Miten teidän uusperheessä menee lasten hemmottelu? En voi spontaanisti ostella esikoiselleni mitään niin kuin haluaisin.

[voihjahuoh]

hankalia noi uusioperhe kuviot... siis tätä lukiessa just itse mietin omaa toimintaani, enkä mä kyllä meidän perheessä mieti pätkääkään kelle ostan ja mitä ostan... saatan ostaa pojalle jonkun viidenkympin tietokonepelin ja tytölle en mitään... viikonloppuna ostin tytölle parilla sadalla vaatteita ja poika sai kirpparilta viiden euron kengät... mun mielestä ostetaan sille joka tarttee tai jolle löytyy jotain mieleistä tai kivaa... eikä sillä hinnalla ole niin merkitystä. mut ehkä se ei ole näin uusioperheessä.. mietin vain, että eikö vois olla? on sun mieheskin vähän sekaisin jos pistää noin korkealle sen, että kaikkien on saatava just samaa ja saman verran ja samalla rahalla..... jos näin on niin sä rupeat pitämään sit kirjaa mitä se isompi tyttö saa ja missä käy ja rupeat kahden kesken käymään pienemmän kanssa juuri samat.... ihan höpöä touhua.... eikö vois vaan relata ja antaa sille kelle sattuu löytymään, tuntumaan hyvältä, kellä on nimpparit jne.... ei kaikille, kaikenaikaa, eikä kirjaa pitäen..

ja huonolle opetetaan lapsetkin jos ne rupeaa pitämään lukua siitä kuka sai mitäkin.

 

[rietas]

[QUOTE="...";25956097]mutta etkö äitinä haluaisi hemmotella omaa lastasi silloin kun se on sinulla?

pitäisikö sinun ostaa ex miehesi uuden vaimon lapsellekin jotain, koko ajan? EI![/QUOTE]

Kirjoitinko noista mitään? Sisäistä lukemasi, kommentoi sitten.

 

[Keittiönoita]

hankalia noi uusioperhe kuviot... siis tätä lukiessa just itse mietin omaa toimintaani, enkä mä kyllä meidän perheessä mieti pätkääkään kelle ostan ja mitä ostan... saatan ostaa pojalle jonkun viidenkympin tietokonepelin ja tytölle en mitään... viikonloppuna ostin tytölle parilla sadalla vaatteita ja poika sai kirpparilta viiden euron kengät... mun mielestä ostetaan sille joka tarttee tai jolle löytyy jotain mieleistä tai kivaa... eikä sillä hinnalla ole niin merkitystä. mut ehkä se ei ole näin uusioperheessä.. mietin vain, että eikö vois olla? on sun mieheskin vähän sekaisin jos pistää noin korkealle sen, että kaikkien on saatava just samaa ja saman verran ja samalla rahalla..... jos näin on niin sä rupeat pitämään sit kirjaa mitä se isompi tyttö saa ja missä käy ja rupeat kahden kesken käymään pienemmän kanssa juuri samat.... ihan höpöä touhua.... eikö vois vaan relata ja antaa sille kelle sattuu löytymään, tuntumaan hyvältä, kellä on nimpparit jne.... ei kaikille, kaikenaikaa, eikä kirjaa pitäen..

ja huonolle opetetaan lapsetkin jos ne rupeaa pitämään lukua siitä kuka sai mitäkin.

Uusperhekuviot ovat just niin hankalia kuin millaisiksi ne tekee. Meillä toimi aikoinaan ihan hyvin se, että tietyt asiat hankki lapsen huoltajat. Näitä oli vaatteet, lelut, polkupyörät, harrastusvälineet, kännykät, televisiot, ulkomaanmatkat jne jne. Sitten, jos "etälapsi" oli käymässä juuri sellaisena viikonloppuna, että olimme suunnitelleet menevämme vaikkapa Linnanmäelle, niin tottakai se "etälapsikin" pääsi mukaan. Mutta "etälapsi" kävi myös oman äitinsä kanssa Lintsillä, joten ei se maailmaa kaatanut, jos ei juuri meidän kanssamme päässyt mukaan.

 

[La Paset]

Meillä ei ole uusperhettä, ihan vanha vain, mutta olen usein pohtinut juuri tuota, miten esim. molempien samanikäiset lapset sopeutuvat uusiin kuvioihin. Olisiko hyvä, jos toisen puolison lapset olisivat vaikkapa jo teinejä ja toisen päiväkotilaisia?