Olen eronnut viime vuonna ja tyttömme jäi asumaan isänsä luo, koska olen sairaseläkkeellä ms-taudin takia. Tytöllä on ollut nyt sellaista käytöstä, että hän läpsii minua kipeästi, joskus sylkee päin minua ja nimittelee minua. Olen välillä hölmä, tyhmä tai typerä, jopa hullu.
Välillä en jaksa reagoida, välillä kiellän tekemästä noin ja sanon, että en osta hänelle karkkia, jos hän ei ole kiltisti. Joskus hän on ihan rauhallinen ja tyytyväinen, joskus tosi kiukkuinen koko ajan. Hän on luonani 2 iltaa viikossa ja yhden yön viikonloppuna.
Varasin ajan perheneuvolasta, mutta siihen on vielä kaksi viikkoa, sosiaalityöntekijän kanssa käyn keskustelemassa "mitä liikkuu eskaritytön mielessä. " Eroahdistustako vai olenko ainoa ihminen, jolle hän uskaltaa näyttää kielteisiä tunteitaan ? Isänsä tai isovanhempien luona hän yleensä käyttäytyy ihan hyvin, ei uskalla kai kovasti kiukutella.
Olen vähän ihmeissäni miten tässä pitäisi käyttäytyä lasta kohtaan. Mitä te olette mieltä, onko teillä ollut tällaista koskaan esim. eron jälkeen ?
Välillä en jaksa reagoida, välillä kiellän tekemästä noin ja sanon, että en osta hänelle karkkia, jos hän ei ole kiltisti. Joskus hän on ihan rauhallinen ja tyytyväinen, joskus tosi kiukkuinen koko ajan. Hän on luonani 2 iltaa viikossa ja yhden yön viikonloppuna.
Varasin ajan perheneuvolasta, mutta siihen on vielä kaksi viikkoa, sosiaalityöntekijän kanssa käyn keskustelemassa "mitä liikkuu eskaritytön mielessä. " Eroahdistustako vai olenko ainoa ihminen, jolle hän uskaltaa näyttää kielteisiä tunteitaan ? Isänsä tai isovanhempien luona hän yleensä käyttäytyy ihan hyvin, ei uskalla kai kovasti kiukutella.
Olen vähän ihmeissäni miten tässä pitäisi käyttäytyä lasta kohtaan. Mitä te olette mieltä, onko teillä ollut tällaista koskaan esim. eron jälkeen ?