Miten saan 2,5-vuotiaan syömään itse?

Ootkohan sä nyt jotenki yksinkertanen. Kun lapsikin on jo noin iso. Laitat ruuan eteen ja käsket syödä. Jos käy leikkimään, varotat kaks kertaa j a otat ruuan pois. Ei sekään jaksa montaa päivää nälässä olla.

Pikkasen sitä aivotoimintaa ja maalaisjärkee.

Onko joku äiti oikeesti näin julma lapselle ?
Ruokailusta pitää tehdä iloinen asia eikä pakkorangaistus. Ei ihmekään että syömishäiriöt lapsilla lisääntyy jos meno on tällaista.

Täh! Eihän tässä tehdä mitään pahaa lapselle. Saa olla syömättä, jos ei tee mieli. Ruokaa tarjotaan, ja saa syödä, jos tekee mieli. Mitä julmaa sä tästä löydät? Väkisin lautasen ääressä istuttaminen on enemmän pakkorangaistus.

 

Ootkohan sä nyt jotenki yksinkertanen. Kun lapsikin on jo noin iso. Laitat ruuan eteen ja käsket syödä. Jos käy leikkimään, varotat kaks kertaa j a otat ruuan pois. Ei sekään jaksa montaa päivää nälässä olla.

Pikkasen sitä aivotoimintaa ja maalaisjärkee.

Onko joku äiti oikeesti näin julma lapselle ?
Ruokailusta pitää tehdä iloinen asia eikä pakkorangaistus. Ei ihmekään että syömishäiriöt lapsilla lisääntyy jos meno on tällaista.

Täh! Eihän tässä tehdä mitään pahaa lapselle. Saa olla syömättä, jos ei tee mieli. Ruokaa tarjotaan, ja saa syödä, jos tekee mieli. Mitä julmaa sä tästä löydät? Väkisin lautasen ääressä istuttaminen on enemmän pakkorangaistus.

Näin. Meillä sanotaan kyllä lapselle, että nyt on ruoka-aika ja ruoka-aikana istutaan pöydän ääressä, syöden tai syömättä. Mutta syöttämään ei kyllä ryhdytä. 2,5-vuotiaalle tuntuu nyt olevan kaikki mahdolliset rutiinitoimet olevan otollisia uhman ja valtataistelun tantereita.