä etteikö arkielämäkin olis rakkautta täynnä, mut joskus tarvii vaan olla, miettiä vain niitä omia tarpeita.
 
Mummeliisan ja omaan tekstiin lisäyksenä;
te omasta mielestänne täydelliset mammat jotka ette koskaan laita lasta hoitoon ja omitte lapsen niin oletteko ottaneet huomioon sen että tuolla käytöksellä 100% varmasti jonain kauniina päivänä se lapsi tarvitsee teistä lomaa ja haluaa viettää sitä laatuaikaa erossa teistä?
Eli kumpikohan siinäkin tilanteessa sitten traumatisoituu..
Täytyy vaan toivoa että se lapsi muistaa jättää teille sen tutun ja turvallisen unilelun niin voitte täristä nurkassa kun lapsi on omasta halustaan muualla.
 
Voi kumpa minäkin olisin ollut viisaampi ja antanut lapseni yökylään isovanhemmille useammin, nii ei oltaisi tässä tilanteessa. Ei tämäkään helppoa ole kun olen tehnyt itselleni ja lapselleni todella vaikeaksi olla erossa, tai luulen sen olevan vaikeampaa minulle kuin lapselle. Lapseni on ollut elämänsä aikana (yli 4 vuotias) vain kaksi kertaa yötä erossa vanhemmistaan.

Eli olen sitä mieltä, että napanuora todella kannatta katkaista ajoissa, kohtuudella :)
 
Täälläkin lasken päiviä ekaan yökäilyyn - 10 - ja lapsi vaan 4kk.

Ja minä olen hyljännyt lapseni jo viidesti, kun lapsi joutui pian syntymänsä jälkeen sairaalaan, yötä ei osastolla saanut olla. Pahempi siellä oli kun sen 12 tunnin aikana miksi hänet hylkäsin, oli kolme hoitajaa. Ja niillä neljä muutakin lasta. Oliskos tää nyt lastensuojelunasia sairaalan vai mun puolesta?
 

Yhteistyössä