Miten tästä "unipulmasta" päästä ylitse 8,5kk vauvan kanssa?

[väsähtänyt]

Ensin yritän nukuttaa hänet vanhaan malliin viereeni, mutta vaavi onkin alkanut myllertämään syömisen jälkeen, että laitan hänet omaan pinnikseen.

Noh' siellä hän tietysti aloittaa kovaäänisen parkumisensa, mutta hiljakseen rauhoittuu, kun silittelen häntä mahasta tai selästä, jos hän on kääntynyt kyljelleen. Lopulta sitten kumminkin simahtaa. Uni ei kuitenkaan vaikuta tasaiselta, vaan vähän väliä käsi tai jalka heiluu tai vauva parahtelee pieneen itkuun - rauhoittuen kuitenkin silitykseen. Kunnes sitten vähän parempaan uneen pääsee.

Paitsi tuota herkkua ei kestä kuin sen 20 - 30 min. Sitten alkaa semmoinen itkukonsertto hänellä, että ei rauhoitu - ei sitten millään. Usein sitten annan periksi ja nostan hänet takaisin viereen missä hän nukkuu yönsä.

Tosin selkeästi huomaan, että joka toinen yö hän nukkuu ihan asiallisesti ja rauhallisesti koko yön, mutta joka toinen yö menee ihme mylläystä pitäessä + vähän väliä evästäessä, mistä seuraa se, että olotila on itsellä aamulla, kuin zombiella.

Eli selkeästi koen, että parempi olisi, kun vaavi, että minä nukkuisimme omissa sängyissämme. Mutta en kyllä ymmärrä millä sen teen. Kun tulee siis tuo kovempi itkukonsertto, en saa enää häntä uudestaan rauhoittumaan ja unille.

( Vaikka en haluaisi eikä olisi sydäntä häntä huudattaa, niin välillä on alkanut sekin vaihto houkuttelemaan. Että itse lähtisin huoneesta pois ja vaavi huutakoon kunnes nukkuu. Mutta en tiedä tekeekö tuo hallaa kiintymyssuhteelle?? )

 

[njoo]

unikoulua..tassuttelua googleta jos et tiiä voit esim antaa lapselle sun käyttämän paidan pinnasänkyyn..

 

[a p u v a]

tassutteluahan tämä silittäminen tavallaan onkin ja oma paita on vauvan vieressä

 

[monen äiti]

Mitä jos nukkuisitte niinä rauhallisina öinä omissa sängyissänne ja hulluina öinä yritätte pärjätä yhteispedissä. Jos tämä on teillä uusi ongelma, arvelen, että se menee nopeasti ohi. Usein tuossa iässä liikkuminen muuttuu huimaa vauhtia ja voi häiritä uniakin, mutta sen pitäisi kyllä tasoittua ajan kanssa.

 

["mmm"]

Pitäisin unikoulun, totuttaisin nukkumaan vain ja ainoastaan pinniksessä. Tämä ei tarkoita sitä että vauva huutaa yksin itsensä uneen! Päätä, että vauva ei nuku enää vieressäsi ja vaikka googlaa aiheesta. On tassuttelua ja pistäytymistä. Jos joku suuri hätä, pitele sitten sylissä että rauhoittuu.

 

[paapoja]

Kaikki kolme lastamme ovat jossain vaiheessa (suunnilleen silloin kun ovat oppineet konttaamaan paikasta toiseen lujaa) saaneet pieniä "järkytyskohtaus-unia" unen ollessa vasta tulollaan.

Koska meillä ensinukutus on tehty aina niin että vauva on poski äidin rintakehällä ja vauvan kroppa äidin vatsaa vasten niin siinä on helppo hieman keinutella, samalla kun silittelee ja pehmeästi kuiskuttelee. Siis muuten olen aloillani mutta heti kun havaitsen vähänkään levotonta veuhtomista tms. niin aloitan tuudittelun omalla kropallani.

Näin kun olen tehnyt vajaan tunnin ajan niin olen siirtänyt vauvan viereeni, toki kosketuksen säilyttäen. Eikä yksikään näistä lapsista ole sitten koskaan herännyt hätäpaniikkihuutoon yöllä, en tiedä sitten onko tuo uneen saattelu auttanut mutta ei siitä ainakaan ole haittaa ollut.

Sitten tietty on se mahdollisuus että vauvasi on alkanut huomiomaan pissahätänsä ja koska nukkupaikalle pissaaminen ei ole luonnollista (vauvahan ei oivalla että vaippa pitää vuoteen kuivana kyllä) niin vauva voi tätäkin asiaa temuta.

Tiedän että osa tämän palstan lukijoista ei usko vauvojen osaavan ilmoittaa pissahädästään mutta kolmen lapsen äitinä voin kertoa että meidän lapsemme ovat vauvoina kaikki alkaneet ilmaisemaan pissahätäänsä vallankin yöaikaan jo reilusti alle vuoden vanhoina. Enkä todellakaan usko että meidän lapsemme ovat olleet jotenkin poikkeuksellisen näppäriä, veikkaan että kaikki vauvat kyllä yrittävät jossain vaiheessa kertoa aikeistaan "pissata petiin"

Se on melkoista kiehnäämistä ja nujuamista alussa tuo vauvan pissahätäilmaisu, sitten kun äiti tai isä oivaltaa auttaa pissattamalla tai edes vaihtamalla vaipan niin vauva pienentää ilmaisujaan.

 

[eihän]

Kyllä on nukutus aikaa vievää ja monimutkaista paapojalla, apua...

 

[hjy]

Nii tuosta pissahädästä, meillä kans huomattiin neuvomisen jälkee kiinnittää asiaan huomioo. En ite usko et siinä on hirveen monimutkainen ajatusmalli takana, vaan uskon lapsen havahtuvan ihan siihen täyden rakon aiheuttamaan vatsakipuun. Nukkuu rauhassa, alkaa känisee ja itkee, sit kohta kuuluu vaippaan lorina, tai vauva vaan nukahtaa yhtäkkiä samanlailla kun oli herännykin, mut vaippaa kokeilemalla huomas et sielä on kohta imeytyny lämmin pissa.

No mut, en osaa auttaa
Meillä toimik itkuhälyttimen soittokello apuna yöheräilyyn. Pieni huudattaminen, sanominen et käyppäs vaan nukkumaan, patjan taputtaminen jos riekkuu reunalla, tissiä ei saa tunnin välein, itse nukun aivan vieressä pinnasänky kiinni mun puolen sängynreunassa. Niin ja lehmänmaitotuotteiden antamisen lopettaminen lapselta ja itseltä. Ja sängynpääty meillä onnusein reilusti koholla, tuntuu että tää on näitä poikalapsia joilla on vähä turpeemmat hengitystiet.