Miten suhtaudutte myöhästelyyn

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyllästynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kyllästynyt

Vieras
Mulla on yksi ystävä, joka myöhästyy aina. Hän saattaa sanoa, että voidaan tavata vaikka klo 17. Sitten, kun kello on sen 17, tulee viesti, et myöhästyy 15 min tai puoli tuntia. Minä sit odottelen vaikka kahvilassa, jossa olen ollut ajoissa. Toinen tapa hänellä on ehdottaa aikaa, pian sen jälkeen tulee tekstari, että ei käykään, vaan jos mulle sopiskin toinen aika. Olen tästä hänelle joskus sanonut, mutta ei vaan mene perille. Pahin oli tässä yksi päivä, kun ehdotti ensin itse klo 18, muutti sen sitten 17. Olimme soineet, että tulee mulle kylään. Olin kotona klo 17, 17.30 tuli viesti, että pääsee vasta 18.15... Hoh hoijaa.

Ei tunnu kivalta käytökseltä. Olen jo miettinyt, että en taida hänelle kovin hyvä ystävä ollakaan tuon ainaisen myöhästelyn takia.
 
Kaverilta ottaisin myöhästelyn ihan helposti, mutta kun on työkaveri joka tulee miten sattuu... No, yleensä pääsen kyllä ajoissa lähtemään kotiin, mutta turhan usein jää tauko pitämättä tai lyhyeksi. Kahen vuoden jälkeen alkaa loppumaan hermo... |O
 
Ole onnellinen, että vaan yks ystävä tekee tuota! Musta tuntuu, että mun ympärillä kaikki muut myöhästelee ja mä olen ainoa, joka on ajoissa. Sitten mä istun millon missäkin odottelemassa ja kihisen raivosta. Mä olen jo niin kyllästynyt myöhästeleviin ihmisiin, että en enää jää odottelemaan.

Myöhästely ei ole ajan vaan kunnioituksen puutetta.
 
Minä olen hirveä myöhästelijä.

Myöhästyn aina ja kaikkialta, en vain omaa ajantajua! En, vaikka kuinka tuijotan kelloa ja yritän mutta ikinä en silti ole ajoissa missään. Ei vain onnistu.
 
Siinä tulis kyllä semmonen olo, että ihan olis hyväksikäytön makua ja toisen pillin mukaan tanssimista. Mä en kauan kattelis...tietty jos sulle hyvin läheinen ja tärkeä ihminen, niin hakala sitä olis välejäkään poikki laittaa.
 
Onpa ärsyttävää! Mä antaisin maistaa omaa lääkettään, eli menisin itsekin tapaamiseen reippaasti myöhässä. Sitten vaan sanoisin, että ajattelin tulla pikkuisen myöhemmin kun sinä kuitenkin olet aina myöhässä tapaamisista.
 
Silloin kun olin lapseton suhtauduin tiukemmin. Nykyään tiedän että lähteminen ei ole mikään helppo juttu ja se vie yllättävästi aikaa. Eli en ota nokkiini. Toki on kohteliasta ilmoittaa riittävän ajoissa isoista muutoksista. Mutta joku 10-15 min ei kaada maata kavereitten kesken. Eri asia on vaikka lääkäriaika, siellä on pakko olla ajoissa.
 
Miksi et alakisi vastaamaan hänelle aina tekstarilla, että ok, nähdään sit joku toinen kerta kun sulle sopii paremmin/on paremmin aikaa...Etkä jäisi todellakaan odottamaan!
 
Myöhästyminen nyt vielä menee vaikka toki ärsyttää.

Mutta jatkuvia ohareiden tekemistä en siedä. Mulle on sattunut useampikin sellainen kaveri. Sovitaan jotain ja siinä vaiheessa kun minä olen jo matkalla tapaamispaikalle tulee tekstari että sori en pääse. Tai vielä pahempaa: ei ilmoiteta mitään ja minä soitan että oletko tulossa. Taustalla pauhaa joku video telkkarista ja vastaus on vaan "no en nyt tällä kertaa".
 
Voi höh :( Tiedätkö yhtään, myöhästeleekö muualtakin? Jos se on tapa, siitä voi olla vaikea päästä eroon. Puhun nyt omasta kokemuksesta. Silloin pääset helpoimmalla, jos itse mielessäsi sovit tapaamiset aina vähintään varttia aiemmin kuin tarkoitat ;)

Tosin tollanen kuulostaa enemmän siltä, että luottaa vaan niihin tekstareihin, että niillä voi pyydellä anteeksi mitä tahansa. Ei kivaa. Eräs kaveri tekee tota samaa, että siirtelee sovittuja tapaamisia monta kertaa. Tuntuu, että hänen on päästävä sanomaan viimeinen sana, oli miten vapaata tahansa hänellä alun perin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onpa ärsyttävää! Mä antaisin maistaa omaa lääkettään, eli menisin itsekin tapaamiseen reippaasti myöhässä. Sitten vaan sanoisin, että ajattelin tulla pikkuisen myöhemmin kun sinä kuitenkin olet aina myöhässä tapaamisista.

Hei, toi oliskin hyvä veto! Kiitti vinkistä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja myöhästelijä:
Minä olen hirveä myöhästelijä.

Myöhästyn aina ja kaikkialta, en vain omaa ajantajua! En, vaikka kuinka tuijotan kelloa ja yritän mutta ikinä en silti ole ajoissa missään. Ei vain onnistu.


Voi kuule, ihan on mahdollista tästäkin "parantua". Itsekin olin aikoinaan aina myöhässä joka paikasta, tapaamisista, koulusta, harrastuksista jne. Aina vähintään vartin myöhässä. Sitten aloitin työelämässä ja sellaisella alalla, että myöhästyminen ei vaan yksinkertaisesti ollut sallittua. Ehkä kerran pari olisi voinut tulla myöhässä tapaamiseen, mutta sitten olisi kyllä tullut kalossinkuvaa persuksiin. Oli pakko skarpata. Lähdin joka paikkaan reippaasti etuajassa, välillä olin ihan turhauttavan ajoissa tapaamisissa, mutta vähitellen opin paremmin arvioimaan ajankulua. Nykyään saavun aina paikalle n. 5-10min etuajassa, mutta mieluummin niin kuin saman verran myöhässä. Myöhästyminen on tosi noloa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Silloin kun olin lapseton suhtauduin tiukemmin. Nykyään tiedän että lähteminen ei ole mikään helppo juttu ja se vie yllättävästi aikaa. Eli en ota nokkiini. Toki on kohteliasta ilmoittaa riittävän ajoissa isoista muutoksista. Mutta joku 10-15 min ei kaada maata kavereitten kesken. Eri asia on vaikka lääkäriaika, siellä on pakko olla ajoissa.

Mulla on kolme lasta ja olen aina ajoissa. En ymmärrä, miten ei voi tietää kauan menee lasten pukemiseen ym ja muutenkin varata lähtemiseen mieluummin vähän enempi aikaa. Mä ainakin varaan lasten kans lähtiessä aikaa niin, että ollaan mieluummin vähän etuajassa, kuin myöhässä, näin ollaan sitten yleensä just ajallaan. Joskus tulee yllätyksiä ja kiire, sitten pari juoksuaskelta ja oho, taas ollaan ajoissa. Tai jos myöhästyy esim bussista, sit nopeesti viestiä toiselle, että tullaan 10-15min myöhässä ja anteeksi!
 
Ymmärtäisin tämän myöhästelyn, jos hänellä olis pieniä lapsia. Lapset on kuitenkin jo 15 ja 17 ja omissa menoissaan. Eli tuo on vaan tapa. Joskus tulee tekstari, että oon niin väsynyt että en jaksa ihan sovittuna aikana lähteä. Outoa, koska on itse alkup. ajan ehdottanut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja myöhästelijä:
Minä olen hirveä myöhästelijä.

Myöhästyn aina ja kaikkialta, en vain omaa ajantajua! En, vaikka kuinka tuijotan kelloa ja yritän mutta ikinä en silti ole ajoissa missään. Ei vain onnistu.


Voi kuule, ihan on mahdollista tästäkin "parantua". Itsekin olin aikoinaan aina myöhässä joka paikasta, tapaamisista, koulusta, harrastuksista jne. Aina vähintään vartin myöhässä. Sitten aloitin työelämässä ja sellaisella alalla, että myöhästyminen ei vaan yksinkertaisesti ollut sallittua. Ehkä kerran pari olisi voinut tulla myöhässä tapaamiseen, mutta sitten olisi kyllä tullut kalossinkuvaa persuksiin. Oli pakko skarpata. Lähdin joka paikkaan reippaasti etuajassa, välillä olin ihan turhauttavan ajoissa tapaamisissa, mutta vähitellen opin paremmin arvioimaan ajankulua. Nykyään saavun aina paikalle n. 5-10min etuajassa, mutta mieluummin niin kuin saman verran myöhässä. Myöhästyminen on tosi noloa!

Meillä myöhästelee koko suku.

En ole oppinut vaikka olen yrittänyt. En ihan vähällä usko että ikinä opinkaan. pitää kai muuttaa Espanjaan tai jonnekin missä kaikki myöhästelevät :)
 
Ärsyttävää on. Itellä kans yks (lapseton) kaveri joka lähes aina myöhässä. Joskus saa perään soittaa tms. että missäs ootte ja sitten saattaa jopa tulla vastaus että mentiinkin ensin käymään jonkun muun kaverin luona, kun se soitti ja pyys, vaikka meillä oli ollu jo aiemmin sovittu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onpa ärsyttävää! Mä antaisin maistaa omaa lääkettään, eli menisin itsekin tapaamiseen reippaasti myöhässä. Sitten vaan sanoisin, että ajattelin tulla pikkuisen myöhemmin kun sinä kuitenkin olet aina myöhässä tapaamisista.

Hei, toi oliskin hyvä veto! Kiitti vinkistä.

Ei välttämättä auta. Me ihmiset ollaan erilaisia. Jossain määrin toisen pahoja tapoja joutuu sietämään. Ei se etuajassa olo tee yhtään parempaa ihmistä. Jos tapaaminen on sovittu klo 17 ja eka on siellä jo 20 vaille odottamassa, ei voi kauheasti valitaa, jos toinen tulee paikalle 5 yli.

Kerran kävi niin, että kaveriporukalla oltiin menossa kaverin häihin. Yksi kaveri oli menossa hääkirkkoon varttia ennen ilmoitettua ajankohtaa. Pappi oli onneksi ovell vastassa käännyttämässä. Siellä oli vielä edellinen, meille tuntematon pari vihittävänä. Tuossa tapauksessa olisi ollut yhtä noloa olla liian ajoissa kuin myöhässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiukkapipo:
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Silloin kun olin lapseton suhtauduin tiukemmin. Nykyään tiedän että lähteminen ei ole mikään helppo juttu ja se vie yllättävästi aikaa. Eli en ota nokkiini. Toki on kohteliasta ilmoittaa riittävän ajoissa isoista muutoksista. Mutta joku 10-15 min ei kaada maata kavereitten kesken. Eri asia on vaikka lääkäriaika, siellä on pakko olla ajoissa.

Mulla on kolme lasta ja olen aina ajoissa. En ymmärrä, miten ei voi tietää kauan menee lasten pukemiseen ym ja muutenkin varata lähtemiseen mieluummin vähän enempi aikaa. Mä ainakin varaan lasten kans lähtiessä aikaa niin, että ollaan mieluummin vähän etuajassa, kuin myöhässä, näin ollaan sitten yleensä just ajallaan. Joskus tulee yllätyksiä ja kiire, sitten pari juoksuaskelta ja oho, taas ollaan ajoissa. Tai jos myöhästyy esim bussista, sit nopeesti viestiä toiselle, että tullaan 10-15min myöhässä ja anteeksi!

Mä olenkin uusavuton. :D Tällä viikolla on käynyt eräänäkin aamuna niin että tytölle kelpasikin tissi, toisin kuin muutamaan aiempaan päivään. En mä sitten viittinyt repiä rinnalta pois kesken kaiken. Esikoinen taas ilmotti jo autossa istuessa että on kakkahätä -> uudelleen sisään ja vessaan. Käytiin toki ennen lähtöä potalla, mutta eihän hätä juuri silloin ollut, eikä osaa vielä pidättää kuin hetken.

Useempaankin otteeseen tyttö heittää hirveät sonnat just kesken lähtötohinoitten, vanhempi taas saa MINÄ ITSE -kohtauksen eli äiti ei saa auttaa pukemisessa tai kengissä. Olen huomannut että onkin allergialääkkeet antamatta ja ollaan menossa ulos, jotain tärkeää on unohtunut kassista.... Sellasta se on, useimmilla muillakin tutuillani joten kukaan ei vedä pipoa hirveän kireälle tämän asian suhteen. Tosin mä sanonkin tavallisesti tyyliin tullaan viiden maissa suunnilleen, miten nyt päästään liikkeelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Mä ymmärrän myöhästelijöitä...mä kuulun myös itse heihin B) :ashamed: :D

Minulle ei riittäisi että joku tulee vartin myöhässä, olisin itse kuitenkin vielä siltikin myöhemmässä :D
Ainakin varsin usein.
 

Yhteistyössä