Miten suhtaudutte myöhästelyyn

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyllästynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En voi sietää myöhästelyä, itse todella harvoin myöhästyn mistään. Liikun paljon bussilla ja silloin ei parane kuppailla. Myöhästely on epäkohteliasta, toisen ajan haaskaamista.
Olen kerran lähtenyt pois kaffilasta kun treffikaveri oli 3 minuuttia myöhässä. Jälkikäteen ilmeni ettei hän ollut tullut edes koko kaffilaan, olin todella tyytyväinen etten jäänyt sinne turhaan pönöttämään.
 
Jos on SYY niin sit saa anteeksi jos ilmoittaa. Just pikavessareissu, auton renkaan puhkeaminen, liikenneonnettomuus tiellä tms mutta jos se on tapa, mä kyllä huomautan aika herkästi. Sehän on osittain toisen ajan aliarvostamista, koska sillä odotusajalla olis voinut tehdä jotain muuta.
 
Mä ymmärrän sen, että kaikille voi joskus sattua jotain ennakoimatonta ja sitten myöhästyy. Mutta toisille vaan tuntuu sattuvan useammin kuin muille...

Mulla on yksi kaveri, joka muuttelee suunnitelmiaan usein viimetipassa eikä kerro siitä etukäteen. Eli menee samaan välinpitämättömyyden kategoriaan mielestäni kuin tuollaiset tavaksi otetut myöhästelyt ja perumiset viimetipassa. Eli emme asu ihan lähellä toisiamme ja tämä kaveri saattaa meillä ollessa vasta sanoakin että viipyvätkin vaan esim yhden yön suunnitellun kolmen sijaan. Eli lapset odottaneet kuin kuuta nousevaa ja vierailua suunniteltu jopa kuukausia etukäteen parhaassa tapauksessa. Sitten kun ovat paikanpäällä niin yllättäen onkin ilmennyt jotain "parempaa" tekemistä ja meille tehdään sitten oharit.

Jep jotkut eivät vaan arvosta kavereitaan. Käytän tässä tietoisesti sanaa kaveri, koska en enää oikein kykene tätä ihmistä ystäväksi kutsumaan vaikka olemmekin edelleen olosuhteiden pakosta tekemisissä keskenämme.
 
Kun asia tiedossa mullakin joidenkin tuttujen suhteen, otan rennosti. Joskus sovin hänen kanssaan aikaisemman ajan kuin muiden kanssa, jotta saapuisi yhtä aikaa paikalle.
 
En ymmärrä lainkaan... Inhoan myöhästymistä ja vältän sitä parhaani mukaan. Joskus tapahtuu kuitenkin jotain, johon ei voi varautua, esim. putoaa vesipuhveli päähän tms. mutta nykyään melkein aina voi ilmoittaa matkan varrelta aikataulun muuttuneen. Se ei paljoa vaadi ja saattaa pelastaa monta seikkaa.
 
Tunnistan itseni aloituksesta.

En omaa yhtään organisointikykyä. Saatan sopia ihan hullunkurisesti tapaamisia, vaikkapa kahdelta kampaajalle, kolmelta Helenan kanssa kahville, neljältä pankkiin jne. Sitten on taas helvetinmoinen kiire joka paikkaan. Myöhässä, tietysti.

Eikä tähän auta edes se että koittaisi miettiä näitä juttuja kun yleensä vaan ajattelee että hyvin mä ehdin...
 
Jos kyse on muutaman minuutin myöhästelystä, niin en suhtaudu sen kummemmin. Itsekin joskus tulee sen verran hoppu, että viisi minuuttia saatan olla jostain tapaamisesta olla myöhässä.

Jos myöhästymiset ovat jatkuvia ja yli puolen tunnin mittaisia, niin sitten arsyttää.. Kertoo mielestäni toisten ihmisten arvostuksesta se, miten ajoittaa oman tulonsa. :| Jos joku on tunnin myöhässä ja olettaa sen olevan ok, niin juttelisin kyllä kaverin kanssa asiasta (ja olen joskus jutellutkin).
 
mulla myös yksi tuollainen ystävä. ei siitä tavasta pääse eroon, mä olen oppinut elämään sen kanssa. jos ystäväni sanoo että nähdään siellä ja siellä klo 17, alan vasta valmistautua lähtöön klo 17 koska se myöhästyy kuitenkin :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onpa ärsyttävää! Mä antaisin maistaa omaa lääkettään, eli menisin itsekin tapaamiseen reippaasti myöhässä. Sitten vaan sanoisin, että ajattelin tulla pikkuisen myöhemmin kun sinä kuitenkin olet aina myöhässä tapaamisista.

Hei, toi oliskin hyvä veto! Kiitti vinkistä.

Minä olen myöhästelijä ja mulle on pari kaveria tehnyt juuri noin. Mielestäni se on hyvä juttu, sillä silloin tiedän, että homma on "molemminpuolista", eikä aina vain toinen odottele. :)

Niin ja myöästelyni syy on yksinkertaisesti kykenemättömyys arvioida kuinka kauan mihinkin asiaan / matkaan menee aikaa. Mun miehellä taas on ilmiömäinen kyky arvioida ajankulu ja voit uskoa että hän on jos jonkun kerran ollut raivoissaan minulle kyvyttömyydestäni...
 
Mun kohdalla ihan riippuu tyypistä joka myöhästyy. Yhden kaverin kohdalla tiedän hänen on myöhästyvän joka kerta, joten lisään sovittuun aikaa 15-30 min. :D

Nyt kun itsellä laspi, niin olen huomannut ettei aina ole helppoa olla ajoissa... alkanut oma myöhästely risomaan oiken todella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaiks:
Nyt kun itsellä laspi, niin olen huomannut ettei aina ole helppoa olla ajoissa... alkanut oma myöhästely risomaan oiken todella.

Minä sovin muiden äitien tapaamiset yleesä aina suurinpiirtein-aikoihin, eli "nähdään kymmenen maissa" ;)
 
Niin ja myöästelyni syy on yksinkertaisesti kykenemättömyys arvioida kuinka kauan mihinkin asiaan / matkaan menee aikaa. Mun miehellä taas on ilmiömäinen kyky arvioida ajankulu ja voit uskoa että hän on jos jonkun kerran ollut raivoissaan minulle kyvyttömyydestäni...

Meillä mies ei osaa yhtään ajatella ajankäyttöä tai kauanko johonkin kuluu, mä taas osaan. Voitte kuvitella satunnaiset sanavaihdot aiheesta... :kieh: :ashamed: ;)
 
Sovi tämän myöhästelevän ystävän kanssa tapaamiset aina johonkin sellaiseen paikkaan, jossa voisit hengailla muutenkin. Esim. kutsu hänet kotiisi, jolloin voit käyttää sen odotteluajan ihan miten itse haluat, tai sitten sovi tapaaminen vaikkapa tavaratalon kahvilaan ja shoppaile itse se odotusaika. Sovit valmiiksi niin, että tavataan klo X, mutta soita mulle sitten, kun olet siellä kahvilassa, niin saavun pikimmiten sieltä päin tavarataloa, missä satun olemaan.

Asiat saa kyllä järjestettyä, jos vaan haluaa. Jos ei halua, niin sitten ei auta, kuin lopettaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja parempi myöhään...:
Tunnustan. Mä olen tuollainen myöhästelijä. Mutta en koe olevani itsekäs, yksinkertaisesti arvioin yleensä aina ajat väärin. :(

Eli itsekkäästi vähättelet välimatkoja etkä varaudu siihen että bussi ei ehkä tulekaan ajallaan jne.

 

Yhteistyössä