Miten selvitä jätetyksi tulemisesta?

[surullinen yksin]

auttakaa ja kertokaa?
Kihlattuni, avomieheni jätti minut yli kuukaisi sitten yhtäkkiä, ilman mitään neuvotteluja.
Tapausta ei edeltänyt mikään "huono ajanjakso" ei ongelmia tietääkseni ollut tai niistä ei minulle ainakaan puhuttu. syy ei ollut kuulemman minussa, hän vaan halusi olla yksin. ero tuli kuin isku vasten kasvoja. miten tällaisesta selviää? jouduin pois myös kodistani, ei ole sitäkään turvapaikkaa (vaikka pääsen uuteen kotiin pian). paha olo koko ajan ja ex mielessä. pelkään törmätä häneen (mikä on pikkukaupungissa väistämätöntä), koska tunnun hajoavan palasiksi joka kerta kun näen hänet ja pelkään sitä kertaa kun näen hänet jonkun toisen kanssa.

 

[Huomenna on jo kaikki paremmin]

Tuo vanha fraasi on vastaus. Eikä mikään muu auta tuskassa kuin aika ja unohdus. Yritä ottaa yhteys ystäviisi, lähde ulos vaikka väkisin, ajatukset muualle kyseisestä hepusta. Jälkeenpäin ajattelet, että hyvä kun pääsit mokomasta eroon! On ajattelematonta jättää toinen tuskansa kanssa yksin ilman mitään selityksiä, tällainen törppö ei ole kenenkään tuskan arvoinen.

 

[niin se vain on]

Kyllä oman suruajan jokainen jätetty ihminen joutuu käymään läpi. Keskity vain itseluottamuksesi uudelleenrakentamiseen ja buustaukseen. On nimittäin niin, että petetty ihminen tuntee itsensä usein heikoksi ja huonoksi, vaikka todellisuudessa sinussa on monia mahtavia ominaisuuksia joilla voisit valloittaa vaikka koko maailman. Sinun on nyt muistutettava itseäsi niistä ja ystävät voivat tässä sinua auttaa. Puhu parhaalle ystävällesi, äidille tai siskolle, he arvostavat sinua ja osaavat antaa sinulle uutta puhtia eteenpäin. Vaikka riipaiseekin, ei exäsi osannut sinua arvostaa. Maailmassa on muita, joiden kanssa sovit paremmin yhteen. Ei kannata etsiä, ole vain oma itsesi ja nauti omasta persoonallisuudestasi ja oikea kumppani sinut huomaa ja sinä huomaat hänet. Loppu on sitten teidän kahden juttu.

 

[1447]

on myös erittäin hyvä keino suruun ja murheeseen, keho alkaa tuottaa endorfiineja ja olo paranee ihan oikeasti. Vaikket tykkäisikään esim juosta niin reipas 5-8 km kävelylenkki ulkona tekee hyvää. Mene ensin vaikka yksin niin saat selvittää ajatuksiasi ja ota sitten myöhemmin kaveri tai vaikka naapuri mukaan. Olen itse ollut ajoittain pahastikin masentunut samanlaisten asioiden takia, syönyt jopa unilääkkeitä ja rauhoittavia mutta aina on mennyt paha olo ohi. Se mikä ei tapa se vahvistaa!
Kannattaa myös muistaa ettei ryntää uuteen suhteeseen ennen kuin vanha on puitu omassa päässä perusteellisesti läpi.

 

[bola]

hakeudu kansalaisopistoon jollekin kivalle kurssille, saat ystäviä ja on kivaa tekemistä vaikka joskus tuntuukin siltä ettei jaksaisi lähteä tunnille

 

[esfkkä]

Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, niin aika auttaa. Tulet vielä huomaamaan, että sinun on parempi ilman häntä. Hän ei ollut sinun arvoisesi jos tekee noin. Itselläni on kokemusta jos jonkinlaisesta: minut on jätetty toisen takia ja itse olen vuosia myöhemmin joutunut tekemään saman tempun (kyllä, häpeän sitä että pystyin tuottamaan toiselle sellaisen tuskan, jonka olin itse joutunut kokemaan).

 

[jos ei suosiolla, niin sitten vaikka vähän väkisin]

En voi sanoa, että tiedän miltä sinusta tuntuu, mutta ymmärrän tuntemuksiasi aika pitkälle (omakohtaisia kokemuksia kun on).

"Kuulostaa" sille, että olet niin rikki, kun ihminen voi koskaan olla. Masennus ja ahdistus on tuossa tilanteessa aika normaalia. Tunne, että olet hylätty ja aivan yksin on ihan normaalia. Tiedätkö mitä. (Saat suuttua mulle jos haluat) Et ole yksin. Sinulla on perhe tai ainakin upeita ystäviä. Otappa ensimmäiseksi heihin yhteyttä. Kerro ystävillesi, että heidän täytyy tarvittaessa vaikka vähän painostaa sinua liikkeelle ja eteenpäin, sillä voi olla, että itse olet liian väsynyt liikkumaan vapaaehtoisesti. Huomaat myöhemmin, että liikkumisesta on apua, vaikka se varmaan alkuun kaiken karmeuden keskellä tuntuu vastenmieliseltä.

Sano heille suoraan, että tarvitset apua. Kerro, että tarpeenvaatiessa heidän täytyy potkia sinua perseelle, vaikka ihan kirjaimellisesti. Jos jämähdät paikallesi nyt vaikkapa sinne uuteen kotiisi, etkä liiku ihmisten ilmoilla, vaan keskityt suremaan kuollutta parisuhdetta, sinä kuolet sisältä kokonaan. Tottakai sinun tarvitsee suruaika viettää ja surra, mutta liika on liikaa.

Sano ystävillesi, että hakee sinua liikkumaan. Kävely, uiminen, aerobik, ihan mikä tahansa liikunta tekee hyvää. Syötkö kunnolla? Jos ruoka ei maita, kerro siitäkin ystävillesi. Sinun täytyy hoitaa itseäsi. Ystäväsi ei voi hoitaa sinua, mutta he voivat olla tukena. Jos et voi hoitaa itseäsi, ahdistus ja pahaolo käy sietämättömäksi, hae apua! Jos yksin et uskalla mennä hakemaan apua, pyydä hyvä ystävä mukaan. Älä hyvä ystävä suutu, jos joku ystävistäsi ehdottaa ammattiapua. He eivät tee sitä ilkeyksissään, vaan saatat oikeasti tarvita sitä. Ero on rankka juttu. Se on kuolema. Suhde kuolee, eikä surusta aina selviä ihan omin neuvoin.