Minulla on tietyt unirituaalit: lasten täyttyy olla nukkumassa, ovet lukossa ja sitten tyhjennän pääni palstalla tai kirjan parissa. Sitten omaan sänkyyn ja "oma nukkuma-asento" ja unta odottelemaan. olin jo reilusti täysi-ikäinen kun opin nukahtamaan suht heti. lapsuus ja nuoruus meni iltaisin unta hakiessa.
miehelle taas koko homma on helppoa. Hän menee sänkyyn, laittaa silmät kiinni ja nukkuu. Tälläinen nukkuja hän on ollut lapsesta asti.
Säälin monasti niitä meidän lapsista, joille sänkyynrauhoittuminen on vaikeaa. Muistissa on yhä se miten sain kuulla olevani tuhma kun en nukahtanut. Voin kyllä tunnustaa, että en selviä itsekään puhtain paperein tuosta syyllistämisjutusta. :ashamed:
miehelle taas koko homma on helppoa. Hän menee sänkyyn, laittaa silmät kiinni ja nukkuu. Tälläinen nukkuja hän on ollut lapsesta asti.
Säälin monasti niitä meidän lapsista, joille sänkyynrauhoittuminen on vaikeaa. Muistissa on yhä se miten sain kuulla olevani tuhma kun en nukahtanut. Voin kyllä tunnustaa, että en selviä itsekään puhtain paperein tuosta syyllistämisjutusta. :ashamed: