Miten te jaksatte asua TAAJAMISSA,eikö teitä ahdista?

Mä kävin taas tuttavalla kylässä ja he asuvat oikeen tiiviisti rakennetussa taajamassa. Minulle tuli jo ahtaanpaikan kammo pelkästä käväsystä. Ei ei ole minun paikka asua.Ja tuskin sopeutuisin sinne koskaan.
Eikö teitä ahdista kun naapurit on ihan nurkassa ja kaikki näkyy ja kuuluu? Joka ikkunasta näkee naapurin puolelle...
Ei minua ajatuskin asumisesta siellä kammoksuttaa. Ennemmin vaikka kerrostaloon ku sellasen taajamaan...

 

Maalaispitäjässä taajamassa asutaan harvemmassa kuin kaupungissa. Semmoisesta talo-läjästä tai rivistä mäkin olen lähtöisin, enkä enaa takaisn menisi.

 

Kaikkeen tottuu Musta on kiva kun kaikki on lähellä. Minnekään ei ole pitkä matak. Olen tottunut siihen.

 

ahdistaa välillä. haluaisin maalle,mutta mun karhupelkoni on niiiiiiin kovin suuri :ashamed: en uskaltanu hevosellani edes enää maastoilla. kärsin siis niin kamalasta karhufobiasta että ei taideta maalle muuttaa..prkl

 

Ahdistaa. Kerrostalossa en voisi asua, nykyinen rivarikin on niillä rajoilla...

Mutta omakotitaloon ei ole varaa, kun en halua muuttaa pois täältä kotiseudulta kuitenkaan :headwall:

 

Ööö...Mitähän sä nyt tarkoitat taajamalla. Kun kyllähän ne kerrostalot yleensä just taajamassa on. Harvemmin haja-asutusalueella.

Mutta me asutaan siis taajama-alueella rivitalossa. Lähellä on paljon kerros- ja rivitaloja ja me viihdytään loistavasti. Ikkunasta ei näe naapuriin vaan toloyhtiön pihalle.

Eiköhän nämä asumisasiat ole sellaisia, että jokainen tykkää järjestää ne eritavalla.

Mua ahdistaisi asua jossakin maalla. Nyt on aivan ihanaa, kun lasten kanssa pääsee kävellen leikkipuistoon, kauppaan, kirjastoon, hammaslääkäriin, lääkäriin ja neuvolaan. Ja koulut ja päiväkoti on aivan vieressä, sitten kun niitä aikanaan tarvitsee. Mukava laittaa esikoinen parin vuoden päästä koulutielle, kun matkaa on alle puoli kilometriä ilman yhtäkään tienylitystä.

Mutta kuten sanoin, kukin tyylillään. Ole iloinen, että meitä tiiviistä asumisesta pitäviä on. On sitten teillä siellä maalla enemmän tilaa, kun ei me kaupunkilaiset kaikki ängetä sinne

 

mä olen ikionnellinen et päädyttiin tänne mettään vaihtoehtona oli rakentaa paikkaan missä taloja vieri vieressä,ei olis ollu mun juttu.luultavasti nyt jo olisin muuttamassa pois sielt.mä tarviin omaa rauhaa enkä voi sietää ku joku kyttää |O

 

Joo, ahdistais. Ainakin täällä Oulun seudulla on kaikki uudet omakotitaloalueet sellasia hirvityksiä, etten ikuna kuunaanpäivänä voisi sellaisessa asua. Tontit on kuin postimerkkejä (pienimmät 600-700 neliöö!!) ja talot suuria. Nyt ovat muodissa vielä suuren suuret ikkunat, ilman verhoja tietenkin. Talojen edessä ja takana menee tietä, kummallakin sivulla naapurit. Mitään omakotitalon rauhaa ei ole, vain naapureita joka puolella. Edes aurinkoa en kehtaisi noilla pellolle rakennetuilla pikkupikkupihoilla ottaa.

On kamala katsella noita tontteja, ja vielä kamalampaa miettiä, mitä kidutusta olisi asua siellä. Eihän se sitä kaikille ole, mutta minulle olisi. Itse kaipaan omaa rauhaa, edes hieman. Sen kokoisen tontin, että saan sinne marjapensaan tai pari, ja jonkun suojaisen pusikon, minkä takana ottaa vaikka sitä aurinkoa.

En voi käsittää nykymeininkiä. Suomessa kun maata riittää, niin miksi kaavoitetaan pienempääkin pienempiä tontteja? Ja kuka niissä haluaa asua? Kuka haluaa rakentaa komean talon niin pienelle pläntille, että juuri ja juuri sen hiekkalaatikon vain siihen pihaan saa mahtumaan?

 

asutaan taajamassa. mutta ei nyt niin ahdasta ole. jos on puskaaita niin ei näy naapuriin. taka naapuria ei olla ikinä nähty kun on iso kuusiaita takana.sen läpi ollaa huutamalla vaihdettu parisanaa kun meen koira joskus sinne karkas.

 

|O |O |O mihin mun kirjotukset aina menee..

ei ahdista.on aidat. ei näy naapuriiin. kerrostaloon mua ei saisi ikinä.
tää on ihana paikka :heart:

 

no nyt se tulikin :headwall:

 

Mä kans kauhistelen kun uudella asutusalueella talot on vierivieressä.Edessä,takana ja sivuilla.Tontit on mitä on hyvä ettet oo naapurin tontilla kun ulos astut.Sälekaihtimet yötäpäivää kiinni et ei naapurit nää. :/ Mua ei sais tollaseen paikkaan asumaan ei millään. :x

 

Minun lapsuuden koti on maalla (parinkymmenen kilsan päässä isommasta kaupungista), kun nykyään käyn siellä, tunnen oloni orvoksi, koska ei ole valoja ja lähimpiin naapureihin matkaa on 400 metriä. Itse viihdyn taajamassa, vaikka naapurit ovat lähellä. Palvelut, koulut yms. on lähellä. Jos naapurit häiritsee niin laitan verhot kiinni ja olen tyytyväinen Molemmissa asumispaikoissa on puolensa, mutta kyllä tämä vaihtoehto minulle sopii tällä hetkellä paremmin.

 

Joo, ahdistais. Ainakin täällä Oulun seudulla on kaikki uudet omakotitaloalueet sellasia hirvityksiä, etten ikuna kuunaanpäivänä voisi sellaisessa asua. Tontit on kuin postimerkkejä (pienimmät 600-700 neliöö!!) ja talot suuria. Nyt ovat muodissa vielä suuren suuret ikkunat, ilman verhoja tietenkin. Talojen edessä ja takana menee tietä, kummallakin sivulla naapurit. Mitään omakotitalon rauhaa ei ole, vain naapureita joka puolella. Edes aurinkoa en kehtaisi noilla pellolle rakennetuilla pikkupikkupihoilla ottaa.

On kamala katsella noita tontteja, ja vielä kamalampaa miettiä, mitä kidutusta olisi asua siellä. Eihän se sitä kaikille ole, mutta minulle olisi. Itse kaipaan omaa rauhaa, edes hieman. Sen kokoisen tontin, että saan sinne marjapensaan tai pari, ja jonkun suojaisen pusikon, minkä takana ottaa vaikka sitä aurinkoa.

En voi käsittää nykymeininkiä. Suomessa kun maata riittää, niin miksi kaavoitetaan pienempääkin pienempiä tontteja? Ja kuka niissä haluaa asua? Kuka haluaa rakentaa komean talon niin pienelle pläntille, että juuri ja juuri sen hiekkalaatikon vain siihen pihaan saa mahtumaan?

joo. meillä oli varattu tontii rakentamista varten vähän alle 1000neliöö. .luovuttiin siitä kun päätettiin jäädä tähän. meillä nyt pikkusen yli 1000,mutta talo on 2kerroksinen .eli ei vie isoa tilaa tontilta..

käytiin ajelees siitä meen tontin ohi .joku muu oli sen sitten ostanut ja rakentanut..eihän siinä ollut enään pihaa oikeastaan lainkaan. autotalli ja talo vain..

 

Ööö...Mitähän sä nyt tarkoitat taajamalla. Kun kyllähän ne kerrostalot yleensä just taajamassa on. Harvemmin haja-asutusalueella.

Mutta me asutaan siis taajama-alueella rivitalossa. Lähellä on paljon kerros- ja rivitaloja ja me viihdytään loistavasti. Ikkunasta ei näe naapuriin vaan toloyhtiön pihalle.

Eiköhän nämä asumisasiat ole sellaisia, että jokainen tykkää järjestää ne eritavalla.

Mua ahdistaisi asua jossakin maalla. Nyt on aivan ihanaa, kun lasten kanssa pääsee kävellen leikkipuistoon, kauppaan, kirjastoon, hammaslääkäriin, lääkäriin ja neuvolaan. Ja koulut ja päiväkoti on aivan vieressä, sitten kun niitä aikanaan tarvitsee. Mukava laittaa esikoinen parin vuoden päästä koulutielle, kun matkaa on alle puoli kilometriä ilman yhtäkään tienylitystä.

Mutta kuten sanoin, kukin tyylillään. Ole iloinen, että meitä tiiviistä asumisesta pitäviä on. On sitten teillä siellä maalla enemmän tilaa, kun ei me kaupunkilaiset kaikki ängetä sinne

Tarkoitin just niitä taajamia joissa on talot ja rivarit vierivieressä. Ihan vieriviereen tungettu.Ja mieluummin itse asusin ylimmässäkerroksessa kerrostalossa ku muka omakotitalossa jossa on naapurit heti silmien alla.

Mut täällä maalla korvessa mä viihdyn.

 

Kyllä minua ainakin ahdistais. Ja kun olen käynyt tuolla kavereilla jotka asuu tiiviisti rakennetuilla alueilla. Niin ihana on tulla kotiin ku on lääniä ympärillä ja tilaa. Ja täällä ei tartte tapella naapureitten kans et kenen ja kuka lapsi on milloinki keneki totille astunu ja kenen koira on karannu ja kenellä on väärässä paikassa pensas ja kuka on aamulla huuattanu autoasa ja ja ja...
Täällä maalla saa asua ihanan vapaasti.

 

kerrostaloasuminen mua kyllä ahdistaa jo, ja kovasti odotan muuttoa joka toivottavasti on jo parin kuukauden päästä! tosin samassa kaupungissa pysytään, mutta tiheään rakennetulle ok-talo alueelle muutetaan. onhan siinä naapurit lähellä, mut ei ketään seinänaapuria eli siten oma rauha, ihanaa! mutta maalle en muuttais. mua taas ahdistaa ajatuskin, että asuisin ns. keskellä ei mitään. lahdessa asutaan, ja usein tääkin tuntuu liian pieneltä. tykkään et on palvelut lähellä. välillä on pakko päästää vähän isompiin ympyröihin käväsemään. tosin suurkaupungissa ei kestäis kyllä hermot asua, koska inhoon liikenneruuhkia. että tarkemmin kun ajattelee, tää on sopivan kokonen asuinpaikka mulle.

 

Jos omakotitaloon joskus muutan niin sellaiseen, että saa edes pieraista rauhassa pihallaan. Ahdistais kyllä asua omakotitalossa niin tiiviisti.

 

Mä kans kauhistelen kun uudella asutusalueella talot on vierivieressä.Edessä,takana ja sivuilla.Tontit on mitä on hyvä ettet oo naapurin tontilla kun ulos astut.Sälekaihtimet yötäpäivää kiinni et ei naapurit nää. :/ Mua ei sais tollaseen paikkaan asumaan ei millään. :x

tää pistin niin mun silmään, että pakko kysyä! siis kun toi on yleinen "ongelma" monilla suomalaisilla. siis mikä teitä "sälekaihdin ihmisiä" niin ahdistaa, jos joku sattuu teiän kotiin näkemään??? siis mä en ihan oikeesti ymmärrä! siis miten te pystytte ulkona liikkumaan, jokuhan näkee teidät mutta ihan tosissaa, en pahalla kysy, mutta en vaan ymmärrä et mikä pakkomielle siinä on, ettei kukaan vain näe ?? ja itse ei kyllä tulis mieleenkään kurkkia toisen kotiin, jos verhot auki, että mitä siellä näkyy! on meillä yöllä verhot kiinni, koska yöllä haluan niin, mut päivisin en ymmärrä. pimeessä kämpässäkö sit kököttää koko perhe vai onko teillä sit aina täys valaistus?? sivistäkää mua

 

Mä kans kauhistelen kun uudella asutusalueella talot on vierivieressä.Edessä,takana ja sivuilla.Tontit on mitä on hyvä ettet oo naapurin tontilla kun ulos astut.Sälekaihtimet yötäpäivää kiinni et ei naapurit nää. :/ Mua ei sais tollaseen paikkaan asumaan ei millään. :x

tää pistin niin mun silmään, että pakko kysyä! siis kun toi on yleinen "ongelma" monilla suomalaisilla. siis mikä teitä "sälekaihdin ihmisiä" niin ahdistaa, jos joku sattuu teiän kotiin näkemään??? siis mä en ihan oikeesti ymmärrä! siis miten te pystytte ulkona liikkumaan, jokuhan näkee teidät mutta ihan tosissaa, en pahalla kysy, mutta en vaan ymmärrä et mikä pakkomielle siinä on, ettei kukaan vain näe ?? ja itse ei kyllä tulis mieleenkään kurkkia toisen kotiin, jos verhot auki, että mitä siellä näkyy! on meillä yöllä verhot kiinni, koska yöllä haluan niin, mut päivisin en ymmärrä. pimeessä kämpässäkö sit kököttää koko perhe vai onko teillä sit aina täys valaistus?? sivistäkää mua

valitettavasti niitä ihmisiä löytyy ketkä tuijottavat suoraan toisten koteihin.mä ainakin haluun olla kotona pikkupöksysilläni ym ilman ylimääräisiä tuijottajia.

 

Mä kans kauhistelen kun uudella asutusalueella talot on vierivieressä.Edessä,takana ja sivuilla.Tontit on mitä on hyvä ettet oo naapurin tontilla kun ulos astut.Sälekaihtimet yötäpäivää kiinni et ei naapurit nää. :/ Mua ei sais tollaseen paikkaan asumaan ei millään. :x

tää pistin niin mun silmään, että pakko kysyä! siis kun toi on yleinen "ongelma" monilla suomalaisilla. siis mikä teitä "sälekaihdin ihmisiä" niin ahdistaa, jos joku sattuu teiän kotiin näkemään??? siis mä en ihan oikeesti ymmärrä! siis miten te pystytte ulkona liikkumaan, jokuhan näkee teidät mutta ihan tosissaa, en pahalla kysy, mutta en vaan ymmärrä et mikä pakkomielle siinä on, ettei kukaan vain näe ?? ja itse ei kyllä tulis mieleenkään kurkkia toisen kotiin, jos verhot auki, että mitä siellä näkyy! on meillä yöllä verhot kiinni, koska yöllä haluan niin, mut päivisin en ymmärrä. pimeessä kämpässäkö sit kököttää koko perhe vai onko teillä sit aina täys valaistus?? sivistäkää mua

valitettavasti niitä ihmisiä löytyy ketkä tuijottavat suoraan toisten koteihin.mä ainakin haluun olla kotona pikkupöksysilläni ym ilman ylimääräisiä tuijottajia.

sillonhan sen kyllä ymmärtää jos tietää, että lähistöllä asuu joku yliutelias ja tosiaan haluu kotona olla pöksysilleen miten haluaa. ehkä mun ongelma onkin sit siinä, etten ole edes ajatellut et näitä ihmisiäkin on tulee kai sit paremminkin ajateltua, et jos joku on niin mielenköyhä, et elämän sisältö on siinä kun kyttää mitä naapurit tekee, niin antaa kytätä. onneks en ole (vielä ainakaan..) törmännyt tälläsiin kyttääjänaapureihin.

 

Mä kans kauhistelen kun uudella asutusalueella talot on vierivieressä.Edessä,takana ja sivuilla.Tontit on mitä on hyvä ettet oo naapurin tontilla kun ulos astut.Sälekaihtimet yötäpäivää kiinni et ei naapurit nää. :/ Mua ei sais tollaseen paikkaan asumaan ei millään. :x

tää pistin niin mun silmään, että pakko kysyä! siis kun toi on yleinen "ongelma" monilla suomalaisilla. siis mikä teitä "sälekaihdin ihmisiä" niin ahdistaa, jos joku sattuu teiän kotiin näkemään??? siis mä en ihan oikeesti ymmärrä! siis miten te pystytte ulkona liikkumaan, jokuhan näkee teidät mutta ihan tosissaa, en pahalla kysy, mutta en vaan ymmärrä et mikä pakkomielle siinä on, ettei kukaan vain näe ?? ja itse ei kyllä tulis mieleenkään kurkkia toisen kotiin, jos verhot auki, että mitä siellä näkyy! on meillä yöllä verhot kiinni, koska yöllä haluan niin, mut päivisin en ymmärrä. pimeessä kämpässäkö sit kököttää koko perhe vai onko teillä sit aina täys valaistus?? sivistäkää mua

valitettavasti niitä ihmisiä löytyy ketkä tuijottavat suoraan toisten koteihin.mä ainakin haluun olla kotona pikkupöksysilläni ym ilman ylimääräisiä tuijottajia.

Niin olishan se aika koomista kun vaikka keittiössä duunailessa perse paljaana alkais tuntumaan siltä et joku tuijottaa ja kun ikkunasta katsot naapurin setä siellä omassa keittiössään sua tapittaa ja morjestaa. Oma koti on mulle yksityinen paikka johon en kaipaa tuijotuksia eri asia on sitten yleisellä paikalla.

 

No itse asun siis kerrostalossa ja taajamassa. Koko ikäni kaupungissa asuneena totean, että muutto maalle jonnekin perämetsään voisi olla minulle kohtalokasta... Ainoa asia mikä mua on täällä kaupungissa ruvennut vaivaamaan, on tuo autojen määrä. Kun tuntuu, että joka paikkaan pitää autolla ihmisten päästä ja sitten ajetaan jopa kävelyteillä ja kaikkialla minne oikeasti autoilla ei ole asiaa. Meillä sisällä saa olla ihan vapaasti, ei noi naapureitten ikkunat niin lähellä ole että se haittais. Ja toisella puolella avautuu pihanäkymä. Että kyllä täällä yksityisyyttä on. Tietysti aina jotkut vanhemmat naapurit yrittävät kytätä mitä teet, mutta annan piut paut sellaiselle kyttäämiselle. Täältä tulee kyllä kommenttia, jos liikaa ruvetaan mun asioihin sotkeentumaan...

 

Meillä on verhot illalla (=pimeällä ja hämärässä) kiinni, sillä tunnen oloni kotoisammaksi niin. Ja eipähän sitten uteliaat silmät näe, kuinka koko perhe on enemmän tai vähemmän edustuskelpoisissa vaatteissa, hyrskynmyrskyn kodissa

 

Me ostettiin ok-talo korvesta ja ollaan oltu todella tyytyväisiä. Mun lapsuuden koti on tässä aika lähellä (heh,10km) ja kaupunkiin matkaa on n.20km. Tontti on tosi ihana järvimaisemalla ja lähimmät naapurit n.400 m päässä. Joskus aiemmin oon asunu muutaman vuoden taajamassa rivi-ja kerrostalossa, eikä ollut mun juttu. Täällä voi tehä just mitä huvittaa ja pitää kunnon bleitä, eikä kukaan valita/kuule. Ja eläimet saa olla vapaasti ym.

Sinänsä huvittavaa kyllä, että viihdyn keskellä korpea, kun mulla on kanssa kauhea karhufobia! Oon kattonut liikaa pienenä Hopeanuolta ja se on tullut kai siitä, oikeasti! Mutta täällä sitä vaan karhujen keskellä asustellaan, onneksi on iso koira ja 2 pelottavaa kissaa.