Meillä kolme koiraa, josita vanhin 5,5 vuotias. Valjakkokoiria, jotka koulutettu vetämään ja vetäminen on verissäkin. Eivät kulje hihnassa kovin nätisti. Kaupunkialueella kyllä suht hyvin, mutteivät esim. seuraa vieressä kyljessä kiinni vaan vetävät liki koko ajan edessä. Ja aika harvoin tavan kävelylenkeillä niiden kanssa käydäänkään, kun pääasiassa vetolenkeillä vaan.
Pikkusiskoni (16v ) tuli meille viikonloppuna. Hän on lenkkeilyttänyt koiria kanssani ja ollaan nyt käyty kävelylenkeillä päaäsiassa. Sisko haluaisi oman koiran ja ahmii tällä hetkellä liki kaikki koiraohjelmat ja kirjat mitä vaan käsiinsä saa.
Ja tämä asia... eilenkin käytiin illalla koirien kanssa lenkillä ja siskoni talutti nuorinta urosta, jolla eniten vetointoa. Sisko nyppii vähän väliä hihnasta, jotta koira kävelisi vieressä. Miulla oli kaksi koiraa ja metsässä kun mentiin niin saavat kulkea flexin toisessa päässä niin pitkällä kuin haluavat. Välillä jos hihna loppuis ja esim. vanhempi uros kiskoi ja kiskoi, niin suht voimalla tempaisin takaisinpäin, jollei ensin komento tehonnut.
Siskoni neuvoo miuta: "Elä tuollee voimakkaasti kiskase vaan tällee pikkusilla terävillä nyppäyksillä, ni koira pysyy vieressä." Vanhin koira on sellainen veturi, et sillä ei esim. kuonopanta estä vetoa. Joten ei kyllä pikku nyppäyksetkään tehoa millään lailla.
Monesti sanoin siskolle, et elä nypi koko aikaa koiran hihnaa, sillä se vetää joka tapauksessa, eikä ole mikään sivulla nätisti kulkeva palveluskoira. Ja tarjosin myös vanhinta urosta hälle, että voipi ihan rauhassa kokeilla, että tehoaako pienet nyppimiset. Ei koirallakaan kiva ole kulkea jos taluttaja koko ajan nykii ja nykii, jotta koira kulkisi sivulla. Kaupunkialueella tietty on eri ja koiran pitää kulkeä suht nätisti ja tavan hihnalla, mutta kun maalla asutaan ja metsissä kuljetaan, niin siellä koirat saa mennä flexillä seikkaillen.
Tuntuu, että sisko nyt imee kaiken mahdollisen tiedon koirista ja varsinkin koirien kouluttamisesta, eikä osaa suodattaa yhtään eikä omaa omia mielipiteitä vaan kaikki pitää tehdä juuri niin kuten juuri sillä hetkellä lukemassaan kirjassa neuvotaan. Omaa koiraa hällä ei ole ollut eikä ainakaan niin kauaa tule kun sisko kotona asuu.
Ei kehtais siskolle paljoa tuosta sanoa, kun tuntuu, että loukkaantuu. Tällä hetkellä on niin putkinnäköinen, että on tietävinään kaikesta kaiken ja on niin varma ja vahva mielipiteissään.
Hän kuitenkin haaveilee paimenkoirasta ja ne koitenkin ovat loppujen lopuksi aikas erilaisia alkukantaisten arktisten rekikoirien kanssa...
Ja muutenkin noista koulutuksista, et mikä pätee yhteen koiraan tai rotuun, ni ei päde välttämättä toiseen ja jokaisella kouluttajallakin on omat näkökantansa ja tapansa...
Pikkusiskoni (16v ) tuli meille viikonloppuna. Hän on lenkkeilyttänyt koiria kanssani ja ollaan nyt käyty kävelylenkeillä päaäsiassa. Sisko haluaisi oman koiran ja ahmii tällä hetkellä liki kaikki koiraohjelmat ja kirjat mitä vaan käsiinsä saa.
Ja tämä asia... eilenkin käytiin illalla koirien kanssa lenkillä ja siskoni talutti nuorinta urosta, jolla eniten vetointoa. Sisko nyppii vähän väliä hihnasta, jotta koira kävelisi vieressä. Miulla oli kaksi koiraa ja metsässä kun mentiin niin saavat kulkea flexin toisessa päässä niin pitkällä kuin haluavat. Välillä jos hihna loppuis ja esim. vanhempi uros kiskoi ja kiskoi, niin suht voimalla tempaisin takaisinpäin, jollei ensin komento tehonnut.
Siskoni neuvoo miuta: "Elä tuollee voimakkaasti kiskase vaan tällee pikkusilla terävillä nyppäyksillä, ni koira pysyy vieressä." Vanhin koira on sellainen veturi, et sillä ei esim. kuonopanta estä vetoa. Joten ei kyllä pikku nyppäyksetkään tehoa millään lailla.
Monesti sanoin siskolle, et elä nypi koko aikaa koiran hihnaa, sillä se vetää joka tapauksessa, eikä ole mikään sivulla nätisti kulkeva palveluskoira. Ja tarjosin myös vanhinta urosta hälle, että voipi ihan rauhassa kokeilla, että tehoaako pienet nyppimiset. Ei koirallakaan kiva ole kulkea jos taluttaja koko ajan nykii ja nykii, jotta koira kulkisi sivulla. Kaupunkialueella tietty on eri ja koiran pitää kulkeä suht nätisti ja tavan hihnalla, mutta kun maalla asutaan ja metsissä kuljetaan, niin siellä koirat saa mennä flexillä seikkaillen.
Tuntuu, että sisko nyt imee kaiken mahdollisen tiedon koirista ja varsinkin koirien kouluttamisesta, eikä osaa suodattaa yhtään eikä omaa omia mielipiteitä vaan kaikki pitää tehdä juuri niin kuten juuri sillä hetkellä lukemassaan kirjassa neuvotaan. Omaa koiraa hällä ei ole ollut eikä ainakaan niin kauaa tule kun sisko kotona asuu.
Ei kehtais siskolle paljoa tuosta sanoa, kun tuntuu, että loukkaantuu. Tällä hetkellä on niin putkinnäköinen, että on tietävinään kaikesta kaiken ja on niin varma ja vahva mielipiteissään.
Hän kuitenkin haaveilee paimenkoirasta ja ne koitenkin ovat loppujen lopuksi aikas erilaisia alkukantaisten arktisten rekikoirien kanssa...
Ja muutenkin noista koulutuksista, et mikä pätee yhteen koiraan tai rotuun, ni ei päde välttämättä toiseen ja jokaisella kouluttajallakin on omat näkökantansa ja tapansa...
Siis tuo veturi ei tunne mitään jos pieniä nyppäisyjä teet. Ja ei niitä tarvikaan. Ei sen tarvi kulkea vieressä seuraten. Ainut, et jos hihna loppuu 8 metrin päässä ja komennan, et tänne näin ja jollei tule ni kiskasen. EIhän tuo liikahakaan pienestä nyppäyksestä Ja sen verran vaan kiskasen, et se huomaa, jotta kuuntelee miuta taas.