Numero yksi - tavaraa on sisällä vain se mitä tarvitaan ja loput varastoon ja kirppikselle. Kaikille tavaroille on oma mietitty paikka, jossa sen säilytys on loogista ja useammin käytetyt tavarat laitetaan helpommin käden ulottuville.
Numero kaksi - epämääräistä laatikkosäilytystä ei ole (paitsi leluille. Nekin pitää järjestää jonkun ideologian mukaan, esim. nuket, legot, pelit.) Kokeilehan säilyttää kaapissa laatikkoa nimeltä kaiken sekalaisen sälän boksi - takuulla menee alle 2 viikkoa että se on jo räjähtänyt, sulla ei ole mitään hajua mitä se sisältää, eikä niitä varsinkaan saa sieltä otettua. Sen sijaan laitat ne tavarat joita oikeasti joskus tarvitset, siihen hyllylle näkyville,ja loput varastoon tai roskiin. Kaappien pitää olla hyvässä järjestyksessä - jos eivät ole, voit unohtaa sen ajatuksen, että jaksaisit ylläpitää sitä näennäistä järjestystä jota ei oikeasti ole.
Numero kolme - vietät sen muksusi kanssa niin paljon aikaa, että hän ei ehdi koko ajan sotkea - ohjattua toimintaa.
Numero neljä - koko ajan järjestelet - lapsi huutaa vessasta pissahätä, nappaat olkkarin lattialta samalla likaiset lapsen yövaatteet jotka viet pyykkikoriin. Eli vie mennessäs, tuo tullessas.
Numero viisi - kun se kakkoslapsi syntyy niin toivottavasti he keksivät yhdessä järkevää puuhaa eivätkä koko ajan vain sotke - meillä kävi näin.
Numero kuusi - yrität olla päivällä niin ahkera, että illalla voit vaan nostaa jalkasi pöydälle, ottaa lasin viiniä ja nauttia omasta ajasta.
Numero seitsemän - yrität jossain vaiheessa saada ne muksut siivoamaan myös omia jälkiään.
Eli kaiken pohja on kunnollinen alkujärjestäminen, kun olet sen tehnyt, sinua korpeaa poikkeamat siitä ja haluat pitää sitä yllä.
Hyvin yksinkertaista - näin teoriassa! Turha kuvitellakaan että meillä olisi siistiä.