Miten teidän uusperheessä menee lasten hemmottelu? En voi spontaanisti ostella esikoiselleni mitään niin kuin haluaisin.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äitipuoli"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä henkilökohtaisesti toivon, että jos lapseni isä joskus löytää itselleen puolison ja saavat lapsen, etteivät osta lapselleni yhtään mitään. Rahaa voi tytön tilille laittaa, mutta roinaa on meillä kotonakin ihan tarpeeksi, saati sitte kun tytön isä alkaisi sitä tänne vielä enemmän hankkimaan. Halusi muksu roinaa tai ei, äitinä itse ne hänelle ostan ellei isän kanssa muuten ole sovittu. Tuntuisi siltä, että varpaille tallotaan, jos joku "äitipuoli" alkaisi kalliita leluja meille hommaamaan o.O
Sulla tuo voisi ehkä toimia, mutta arvaas kiinnostaako meitä äitipuolia antaa rahaa bioäidin käytettäväksi, varsinkin jos on sen verran jo kokemusta että ne rahat ei mene lapsen tarpeisiin..
 
Pakko kommentoida vaikken ehtinyt vielä edes lukea ketjua loppuun. Sulla on KAKSI lasta, joten molempia pitää "hemmotella" ihan yhtä lailla! Olet kai tiennyt miehesi kanssa kimppaan mennessä, että hänellä on lapsi ennestään ja lähtenyt uusperhekuvioon vapaaehtoisesti ja tietoisesti. Mitäs jos itselläsi olisi kaksi biologista lasta, huomioisitko vain esikoista, koska se on esikoinen? Uskomatonta, ei voi muuta sanoa. Uusperhe ei voi toimia, jos ajattelee "sun lapset", "mun lapset" ja "yhteiset lapset". Eikö kaikki perheen lapset ole samanarvoisia???
 
Mä henkilökohtaisesti toivon, että jos lapseni isä joskus löytää itselleen puolison ja saavat lapsen, etteivät osta lapselleni yhtään mitään. Rahaa voi tytön tilille laittaa, mutta roinaa on meillä kotonakin ihan tarpeeksi, saati sitte kun tytön isä alkaisi sitä tänne vielä enemmän hankkimaan. Halusi muksu roinaa tai ei, äitinä itse ne hänelle ostan ellei isän kanssa muuten ole sovittu. Tuntuisi siltä, että varpaille tallotaan, jos joku "äitipuoli" alkaisi kalliita leluja meille hommaamaan o.O


No mikä helvetti antaa sulle sen oikeuden päättää mikä on roinaa ja mikä ei? Lapselle tärkeä juttu voi olla aikuiselle roinaa. Kannattaa hankkia itsetunto, niin ei ole äitiys parista lelusta kiinni. Ja kai ne "roinat" voi säilyttää siellä isällänsä. En yhtään ihmettele, että olet ex...
 
[QUOTE="vieras";25954532]Minulla on kaksi lasta 3 v ja 7v ja ei 7v todellakaan halua ja saa samoja leluja mitä 3v ja eivät todellakaan saa samalla kauppareissulla molemmat jotain vaikka toinen saisi. Mitä se 7v tekisi 3v leluilla tai päinvastoin??? Jotain järkeä siihen koululaisen touhuun![/QUOTE]

ihan samaa mieltä!

olen jo pitkän aikaa huomannut että isompi haluaa samanlaisen lelun vain sen takiaettä pienempi saa sellaisen. jos olisi yksin ei varmaan edes pyytäisi. ostan pienen romun toiselle niin pakko olla isommallekin, pätee kaiken kokoiseen ostokseen ja tekemiseen. ja isänsä tuntuu olevan sitä mieltä että kyllä sitä isompaa ihanoikeesti kiinnostaa ne samat jutut ja on myös huomion hakemista, vaikka sitä saa samallalailla. siksi tärkeää saada kummankin.

tällä hetkellä isommalle on tärkeää tehdä jonninjoutavatkin asiat samallalailla kuin pienempikin. kantelee leluja samalla lailla, ja vaatii just tismalleen samanlaista. rasittavaa pitemmän päälle...
 
[QUOTE="äitipuoli";25954692]ihan samaa mieltä!

olen jo pitkän aikaa huomannut että isompi haluaa samanlaisen lelun vain sen takiaettä pienempi saa sellaisen. jos olisi yksin ei varmaan edes pyytäisi. ostan pienen romun toiselle niin pakko olla isommallekin, pätee kaiken kokoiseen ostokseen ja tekemiseen. ja isänsä tuntuu olevan sitä mieltä että kyllä sitä isompaa ihanoikeesti kiinnostaa ne samat jutut ja on myös huomion hakemista, vaikka sitä saa samallalailla. siksi tärkeää saada kummankin.

tällä hetkellä isommalle on tärkeää tehdä jonninjoutavatkin asiat samallalailla kuin pienempikin. kantelee leluja samalla lailla, ja vaatii just tismalleen samanlaista. rasittavaa pitemmän päälle...[/QUOTE]

Eli kyse on puhtaasti mustasukkaisuudesta ja sisarruskateudesta, jota miehen (ja miehen vaatimuksesta sinun) käytös vielä iloisesti ruokkii.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tapiontytär;25954629:
Sulla tuo voisi ehkä toimia, mutta arvaas kiinnostaako meitä äitipuolia antaa rahaa bioäidin käytettäväksi, varsinkin jos on sen verran jo kokemusta että ne rahat ei mene lapsen tarpeisiin..
Ei meilläkään mulle anneta rahaa (vaikka saisi kyllä, on meinaan velkaa aika suuria summia) vaan laittaa niitä lapsen tilille, jos lapselle haluaa jotain antaa. Itse en nosta tyttäreni tililtä yhtään rahaa, säästän kaikki tiliotteet jotka sieltä tulee, jotta voin tarvittaessa sen tytön isälle tai sukulaisille todistaa. Tiedän useita, jotka käyttävät lapsensa rahoja täysin itseensä, itse en koe siihen tarvetta. Lapseni raha ei ole minun rahaani, vaikka niitä rahoja pääsisinkin käyttämään. Päin vastoin, vahdin niitä melkoisen tarkasti.
 
Puhunnyt sille miehelle että ottaa järjen käteen, ei sitä nyt lapsille samanlaisia leluja osteta, meilläkin niillä leikitään joko yhdessä tai vuorotellen. Seuraavalla kerralla kun olette ostoksilla, osta sille isommalle jokin isojen juttu sen sijaan että saisi saman kuin pikkusisko, teet niin että se isojen juttu ostetaan ensin ja sen jälkeen vasta pienelle jokin lelu, ja jos ei sitten kelpaa se oman ikäluokan juttu, ei saa mitään.
 
[QUOTE="minä";25954727]Eli kyse on puhtaasti mustasukkaisuudesta ja sisarruskateudesta, jota miehen (ja miehen vaatimuksesta sinun) käytös vielä iloisesti ruokkii.[/QUOTE]

niimpä...miten tälläinen sitten muutetaan järkeväksi ja normaaliksi. pitemmän päälle aika rasittavaa kuunnella sitä märinää lapselta, ja joskus kun on ostettu pienemmälle sen ikäisen juttu ja isommalle sen ikäiselle tarkoitettu niin ne isompien jutut on kuulemma ihan tyhmiä. joskus valinnut itsekin ja hetken päästä oma lelu on ihan typerä kun näkee miten toinen nauttii omastaan...
 
[QUOTE="äitipuoli";25954707]yhtäpaljon kummallakin vanhemmalla[/QUOTE]

Eli sinun on päästävä siitä että saisi aina samaa kuin sisarus eli oman iän lelut tästä lähtien molemmille jos jotain ostetaan ja se mitä pienempi saa tai kokee sillä aikaa kun on äidillään, ei kuulu isommalle pätkääkään. Hänen kehityksensä taantuu kun alkaa leikkimään nuorempaa kuin on.
 
[QUOTE="Jonna";25954688]No mikä helvetti antaa sulle sen oikeuden päättää mikä on roinaa ja mikä ei? Lapselle tärkeä juttu voi olla aikuiselle roinaa. Kannattaa hankkia itsetunto, niin ei ole äitiys parista lelusta kiinni. Ja kai ne "roinat" voi säilyttää siellä isällänsä. En yhtään ihmettele, että olet ex...[/QUOTE]

No ensinnäkin, eksälläni ei ole uutta naista, joten ongelma ei ole ajankohtainen. Toiseksi, eksä asuu äidillään eli en usko että ihan hetkeen siellä alkavat pienessä kaksiossa neljä henkeä ja kolme koiraa alkavat myös leluja säilytellä. Komanneksi, oma kotini on jo täynnä lapsen leluja ja kirjoja, meillä ei ole ainakaan mitään isoja leluja millään järjellä enää mahdollista säilytellä. Lapsi on vasta vuosi ja 7 kk eli en usko että kauheita määriä toistaiseksi tarvitsee, meillä on jo kaikki tarpeellinen ja aivan liikaa ylimääräistäkin. Ja neljänneksi, on ihan ok että lapsen isä ostaisi lapselle jotain, mutta koska on peeaa opiskelija, en halua että hänen naisensa ostelisi lapselleni kalliita leluja koska hänellä itsellään ei niihin ole varaa. Synttäri-ja joululahja on ok, joka vierailukerta jokin lelu ei.
 
[QUOTE="äitipuoli";25954772]niimpä...miten tälläinen sitten muutetaan järkeväksi ja normaaliksi. pitemmän päälle aika rasittavaa kuunnella sitä märinää lapselta, ja joskus kun on ostettu pienemmälle sen ikäisen juttu ja isommalle sen ikäiselle tarkoitettu niin ne isompien jutut on kuulemma ihan tyhmiä. joskus valinnut itsekin ja hetken päästä oma lelu on ihan typerä kun näkee miten toinen nauttii omastaan...[/QUOTE]

Asia on helppo muuttaa, mutta siihen vaaditaan vanhempien ehdoton yksimielisyys toimintatavoista. Märinä/manipulointi loppuu, kun siihen ei enää saa toivottua vastakaikua. Välittäminen ja tasa-arvoisuus tulee näkyä muussa kun materiassa. Voisiko miehesi silmät avautua tilanteesta, mikäli menisitte esim. seuraavaan kuopuksen neuvolaan yhdessä ja pyytäisit terveydenhoitajaa juttelemaan asiasta miehen kanssa?
 
[QUOTE="äitipuoli";25954772]niimpä...miten tälläinen sitten muutetaan järkeväksi ja normaaliksi. pitemmän päälle aika rasittavaa kuunnella sitä märinää lapselta, ja joskus kun on ostettu pienemmälle sen ikäisen juttu ja isommalle sen ikäiselle tarkoitettu niin ne isompien jutut on kuulemma ihan tyhmiä. joskus valinnut itsekin ja hetken päästä oma lelu on ihan typerä kun näkee miten toinen nauttii omastaan...[/QUOTE]

Teidän pitää alkaa aikuisiksi perheessänne. Selitätte, että aina ei voi saada kaikkea mitä haluaa, eikä siinä, että 3v. saa Plaston hiekkakuormurin eikä koululainen mitään ole mitään outoa. Toisaalta taas joskus koululainen saa uuden puhelimen ja pikkuinen ei mitään. On myös hommia, jotka voidaan hommata molemmille (vaikka nyt uudet uima-asut), mutta että tämä ei ole sääntö.

Vanhempien tehtävä on tuottaa lapsilleen myös pettymyksiä, kestää ne märinät ja opettaa siihen, että maailma ei pyöri kenenkään navan ympärillä.
 
Ymmärrän tasa-arvon, mutta en miellä sitä sellaiseksi että molempien -varsinkaan hyvin eri-ikäisten- lasten kuuluu aina saada samat asiat.

Ymmärrän myös jos isä haluaa hyvitellä esikoista ja tarjota tälle perheessä saman aseman kuin kuopukselle. Mutta tuo että kuopukselta kielletään kaikki hauska äitinsä kanssa ja esikoinen taas saa surutta tehdä vaikka mitä kivaa oman äitinsä kansaa ei ole tasapuolista kohtelua.

Itse en myöskään ap:n asemassa suostuisi siihen etten saisi lapseni kanssa tehdä mitään kivaa missä esikoinen ei ole mukana, kyllä se rajoittaisi äitiyttäni ihan liikaa. Ei ap käsittääkseni ole ajamassa miehen lasta perheestä pois, vaan haluamassa omalle lapselleen samoja oikeuksia mitä isosisaruksella on (mennä äidin kanssa kivoihin paikkoihin ja saada joskus äidiltä pieniä lahjoja) sekä itselleen samoja oikeuksia äitinä nauttia yhdessäolosta lapsensa kanssa mitä tuon vanhemman lapsen äiti tekee.

Se että koululainen jää vinkumaan sen perään että leikki-ikäinen saa jonkun lelun tai pääsee vaikka uimaan äitinsä kanssa kuulostaa mi
nusta jo nautettavalta, ihanko oikeasti haluatte tukea tuollaista lapsen kasvatusta?

Jos haluatte tasapuolisuutta ja ap ja kuopus eivät saa esikoisen läsnäollessa puhua mistään kivasta mitä ovat tehneet niin eikö samat säännöt koske myös esikoista? Ei hänkään saa puhua kotona mistään mitä on äitinsä kanssa tehnyt eikä tuoda kotiin mitään leluja tai tavaroita mitä om äidiltään saanut. Äidin ostamat kännykät ja läppärit yms jätetään sinne äidin luo eikä niistä puhuta mitään ettei pikkusisarukselle tule paha mieli.
 
Eikö sillä isommalla ole omia leikkejä ja pelejä yms. eikö ne kiinnosta? Kokeileppa hänelle ladata erittäin hyvä peli netistä ekapeli siellä on kaikenlaisia kivoja pelejä ala-asteikäisille ja korosta sitten sitä että se on hänelle eikä sille pienemmälle, pienemmälle on hänen ikäluokkansa jutut.
 
[QUOTE="äitipuoli";25954772]niimpä...miten tälläinen sitten muutetaan järkeväksi ja normaaliksi. pitemmän päälle aika rasittavaa kuunnella sitä märinää lapselta, ja joskus kun on ostettu pienemmälle sen ikäisen juttu ja isommalle sen ikäiselle tarkoitettu niin ne isompien jutut on kuulemma ihan tyhmiä. joskus valinnut itsekin ja hetken päästä oma lelu on ihan typerä kun näkee miten toinen nauttii omastaan...[/QUOTE]

Ok. No nyt selvisi, että kyse onkin mustasukkaisuudesta. Mutta jospa isompi lapsi vaistoaa, ettet pidä lapsia samanarvoisina. Sellaisen kuvan susta saa aika helposti kyllä. Ehkä nyt kannattaisi panostaa yhteiseen aikaan myös isomman lapsen kanssa, niin ettei tulisi tarvetta olla mustasukkainen pienemmän leluista. Sitten pikku hiljaa pienillä ostoksilla (ehkä ensin isommalle) puolin ja toisin hemmotella vasta, ennen isompia hankintoja. Ja tietysti isän pitää olla samoilla linjoilla sinun kanssasi!
 
[QUOTE="Sirkkeli";25954775]No ei sun tarvitse olla tasapuolinen.Sillä miehen lapsella on oma äiti. Miehesi pitää olla tasapuolinen lapsiensa kohdalla.[/QUOTE]

Kyllä lapsia kohtaan pitää olla tasapuolinen olivat ne sitten biologisia tai ei, mutta tässä tapauksessa vanhempi lapsi saa paljon enemmän mitä nuorempi.
 
No ensinnäkin, eksälläni ei ole uutta naista, joten ongelma ei ole ajankohtainen. Toiseksi, eksä asuu äidillään eli en usko että ihan hetkeen siellä alkavat pienessä kaksiossa neljä henkeä ja kolme koiraa alkavat myös leluja säilytellä. Komanneksi, oma kotini on jo täynnä lapsen leluja ja kirjoja, meillä ei ole ainakaan mitään isoja leluja millään järjellä enää mahdollista säilytellä. Lapsi on vasta vuosi ja 7 kk eli en usko että kauheita määriä toistaiseksi tarvitsee, meillä on jo kaikki tarpeellinen ja aivan liikaa ylimääräistäkin. Ja neljänneksi, on ihan ok että lapsen isä ostaisi lapselle jotain, mutta koska on peeaa opiskelija, en halua että hänen naisensa ostelisi lapselleni kalliita leluja koska hänellä itsellään ei niihin ole varaa. Synttäri-ja joululahja on ok, joka vierailukerta jokin lelu ei.

Ok, nyt selkisi.
 
Sitäpaitsi, tarviiko lapsilla olla aina samat lelut? Jos pienempi saa jotain ja isompi haluaa saman, eikö voi vain todeta että kyllä pikkusisko/veli lainaa sinulle sitä tai voitte leikkiä yhdessä.
 
Minä annan omaa aikaa molemmille lapsilleni, eli välillä toinen pääsee äidin kanssa johonkin mistä pitää ja toisella kertaa toinen. Koetappa mennä sen isomman kanssa joskus vaikka ihan kahdestaan uimaan tms.
 
No ei se esikoiselta pois ole, jos kerta on äitinsä luona noin paljon. Minusta ap on ollut ihmeenkin tasapuolinen tähän asti. Puolet kirjoittajista tuntuu unohtaneen taas biologisen äidin osuuden, koska on helpompi mollata sitä "pahaa äitipuolta".

Meidän uusperheessä on sovittu, että minä ostan sen, mitä haluan ja niistä ei elämää nosteta eikä toiselle leuhkita uusilla tavaroilla. Mies ostaa molemmille, mitä katsoo tarpeelliseksi ja reissuja tehdään yhdessä ja erikseen. Meillä oli myös alkuun miehen lapsen puolelta marinaa siitä, että hän ei muka ikinä pääse mihinkään. Lapsi kuitenkin käy monta kertaa vuodessa ulkomailla äitinsä kanssa ja kerran meidän kanssamme. Saa myös paljon enemmän tavaraa, kuin omalleni ostaisin ikinä. Vaikka olisi varaakin. Lapset oppivat tosi nopeasti "kiristämään" vaikka ei syytä olisikaan. Miehen lapsella on aina uusimpia puhelimia ja merkkivaatteita, mutta silti hän oli alkuun katkera, jos pienempi sai uuden yöpaidan sen takia, että entinen meni pieneksi. Mies onneksi vihelsi pelin poikki ja toivottavasti ap:nkin mies tajuaisi tehdä saman. Meillä mies maksaa elareita ja näillä katetaan osa hankinnoista

Meille on toinen lapsi tulossa enkä aio kyllä opettaa lapsia siihen, että toisenkin on aina saatava jotain. Meitä on 3 sisarusta ja koskaan en muista, että kukaan olisi vinkunut toisen saaneen enemmän. Vuorotellen eikä taskulaskimen kanssa!
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
No ei se esikoiselta pois ole, jos kerta on äitinsä luona noin paljon. Minusta ap on ollut ihmeenkin tasapuolinen tähän asti. Puolet kirjoittajista tuntuu unohtaneen taas biologisen äidin osuuden, koska on helpompi mollata sitä "pahaa äitipuolta".

Meidän uusperheessä on sovittu, että minä ostan sen, mitä haluan ja niistä ei elämää nosteta eikä toiselle leuhkita uusilla tavaroilla. Mies ostaa molemmille, mitä katsoo tarpeelliseksi ja reissuja tehdään yhdessä ja erikseen. Meillä oli myös alkuun miehen lapsen puolelta marinaa siitä, että hän ei muka ikinä pääse mihinkään. Lapsi kuitenkin käy monta kertaa vuodessa ulkomailla äitinsä kanssa ja kerran meidän kanssamme. Saa myös paljon enemmän tavaraa, kuin omalleni ostaisin ikinä. Vaikka olisi varaakin. Lapset oppivat tosi nopeasti "kiristämään" vaikka ei syytä olisikaan. Miehen lapsella on aina uusimpia puhelimia ja merkkivaatteita, mutta silti hän oli alkuun katkera, jos pienempi sai uuden yöpaidan sen takia, että entinen meni pieneksi. Mies onneksi vihelsi pelin poikki ja toivottavasti ap:nkin mies tajuaisi tehdä saman. Meillä mies maksaa elareita ja näillä katetaan osa hankinnoista

Meille on toinen lapsi tulossa enkä aio kyllä opettaa lapsia siihen, että toisenkin on aina saatava jotain. Meitä on 3 sisarusta ja koskaan en muista, että kukaan olisi vinkunut toisen saaneen enemmän. Vuorotellen eikä taskulaskimen kanssa!

Juuri näin. Mutta kaiken lähtökohta pitää olla se, että lapset ovat samanarvoisia, eikä toinen ole toista arvokkaampi oli sitten vanhasta tai uudesta liitosta. Siis lasten pitää tuntea olevansa tärkeitä muutenkin kuin materian kautta, eikä opettaa niitä laskemaan jokaista ostosta.
 
Ja nyt vaan hemmottelemaan :)
Oikeasti, jokainen lapsi tarvii omaa aikaa, omia juttuja ja hemmotteluja vanhemmilta, tasapuolinen voi olla mutta kyllä yksilöllisyys pitää muistaa!
Meillä alkuaikoina uusperheessä myös mietittiin näitä juttuja, en ehkä minä niinkään (juu itsekäs kamala äitipuoli) eli ihn samaan tapaan ostelin lapsilleni juttuja, vein mukaviin paikkoihin jne. jne (muutakin kuin materiaakin toki) mutta miehellä alussa pahamieli lapsensa puolesta joka jää monesta kivasta paitsi kun ei ole meillä muuta kuin tiettyinä vkloppuina. Onneksi ymmärsi ettei muu perhe voi pysähtyä ja lopettaa elämää siksi aikaa kun yksi ei paikalla...toisekseen huomattiin että jos ostimme lapselle jotain uutta kivaa, oli biologinen äiti ostanut viisin kappalen kun lapsi oli taas äitinsä luona (kilpailuvietti kai tämäkin ;) ), joten ei ainakaan vähemmälle ole jäänyt vaikka omia lapsiani hemmottelenkin ihan huolella ilman omantunnontuskia :)
 

Yhteistyössä