Miten suhteen "pitää" alkaa/edetä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Epätietoinen neito
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Epätietoinen neito

Vieras
Kun on vasta alettu tapailla jotakuta ja ollaan siinä vaiheessa että ruvetaan miettimään seurustellaanko vai tapaillaanko (pari eka kk:tta), miten suhteen "pitää" teidän rakkaiden ellien ja eritoten miesten mielestä edetä!? Ollaanko heti aluksi 24/7 yhdessä ja höpötetään&hellitellään tolkuttomasti, vai lähteekö homma hitaasti liikkeelle mutta kun saadaan varmuutta niin tulee vasta tämä vaihe? Eli voiko rauhallisesti alkava suhde muuttua todella lämpimäksi ja tiiviiksi myöhemmässä vaiheessa?
Itse olen ollut siinä uskossa, että juttu yleensä ajan kanssa pikku hiljaa ennemminkin jäähtyy kuin kiihtyy, mut meitähän on niin moneksi...?
 
...ole kai mitään sääntöä. Itse olisin sitä mieltä, että ihan alussa tapailtais ehkä noin kerran viikossa, korkeintaan kaks. Ei lähes tuntemattoman henkilön kanssa vielä kannata koko aikaa luuhata. Sitten kun on tapailtu n. vuoden verran, niin vois jo muuttaa yhteen ja sitten vasta näkee, miten hyvin sovitte toisillenne.

Tämä näppituntumana :)
 
Ei ole mitään sääntöä. Jotkut muuttavat heti yhteen, toiset kymmenen vuoden päästä, jotkut eivät koskaan.

Edetkää siten, mikä tuntuu teistä hyvältä. Kyllä se aikaa myöten selviää onko kyse jäähdytys- vai kiihdytysjutusta.
 
Lähinnä kaipailisin kai teidän kokemuksia, eli miten omat suhteet on edenneet. Onko menty rauhassa tunnustellen vai sata lasissa :)? Riippuu varmaan hyvin paljon miesten persoonasta. Mies jota nyt tapailen on aika varovaisen ja kyynisen oloinen, mites lie tuommoiset tyypit uskaltaa avautua..? Jos ei ole lämpöä niin meikäläisen aika vaikea rakastua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja epätietoinen neito:
Lähinnä kaipailisin kai teidän kokemuksia, eli miten omat suhteet on edenneet. Onko menty rauhassa tunnustellen vai sata lasissa :)? Riippuu varmaan hyvin paljon miesten persoonasta. Mies jota nyt tapailen on aika varovaisen ja kyynisen oloinen, mites lie tuommoiset tyypit uskaltaa avautua..? Jos ei ole lämpöä niin meikäläisen aika vaikea rakastua.

Ei tuohon voi mitään ennustetta antaa.
Oma mielipiteeni on, että eipä tainnut sinulta jalat lähteä alta; se on kuule hieno tunne.

 
Minä luulen myös, että jos rakastuu ihan tosissaan, niin kyllä se on kova hinku olla mahdollisimman paljon yhdessä.
Itse koin, ettei meidän suhde tullut täysin kiinteäksi, koska emme voineet olosuhteiden pakosta tavata niin usein kuin olisimme halunneet.
 
Mä oon mennyt aina satanen lasissa. Edellisen kanssa muutettiin yhteen 1 ½ kk jälkeen koska kaukosuhde ei kiinnostanut, hän muutti mun luokse. Oltiin yhdessä 24/7 se 2v mitä oltiin yhdessä (toki myös reissasin kavereiden kanssa ilman häntä sekä biletinkin välillä ilman häntä). Sitä edellinen kuuma seurustelu 5 ½ kk (yhdessä 24/7) jonka jälkeen muutettiin yhteen ja mentiin kihloihin. Todellakin yhdessä 24/7, välillä ihan kyllästytti. Yhdessä reipas 2v......
 
Ei (hyvanen aika!) ole olemassa mitaan saantoja!! Antakaa asioiden kehittya vapaasti ja luonnollisesti! Olkaa silloin ja siten yhdessa kuin haluatte ja katsokaa miten tilanne muotoutuu... Silloin yhdessa kun haluatte, ja silloin erillaan kun silta tuntuu, keskutelkaa paljon, mutta ennen kaikkea olkaa ja elakaa luonnollisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja epätietoinen neito:
Lähinnä kaipailisin kai teidän kokemuksia, eli miten omat suhteet on edenneet. Onko menty rauhassa tunnustellen vai sata lasissa :)? Riippuu varmaan hyvin paljon miesten persoonasta. Mies jota nyt tapailen on aika varovaisen ja kyynisen oloinen, mites lie tuommoiset tyypit uskaltaa avautua..? Jos ei ole lämpöä niin meikäläisen aika vaikea rakastua.

Miehillä ja naisilla on eri säännöt.
Mutta anyway, miksi se asia riippuisi nimenomaan miehen persoonasta? Tuo kommentti antaa minun ymmärtää, että olet myötäilijäluonne. Haluat ehkä olla sellainen että miehellä olisi hyvä, ja ehkä olisit valmis jopa muokkaamaan omia mielipiteitäsi ja halujasi sen mukaan, miten tulkitset miehesi eleitä.

Se ei ole hyvä juttu jos näin on. Tai toki on siinämielessä, että saat siten pidettyä miehen aika hyvin alkua pitemmälle, mutta kun oma persoonasi alkaa nousta jonain päivänä pintaan voit huomata ostaneesi sian säkissä.

Ja mitä lopulta tarkoittaa "sata lasissa"? Ai että heti naimisiin jne?
No, oli mitä oli. Oletko nyt rakastunut mieheen, vai rakastutko vasta jos lämpöä on?
ASIAAN:
Mielestäni ylipäätään suhde menee vaiheissa. Ensin on RAKASTUMISvaihe, sen kanssa ajallisesti päällekkäin TUTUSTUMISvaihe (Sisältää seuraavaa: valvotaan yöt ja nauretaan hysteerisesti, kerrotaan omasta historiasta ja verrataan toista entisiin kumppaneihin uuden eduksi, mennään ekaa kertaa naimaan).

Sen jälkeen seuraa VETAYTYMISvaihe, jolloin mies tarvitsee hajuraon, ja alkaa yhtäkkiä kiinostumaan urheilusta ja kaikesta muusta naiseen liittymättömästä, tavallaan haluaa hetkeksi palata poikamiesvaiheeseen. Mitä ihanampi suhde, sitä voimakkaampaa pakenemisen tarvetta mies hetkellisesti tuntee. Samaan aikaan miehen vetäytymisvaiheen kanssa on naisen pPESÄNRAKENNUSvaihe. Silloin nainen alkaa katsella asuntoMYYNTI/VUOKRA ilmoituksia hakukriteerinään 58-64 neliömetriä. hurjimmat pariutujaluonteet jopa alkavat perua tyttäkavereidensa kanssa sopimiaan menoja siltä varalta että mies soittaisi. Tässävaiheessa nainen ja mies pettyvät yleensä molemmat: nainen on pesänrakennusvaiheessa eikä tajua jättää miestä rauhaan, ja mies on veätäytymisvaiheessa eikä muista soittaa naiselle joka päivä.

Jos mies selviää kunnialla TUTUSTUMIS ja RAKASTUMIS vaiheesta, ja jos nainen selviää kunnialla VETÄYTYMISVAIHEESTA alkamatta kanamaiseksi uikuttajaksi, mies saattaa palata takaisin retkiltään, ja suhde on varma nakki seuraavat kaksi- seitsemän vuotta.

Kahden vuoden päästä kihlaudutaan, seitsemänvuoden päästä suomut tipahtavat silmiltä ja erotaan, tai vaihtoehtoisesti petetään ja annetaan anteeksi, tai ei anneta ja erotaan.
 
Neuvoja-Iitalla oli todella napakat ja iskevät kommentit, jotka ovat NIIIIN tosia:)

Ylipäätään ei kannata liikaa miettiä, mitä mies sinusta ajattelee. Ole vain oma itsesi, mutta kuuntele miestä avoimena. Tutustukaa kumpikin toistenne ajatuksiin. Naisilla on tapana paahtaa liikaa niskaan ja naiset haluavat olla miehen kanssa 24 h/vrk tai vähintäänkin tekstailla tai soitella koko ajan. Miehelle se voi olla liian kahlitsevaa. Kannattaa siis pitää hyvät välit edelleen kavereihin ja sukulaisiin, sillä kyllä sitä yhteistä aikaa löytyy miehellekin.

Ei kaikki halua koskaan höpöttely- ja hellittelyvaihetta. Ylipäätään on lapsuudenkodin malli ratkaisee paljon, että haluaako toinen puhua paljon tunteistaan ja onko hän tottunut siihen, että asiat selvitetään puhumalla. Joissakin kodeissa ei tosiaankaan lapset näe minkäänlaisia tunteita vanhemmiltaan, joten malli tarttuu
 
Kommentteja on tullut näköjään laidasta laitaan, mukava juttu!
Eli "sata lasissa" ei tarkoita naimisiinmenoa, herrajumala sentään. Itse ajattelen että kun tapaillaan ja toiseen ollaan ihastuttu niin lähennytään sekä fyysisesti että henkisesti. No meillä fyysisessä puolessa ei ole vikaa, mutta henkinen puoli jotenkin "puuttuu". Mies ei KOSKAAN sano mitään kivaa, puhu tunteistaan/tuntemuksistaan, esim. mulla ei ole mitään hajua mitä tyyppi on mieltä mun ulkonäöstä, meidän olemisesta jne. Eli hän ei osaa todennäköisesti höpöttää, tai sitten ei halua. Ei pahemmin silmiin tuijottele eikä paijaa, lähellä kyllä tykkää olla ja silitellä mutta siihen se jää.
Tässä se meikäläisen onkin sitten itsekseen pohdittava, että riittääkö tämä. Ja muuttuuko mies ajan kanssa eli uskaltaako luottaa kun tutustutaan paremmin..? Toisaalta alan epäillä että mies ei vain ole sen luonteinen. Jos näin käy, niin ei meillä mitään tulevaisuutta ole. Kyllähän minä voin kavereiden kanssakin iltaa viettää ja silloin tällöin harrastaa satunnaista seksiä, kun se yhteys kerran puuttuu. Se läheisyys on mulle ihan MUST-juttu...
Liekö muilla samanlaisia kokemuksia täällä. Tai tajuaako kukaan ylipäätään mitä tarkotan?
 
Tiedän hyvin mitä tarkoitat. Ennenkuin eroatte, niin kannattaa kyllä kokeilla, että ihan puhumalla kerrot, mitä SINÄ itse haluat. Kerro, että haluat, että sinua pidetään hyvänä, paijataan, halaillaan, suukotellaan ja kehutaan. Kysele häneltä, että mistä hän pitää sinussa. Joskus tätä "kouluttamista" joutuu tekemään pitkäänkin hyvin tuloksin, mutta joskus mies on niin saapas, ettei hän koskaan opi käsittelemään naista.

Miehen pitäisi tajuta, että vaikkei mies välitä itse sellaisesta, että häntä kehutaan ja hemmotellaan, niin NAINEN haluaa sellaista kohtelua. Kun mies tekee sitä naisen vuoksi, niin mieskin hyötyy siitä, koska nainen on hyvällä tuulella ja sitä seksiäkin saa paljon parempana, kun muistaa kehua, miten kaunis, kiihottava ja hyvännäköinen oma nainen on.

Kannattaa muistaa, että jos mies yrittää kehua, niin ne kehut täytyy kanssa ottaa vastaan. Ei saa vähätellä ja mitätöidä niitä, vaan ottaa ilolla kehut vastaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Epätietoinen neito:
No meillä fyysisessä puolessa ei ole vikaa, mutta henkinen puoli jotenkin "puuttuu". Mies ei KOSKAAN sano mitään kivaa, puhu tunteistaan/tuntemuksistaan, esim. mulla ei ole mitään hajua mitä tyyppi on mieltä mun ulkonäöstä, meidän olemisesta jne. Eli hän ei osaa todennäköisesti höpöttää, tai sitten ei halua. Ei pahemmin silmiin tuijottele eikä paijaa, lähellä kyllä tykkää olla ja silitellä mutta siihen se jää.
Vaikka kuinka ois kiva kaveri, niin hän ei siitä varmaankaan muutu. Kun sanot mitä toivoisit, hän ehkä näin suhteen alkuvaiheessa skarppaa, mutta se ei pidemmän päälle kestä. Jos haluat henkevämpää ja hellempää miestä niin tämänhetkinen osoite ei tunnu olevan oikea. Älä yritä pettää itseäsi.
Kuuntele tarkasti tuntemuksiasi. Jos epäröit, se on varma merkki siitä että homma ei ole vahvalla pohjalla.

Oikea odottaa varmasti jossain.


 
Kiitos kommenteista. Niinhän siinä sitten kävi, että ero tuli. Tästä viisastuneena, selityksiä ei kannata keksiä jos homma ei meinaa lähteä käyntiin!
Miehen kohtelu muuttui yhä välinpitämättömämmäksi ja loppujen lopuksi ruvettiin asiasta keskustelemaan, hän ei mielestään nähnyt että tämä suhde voi tästä siirtyä vakavammalle tasolle ja minä en halunnut tällaista tapailua. Siitä se miehen kylmyyskin sitten johtui. Taas sinkkuna, prkl...
 
Tänne palstalle on pesiytynyt näköjään jos jonkunlaista trollia viime aikoina! Ei ole tämä ketju ainoa, jossa aloittajan nimimerkillä yksi tai useampi tehtailee ihan päättömiä juttuja. Ei viitsi kohta enää edes lukea täältä mitään, saati sitten kirjoitella!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Eipä tuohon...:
...ole kai mitään sääntöä. Itse olisin sitä mieltä, että ihan alussa tapailtais ehkä noin kerran viikossa, korkeintaan kaks. Ei lähes tuntemattoman henkilön kanssa vielä kannata koko aikaa luuhata. Sitten kun on tapailtu n. vuoden verran, niin vois jo muuttaa yhteen ja sitten vasta näkee, miten hyvin sovitte toisillenne.

Jos alussakaan ei ole tarvetta tapailla kuin kerran viikossa, niin vaikuttaa aika viileältä suhteelta... Vuoden päästä tuskin ollaan yhteen muuttamassa, jos noin hitaasti aletaan seukata.

Omat kokemukseni ovat sellaisia, että niitä miehiä, joista en sitten loppujen lopuksi niin kovin innostunut ole ollutkaan olen tapaillut harvakseltaan. Sitten taas ne, joiden kanssa suhde on oikein roihunnut, olen heti alusta alkaen ollut yhteyksissä päivittäin ainakin puhelimitse, jos ei ole voitu tavata.

Tällä hetkellä minulla on tapailumies, mutta tapaamme harvemmin kuin kerran viikossa, enkä todellakaan usko, että tästä mitään oikeaa ikinä suhdetta edes syntyy. Itse ainakaan en ikävöi, enkä kaipaa tätä miestä, vaikka hän mukavaa seuraa onkin ja luulen, että hänellä on samat fiilikset minun suhteeni. Vakavasti emme ole puhuneet varsinkaan suhteemme laadusta, minusta me olemme vain ystäviä, hänen mielipidettään en tiedä, enkä aio kysyä. Katselen sitä paitsi kokoajan ympärilleni löytääkseni jonkun ihkun hanipupun. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja olipa ketju taas kerran.:
Tänne palstalle on pesiytynyt näköjään jos jonkunlaista trollia viime aikoina! Ei ole tämä ketju ainoa, jossa aloittajan nimimerkillä yksi tai useampi tehtailee ihan päättömiä juttuja. Ei viitsi kohta enää edes lukea täältä mitään, saati sitten kirjoitella!

Ei täällä ole muita trolleja kuin sinä, kun tehtailet tuota samaa jankutusta joka ketjuun. Aikuistu!

 

Yhteistyössä