Alkuperäinen kirjoittaja sinikello78:
vauvalla voi olla nälkä,ei kaikille riitä päivän aikana syöty ruoka.se on yksilöllistä.jotkut voi hakea turvaa ja lohtua yöllä.miksi ei sitä voi antaa ja ottaa vauva sänkyyn ja imettää,lohduttaa.nukkuu sit vähän pidempään. Perhepeti kätevä.
Anteeksi, jos vastaan vähän kärkevästi, mutta kun oma 5kk heräili taas yöllä, niin sitä on niin totaalisen väsynyt, ettei jaksa miettiä, kuinka asetella sanojaan....
On tosiaan yksilöllistä, että onko vauvalla nälkä vai ei. Ja on tosiaan yksilöllistä, että toimiiko perhepeti vai ei. Amatsonian viidakon heimoäidit varmasti nukkuvat vauva tississä kiinni, mutta länsimaisille huonounisille naisille se ei ole aina järkevä ratkaisu.
Me nukuimme 4kk perhepedissä, mutta kun lopputuloksena vauva heräili joka liikahdukseen tunnin välein eikä rauhoittunut kuin tissillä, niin panin sitten pinnikseen. Se on kyllä kiinni sängyn jalkopäässä, mutta maidolta tuoksuva äiti sen verran kaukana, ettei tunnin välein kaivata tisua. Tässä välillä nukuttiin pinniksessä 5-8 tunnin pätkiäkin, niin että itse kyllä puhun lämpimästi erillään nukkumisen puolesta. Eikä tosiaan perhepedissä nukuttu pidempään, vaan tyttö herää klo 7, on nukkunut yönsä missä tahansa.
Ja itse uskon, että ainakin
rinnalle/pullolle/syliin/tutti suussaan nukahtaneet vauvat eivät hae tissistä niinkään lohtua, vaan eivät vain osaa nukahtaa enää ilman. Ja koska kaikki vauvat heräilevät unisykliensä välissä yöllä, on erona äitinsä herättävällä ja sillä "kokonaan yönsä nukkuvalla" vauvalla erona, että
jälkimmäinen osaa nukahtaa uudelleen itsekin, kun taas edellinen ei.
Eli meillä ei taatusti vauvalla ollut nälkä tunnin välein, ei vain osannut nukahtaa itse. Sitten
Pantleyn Pehmeä matka höyhensaarille -kirjan luettuani otin itseäni niskasta kiinni ja opetin vauvani nukahtamaan itse. Pantleyn kirja opettaa, kuinka opettaa vauva nukahtamaan itse ilman itkua.
Aiemmin meillä mentiin siis huutaen perhepetiin nukkumaan ja vain tissillä nukahdettiin (välillä huudettiiin-imettiin-huudettiin-imettiin, kunnes nukahti), nykyään panen pinnikseen väsyneenä mutta vielä hereillä ja parin silityksen jälkeen annan pyöriä pinniksessä kunnes löytää mukavan asennon ja nukahtaa sinne itse. Ja kaikki tämä ilman itkua tai huutoa. Ja itse asiassa ilman tuttiakin, kun tyttö on niin tottunut syömään rintaa, ettei koskaan ole oppinut tutille tai tuttipullolle.
Tosiaan nuo 1-3 tunnin unipätkät pidentyivät heti 5-8 tuntiin, kun tyttö tajusi, että nukahtaa voi ilman ulkopuolista apuakin. Meillä toki syödään vielä 1-2 kertaa yössä (ja tänä yönä herättiin joka tapauksessa kolmannenkin kerran, vaikka nukahtikin heti uudelleen, kun taas 2 krt silitin), mutta iso ero siihen perhepetiin, jossa piti tisua imuutella joka unisyklin välissä, yhtenä yönä 9 kertaa.
Muutenkin itse olen tehnyt tässä sellaisen virheen, että olen tarjonnut tisua päivälläkin lohdukkeeksi joka asiaan, kunnes eräs psykologi huomautti, että
jos vauvaa lohduttaa aina tisulla/pullolla, on tuloksena itseään isonakin vain ruualla lohduttava ihminen. Eli vaikka alkuaikoina kannattaa tarjotakin tisua joka itkuun, niin kyllä tässä 3kk jälkeen kannattaa opetella myös muita tapoja lohduttaa lasta, ettei tosiaan tule outo suhde ruokaan.