Miten teidän n 1v lapset "laskeutuvat" päiväunille?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vinkkejä vailla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vinkkejä vailla

Vieras
Meillä melkein vuoden vanha tyttö, joka ei suostu nukkumaan päiväunia muutoin kuin ulkona rattaissa, ja sielläkin on työnneltävä uneen. Varsinkin näin -25 pakkasilla ei tekisi mieli lähteä ulos, arveluttaa lapsenkin tarkeneminen (kasvot lähinnä, muutenhan voi pakata vaatetta ylle). Mutta miten saisin lapsen oppimaan päiväunille sisällä. Rattaissa ei nuku, on yritetty. Rinnalle ei nuku, on yritetty. Omaan sänkyyn ei nuku, on yritetty niin kauan kunnes huutaa naama sinisenä - ei enää sellaista kiitos. Syliin saattaa nukahtaa, mutta kauhean itkun kanssa, eikä siinäkään sitten tietysti saa nukuttua ja herää, kun lasken sängylle. Herkkäuninen on muutenkin, ei siedä siirtelyä eikä yllättäviä ääniä. Yöunille nukahtaa nätisti, iltarutiinit on aina samat ja imetyksen jälkeen kääntää kylkeään ja nukahtaa :saint: Mutta miten saisin viestitettyä, että päivälläkin voi nukkua sängyssä. Tuttia ei ole ikinä syönyt (ei halunnut) ja unileluja/riepuja ei ole omaksunut...
 
opetin omat lapset 1-vuotiaana kun siirtyivät yksiin päiväuniin samalla sisälle päikkäreille. kuopukselle tein iltarutiinit parina ekana päivänä, eli jopa pesin hampaat ennen päiväunille menoa. sit vaan päättäväisyyttä roppakaupalla, ei joka kitinään kannata heti vastata... saattaa nukahtaa. ja nukahtaahan tuon ikäinen jos on vaan jo oikeasti väsy. kannattaa olla siinäkin tarkkana, eli väsy pitää olla muttei yliväsynyt.

(unikouluoppeja vois soveltaa kans, mut tosiaan ei sillee että vieres tassuttelet, vaan niin että käyt välillä pois huoneesta ja vain tauottomaan kovaan itkuun reagoit heti. jos itku taukoilee, ei tarvi sillä sekunnilla reagoida.. mut siis tietty käyt, pistät maate ja sanot hyvää yötä jne)
 
meillä tyttö nukahtaa itekseen sänkyyn. Aiemmin nukahti rinnalle mut havahtui aina siinä vaiheessa kun siirsin sänkyyn joten on myöhemmin totutettu siihen et hörppää maidon ja sit lasken sänkyyn... saattaa hetken siel höpötellä itekseen ja sit nukahtaa. tällä hetkellä nukahtaa mun yöpaita kainalossaan kun sen yhtenä iltana oli napannut sängystä eli yöpaita toimii tällä hetkellä uniriepuna kun ei unileluista ym piittaa ja tuttia ei ole koskaan huolinut... kai siinä on sit joku turvallinen äidin tuoksu kun kuljettaa sitä tällä hetkellä joka paikkaan. =)
 
Mä en kertakaikkiaan voi sietää noita lapsen huudattajia!!! Ei yksivuotiaskaan vielä itke, jos ei ole hätä. Nukutat sitten vaikka ulkona, mutta huudattamaan ei pidä alkaa. Siinä menee lapsen perusluottamus aikuisen turvaan ja tukeen. Vasta isompi lapsi osaa manipuloida ja itkee ilman syytä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja psp:
meillä nukahtaa syliin... aamuin illoin. Mikään muu ei auta. Voisitko tuoda vaunuja sisälle pakkasilla ja työnnellä käytävällä tms?

On kokeiltu, aluksi oli ymmällään, sitten alkoi kiipeillä rattaissa ja suuttuu hirveästi, jos yrittää laittaa takaisin makuulleen. Kun suuttuu, nukahtaminen ei onnistu sitä vähääkään... Ja kyse ei ole siitä, etteikö olisi väsynyt. Mutta näiden kokeiluiden kanssa mennään sitten aina yliväsytilaan ...
 
Alkuperäinen kirjoittaja konkari:
Mä en kertakaikkiaan voi sietää noita lapsen huudattajia!!! Ei yksivuotiaskaan vielä itke, jos ei ole hätä. Nukutat sitten vaikka ulkona, mutta huudattamaan ei pidä alkaa. Siinä menee lapsen perusluottamus aikuisen turvaan ja tukeen. Vasta isompi lapsi osaa manipuloida ja itkee ilman syytä.

meinaaks tosiaan ettei 1-vuotias jo tajua ettei se ole yksin jos ei heti reagoida itkuun? ku minä ainaki neuvoin käymään peittelemässä mutta poistumaan huoneesta.. 1-v mun mielestä tietää jo ettei ole yksin vaikka äiti poistuisi huoneesta hetkeksi. tietty ei kauaa anneta huutaa, mutta on se kumma jos 1v muka menis heti pilalle ja traumoja sais jos hetken huutaa. huutaahan ne omaa tahtoaan muutenki, ainaki meidän 1v on erittäin uhmakas ja koettaa huutamalla saada vaikka mitä mutta minulla äitinä on tehtävä opettaa ettei kaikkea saa, vaikka miten huutaisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja konkari:
Mä en kertakaikkiaan voi sietää noita lapsen huudattajia!!! Ei yksivuotiaskaan vielä itke, jos ei ole hätä. Nukutat sitten vaikka ulkona, mutta huudattamaan ei pidä alkaa. Siinä menee lapsen perusluottamus aikuisen turvaan ja tukeen. Vasta isompi lapsi osaa manipuloida ja itkee ilman syytä.

läpäläpäläpäläpä
 
Alkuperäinen kirjoittaja konkari:
Lapsen on tosi tärkeä tuntea olonsa ennen kaikkea turvalliseksi, kaikkine tunteineen, vaikka uhmaakin pukkaisi. Yksin jätetty lapsi kokee tulleensa hylätyksi.

no mut enhän mä jätä sitä yksin, siellä käydään peittelemässä vaikka sen 10 kertaa jos itkee.. mutta ei heti sillä sekunnilla=koko ajan tarvi 1-vuotiasta olla paijaamassa!! päättäväinen hyvää yötä toivotus, peittely ja huoneesta poistuminen toistetaan vaikka kuin monesti. yksin ei jätetä itkemään pitkäksi aikaa.

vähän eri ku vanhanajan huudatusunikoulu.. mut ei silti meinaa ettei lapsi itkeä saisi ollenkaan!!! itku on lapsen puhetta ennen ku osaa puhua. ei meinaa sitä että pitäis elää niin ettei itkisi milloinkaan. eikä kaikki itku ole sellaista että salamana sillä sekunnilla pitäis reagoida. toki reagoidaan, mutta 1-v ymmärtää jo että ei äiti ole kadonnut minnekään vaikka ei joka hetki sylissä pitelisikään.
 
Älä tee asioista tarpeettomasti liian vaikeita, joissakin tilanteissa on lupa mennä siitä mistä aita on matalin! Jos nukahtaa helposti vaunuihin ja nukkuu niissä hyvin, niin anna silloin nukkua vaunuissa. Älä mene muuttelemaan hyväksi havaittua konstia. Pakkasta on paljon, mutta vuoraat riittävästi vaatetta päälle ja suojaat kuomun aukon peitolla. Vie vaunut vaikka autotalliin, varastoon tms. vähän lämpöisempään paikkaan, jos teillä sellainen on. Tai jos parvekkeella on lämmitin, niin laitat sen päälle.
 
Meillä siirryttiin 1-vuotiaana sisälle nukkumaan kun oli kesä ja parvekkeella liian kuuma! Muutama päivä siinä meni tuskaillessa, ekana huusi ehkä tunnin ennen kun nukahti, seuraavana puoli tuntia, sit 20 minuuttia, 10 ja sen jälkeen ei oo tarvinnu kun jättää sänkyyn niin sinne nukahtaa, joskus lörpöttelee itsekseen pitkänkin aikaa ja joskus simahtaa heti. Me kyllä annettiin aina hetken aikaa huutaa ja sit käytiin taas kippaamassa pitkälleen. useita useita kertoja sai käydä ekoina päivinä. Tutti on nukahtaessa ja pupuja ja nalleja sun muita, mut ei ne muut oikeen tärkeitä tunnu olevan, tutti vaan :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja anu:
Alkuperäinen kirjoittaja konkari:
Lapsen on tosi tärkeä tuntea olonsa ennen kaikkea turvalliseksi, kaikkine tunteineen, vaikka uhmaakin pukkaisi. Yksin jätetty lapsi kokee tulleensa hylätyksi.

no mut enhän mä jätä sitä yksin, siellä käydään peittelemässä vaikka sen 10 kertaa jos itkee.. mutta ei heti sillä sekunnilla=koko ajan tarvi 1-vuotiasta olla paijaamassa!! päättäväinen hyvää yötä toivotus, peittely ja huoneesta poistuminen toistetaan vaikka kuin monesti. yksin ei jätetä itkemään pitkäksi aikaa.

vähän eri ku vanhanajan huudatusunikoulu.. mut ei silti meinaa ettei lapsi itkeä saisi ollenkaan!!! itku on lapsen puhetta ennen ku osaa puhua. ei meinaa sitä että pitäis elää niin ettei itkisi milloinkaan. eikä kaikki itku ole sellaista että salamana sillä sekunnilla pitäis reagoida. toki reagoidaan, mutta 1-v ymmärtää jo että ei äiti ole kadonnut minnekään vaikka ei joka hetki sylissä pitelisikään.

Tämä toimii joillakin, mutta esim. meillä ei toimi. Riippuu varmaan lapsen temperamentista, meillä lapsi kiihdyttää itsensä sellaiseen raivoon itkiessään että se toivo, joka alussa oli nukahtamisesta, on lopullisesti mennyt. Siksi meillä noudatetaan ainoita keinoja, joihin nukahtaa: helpoiten vaunuihin, rinnalle tai isän syliin. Tähän autttaa vain aika...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Muzzi:
Alkuperäinen kirjoittaja anu:
Alkuperäinen kirjoittaja konkari:
Lapsen on tosi tärkeä tuntea olonsa ennen kaikkea turvalliseksi, kaikkine tunteineen, vaikka uhmaakin pukkaisi. Yksin jätetty lapsi kokee tulleensa hylätyksi.

no mut enhän mä jätä sitä yksin, siellä käydään peittelemässä vaikka sen 10 kertaa jos itkee.. mutta ei heti sillä sekunnilla=koko ajan tarvi 1-vuotiasta olla paijaamassa!! päättäväinen hyvää yötä toivotus, peittely ja huoneesta poistuminen toistetaan vaikka kuin monesti. yksin ei jätetä itkemään pitkäksi aikaa.

vähän eri ku vanhanajan huudatusunikoulu.. mut ei silti meinaa ettei lapsi itkeä saisi ollenkaan!!! itku on lapsen puhetta ennen ku osaa puhua. ei meinaa sitä että pitäis elää niin ettei itkisi milloinkaan. eikä kaikki itku ole sellaista että salamana sillä sekunnilla pitäis reagoida. toki reagoidaan, mutta 1-v ymmärtää jo että ei äiti ole kadonnut minnekään vaikka ei joka hetki sylissä pitelisikään.

Tämä toimii joillakin, mutta esim. meillä ei toimi. Riippuu varmaan lapsen temperamentista, meillä lapsi kiihdyttää itsensä sellaiseen raivoon itkiessään että se toivo, joka alussa oli nukahtamisesta, on lopullisesti mennyt. Siksi meillä noudatetaan ainoita keinoja, joihin nukahtaa: helpoiten vaunuihin, rinnalle tai isän syliin. Tähän autttaa vain aika...

Näinpä juuri =)
 
Meillä on vähän samanlaisia ongelmia 9kk:n kanssa. Mä aloitin kesällä kun lapsi oli puolvuotinen talveen valmistautumisen. Eli aluks aina vaan lenkki et lapsi nukahti, sit aina lyhensin lenkkiä, ja sit vaan sinnikkäästi heijasin terassilla unille. Aluks se oli melkoista veivaamista: vauvaa piti usein ottaa pois kun rääkyi, kun äiti ei juoksekaan kartsalla. Sit taas rauhoittelin sylissä ja takaisin ja heijasin ja heijasin. Kesällä oli tietty helppo kun vaatteita oli vähemmän, ottaa välillä syliin ja tuoda sisälle. Tuloksena on nyt se et nukahtaa vaunuihin 5-20min heijauksella, terassille. Ei sisään millään. JOskus sitten. En jaksa nyt stressata moista. Kerran kun oli karhuvaara, heijasin terassilla, ja siirsin sitte kylppäriin (meillä ovi kylpyhuoneesta terassille) ja ikkunat auki. Näin meinasin toimia kovilla pakkasillakin.

Mut siis aina pikkuhiljaa muutin sitä rutiinia. Myös pullottelu on auttanut,koska pullon voi antaa vaunuihin tarvittaessa. Ja usein teen niin et vauva saa pullon kun puen häntä ja siinä jo väsähtää, ettei tarvi sit kauan heijata.
 

Yhteistyössä