Miten tässä voi edes pärjätä?

[riiviöiden äiti]

sitä vaan ihmettelen, että miksi täällä ollaan laittamassa miestä opintojen ohella töihin. Miksei äiti voi mennä iltatöihin ja isä olla illat kotona lasten kanssa? Mikä etuoikeus vain äidillä on olla kokoaikaisesti lasten kanssa, jos taloudellinen tilanne ei sitä salli?
Meillä on yksi lapsi ja toinen tulossa. Mies oli ensimmäisen kanssa vanhempain vapaalla 6kk ja haluaa olla tämän toisenkin kanssa. Eikä mulla ole mielestäni mitään oikeutta omia VANHEMPAINvapaata vain itselleni. Lisäbonuksena meidän parisuhde voi tosi hyvin, kun molemmat tietää mitä on olla kotona ja mitä olla töissä kun on pieni vauva perheessä. Ja olemme lapsellemme tasavertaiset vanhemmat .

Ap:n mies on opiskelija, joten ei hän oikein voi jäädä vanhempainvapaalle, vai saisitkos opiskeltua kaksosvauvojen kera? saattais olla häiriöksi luennolla. Ja jos ap on äitiys- ja vanhempainvapaalla, ei töitä voi tehdä kuin sunnuntaisin, menettämättä äitiyspäivärahaa. Siksi luulisin.
Jos isä olisi töissä, eikä opiskelija, niin täysin varteenotettava vaihtoehto.

 

[Keittiönoita]

Ap:n mies on opiskelija, joten ei hän oikein voi jäädä vanhempainvapaalle, vai saisitkos opiskeltua kaksosvauvojen kera? saattais olla häiriöksi luennolla. Ja jos ap on äitiys- ja vanhempainvapaalla, ei töitä voi tehdä kuin sunnuntaisin, menettämättä äitiyspäivärahaa. Siksi luulisin.
Jos isä olisi töissä, eikä opiskelija, niin täysin varteenotettava vaihtoehto.

Kannattaa muuten muistaa, että opiskelijakin saa tienata vain tietyn summan ilman, että menettää opintotukeaan. Ja siinä summassa ei huomioida sitä, että opiskelijalla olisi muitakin elätettäviä (vaimo + 2 lasta) kuin vain itsensä.

 

["Alkup."]

Kiitokset vastauksista, helpotti oloa

Miehen opiskeluaika vaatii kyllä läsnäoloa aika paljon, ja siihen päälle vielä harjoitteluja. Tosin harjoittelut ovat palkallisia, joten se helpottaa. Se on vain meidän kannalta taloudellisesti kannattavampaa noin pitkällä tähtäimellä, että mies ei mene hanttihommiin viikonlopuiksi samalla kun opiskelee. Hän vain ajaisi itsensä piippuun ja kaksosissa on muutenkin varmasti sen verran hommaa, että minäkin tarvitsen häntä välillä. Jos hän olisi viikonloput tai illat töissä niin se tarkoittaisi, että minä olisin yksin 24/7 lasten kanssa - eikä se ole reilua sen paremmin minulle, hänelle kuin lapsillekaan.

Minä olen nyt työelämässä, mutta työtäni ei ole mahdollista tehdä osa-aikaisena. Ja äitiyspäiväraha-aikana tulot ei niin älyttömästi putoaisi, mutta sen jälkeen kyllä. Tosin miehen valmistuminen ajoittuisi samoihin aikoihin kuin kaksoset täyttävät 3 niin eihän tuota olisi kuin kaksi vuotta.

Anteeksi, että kyselen joidenkin mielestä näin tyhmiä kysymyksiä. Meillä vaan ei ole mitään isovanhempia, jotka rahallisesti auttaisivat eikä kummallakaan edes sisaruksia. Ja kolmonen ei ole suunnitteilla, minä vain panikoin kun nämäkin tulivat ehkäisystä huolimatta Kai sit muutkin ovat selvinneet näillä asetelmilla niin ehkä mekin selvitään. Olen vain hysteerinen.

 

[huhhuh..]

[QUOTE="vieras";27118921]Ensinnäkin: oletko varma että työnteko miehelläsi viivästyttäisi opintoja? Jos opiskelee yliopistolla, opintoaikataulu on yllättävän väljä. Vaikka tähtäisi kolmessa vuodessa maisteriksi, ei niitä pakollisia läsnäoloja mahdottoman paljon tule ja kesäaikana hirveän vaikea saada mitään opintoja kasaan vaikka kuinka haluaisi opintopisteitä.

Tietenkin alasta riippuen. Mutta jos ala on "omalta" tuntuva, niin sitä vähemmän aikaa menee asioiden tankkaamiseen; kun oma tavoite ruokkii opintoja niin tulee aivan itsestään valittua "helppoja" kursseja. Helppoja siksi, että ne tuntuvat tutuilta kun niihin on jo mielessä hyvä ajatuspohja. Sivuaineitakaan ei kannata lähteä haalimaan sieltä täältä vaan sen tulevan ammatin kyljestä. Sillä tavoin opiskelu on sujuvaa ja tuntuu jopa huijaavan helpolta.

Mutta ajatustyö vaatii hyvät yöunet, ja voin kuvitella miten rankkaa on päntätä jos valvoo vauvojen kanssa öisin. Meillä reilu vuoden ikäinen on jo sen reilun vuoden valvottanut jokainen yö... Itse lähdin töihin heti äitiysvapaan päätteeksi "lepäämään", kokoamaan itseäni (osa-aikaisena). Että näinkin voi mennä että itse alat jo kaivata sinne töihin =)[/QUOTE]

Hei, nyt ihan oikeasti, älä jauha kakkaa. Luin tätä suu auki, ei taivas.

Läsnäolovelvollisuus on niin häviävän pieni osa opiskelua, että sen perusteella ei pitäisi tehdä päätelmiä vapaa-ajan määrästä/työn määrästä. Yhtään.

Vaikka ala tuntuisi kuinka omalta, opinnot kuitenkin vaativat sitä pänttäystä ja ýhtään helpommalla ei välttämättä pääse, vaikka olisi kuinka kiinnostunut ja orientoitunut.

Ja joskus voi muuten olla ihan paikallaan "haalia" niitä sivuaineita vähän sieltä sun täältä. Sillähän sitä omaa erityisosaamista kehitetään; erottumalla muista jollain tietyllä jutulla. Moni valitsee niitä tuttuja ja turvallisia vaihtoehtoja omaa alaa suoraan sivuavista opinnoista, eikä siinä mitään, mutta kannattaa kokeilla avoimesti joskus jotain muutakin.

 

["vieras"]

Ap:n mies on opiskelija, joten ei hän oikein voi jäädä vanhempainvapaalle, vai saisitkos opiskeltua kaksosvauvojen kera? saattais olla häiriöksi luennolla. Ja jos ap on äitiys- ja vanhempainvapaalla, ei töitä voi tehdä kuin sunnuntaisin, menettämättä äitiyspäivärahaa. Siksi luulisin.
Jos isä olisi töissä, eikä opiskelija, niin täysin varteenotettava vaihtoehto.

Eihän miehen tarvii vanhempainvapaalle jäädä, jos opiskelee normaalisti ja hoitaa vauvoja silloin tällöin muutaman tunnin, että äiti pääsee töihin. Ja toki sellaiseen aikaan, ettei ole luentoja. Mulla oli yliopistossa lähes kaikki luennot 8-16 ja vain pari hassua iltaluentoa, siinä olisi hyvin jäänyt iltaisin aikaa hoitaa vauvoja. Toisaalta mulla oli tenttejä todella vähän ja sitäkin enemmän palautettavia kotitehtäviä, esitelmiä, ryhmätöitä, lukupiirejä jne. niin joka ilta ei todellakaan olisi voinut hoitaa lapsia ilman et opiskelu olisi kärsinyt.