Miten saisin etes joskus mieheltäni...

[nyt nikitön]

huomiota ja rakkaudenosoituksia.Olen vain jotenkin lopen kyllästynyt tähän elämään kun mies ei huomaa mua tarpeeksi.Meillä on lapsia ja tiedän että hän rakastaa minua ja lapsia valtavasti.Mies ei petä eikä kulje vieraissa,siitä olen 100%varma.Kaiken töissä käydyn ajan jälkeen istuu koneella kaikki illat ja viikonloput.Minusta ois niin tärkeätä että hän etes joskus sanois jotain ihanaa tai tulis ja antais pienen pusun etes,mutta kun ei niin ei.Rakastelukaan ei mua kiinosta,tuntuu että olen hälle vain joku kone. :ashamed: Varmaan kerran vuodessa se sanoo jotain kivaa tai kun tulee töistä ja yritän mennä hänen lähelleen ja halata ja kysyä että mitä rakas kuuluu?miten meni päivä niin työntää vain pois ja mumisee jotain.Aina vaan silti passaan ja hemmottelen jatkuvasti häntä,mutta joskus kaipas sitä itsekkin.Tuntuu joskus että voisin huutaa ja parkua ja sanoa että sano että välität minusta.Toivottavasti teksti ei ole ihan sekavaa ja ymmärrätte mitä tarkoitan. :'( En tiedä miten kauan tätä ykspuoleista elämää.Miksi mun mies on niin juntti että on vaikea näyttää tunteitaan.En jaksa enää kuin mököttää hänelle. :'( Perheen ja kotityöt kyllä hoidan oikeastaan kaikki mutta mies osallistuu lastenhoitoon. :ashamed: Olen todella pettynyt kaikkeen.

 

[Heipa79]

:$ Aivan kun olisi lukennut omia ajatuksia!!! Meillä on aivan samoin vaikka kuinka yrittää huomiota itselleen saada niin ei on niin vaikeaa hänelle! Meillä elämä muuttui tälläiseksi kun esikoinen syntyi siitä kohta kolme vuotta. Sitä ennen elämä oli täysin päinvastaista! Olen yrittän puhua ja mies ymmärtää ja sanon yrittävänsä antaa saman huomion kun ennen, mut ei! Todellakin tuntee itsensä vain koneeksi!! :ashamed:

 

[FANTTIMAMMA-76]

Voi himpatti...ihan kun olisin ite kirjoittanu tuon tekstin.
Joskus tuntuu niin kurjalta kun yrittää toista halata tai lähestyä, ja toinen melkee juoksee pakoon tai keksii äkkiä jotain välttääkseen kosketusta :'(
En muista koska hän olis tullu ihan itellään mua halaamaan saati pussaamaan. Eikä ikinä tule mitään positiivista kommenttia mistään asiasta...siis EI KOSKAAN Sellasta v-mäistä piikittelyä mun vioista tai tavoista vaan. Paras oli nyt sunnuntaina kun meil oli ristiäiset...mies rupes mun vanhemmille jauhamaan mun siivoomisista. "Mä oon niin kyllästyny siivomaan ku toi aina vaan sotkee ja sekottaa"...onneks muut vieraat oli jo lähteny Ja sit kun mun isä haki yht avainta meiltä ja rupesin ettii omia avaimiani, niin mies vaan päättää moittivaan sävyyn et "no ei oo uutta, tollahan on aina avaimet missä sattuu". Siis koko ajan tällästä negatiivista paskaa :'( Ja AINA mä tumpuloin tai IKINÄ mä en tee mitään oikein.
Mun ystävätkin on huomannu asian ja ihmettelevät et miten jaksan tommosta. Enhän mä jaksakaan, mut on siinä miehessä jotain hyvääkin...joskus Nyt pitäis kuun lopulla mennä ekaa kertaa syntymän jälkee yhes pippaloimaan (just näiden ystävien luo ketkä ihmettelee) ja mua jo etukäteen hirvittää et mitä se rupee taas mua arvostelemaan ja haukkumaan.

No mut elämäähän tää vaa on

JAKSAMISIA KAIKILLE KOHTALOTOVEREILLE =)

 

[meillä myös tätä]

Olipa melkein kuin minun kirjoittamaa. Kaipaisin halailuja ja pusuja. Mutta ei sitten väkisin. :headwall: :headwall: :headwall:

Tämä tilanne heijastuu jo uniinkin. Olen niin onnellinen unissani, kun vieraat miehet halailevat minua ja osoittavat kiinnostustaan.

 

[täällä kans]

Meillä kans esikoinen on 3 ja sen kolme vuotta on kaikki halit ja pusut saanu lapsi ja mulle ei riitä enää mitään. Eka sitä kaipas, nyt oon jo niin tottunu tähän sisko ja veli tyyliseen liittoon ( ei siis seksiäkään harrasteta ). On kuitenkin niin hyvä mies ja isä, etten valita. Ollaan menossa muutaman viikon päästä kahdestaan yöksi pois kotoa bilettämään, saas nähdä jos sitten sais huomiota...