Miten saada uusi kumppani ymmärtämään oma roolinsa lapsiperheessä?

[vieras]

Jos auktoriteettia ei ole eikä tajua lasten kanssa elämiseen ei hyvältä näytä :/ sitä ei todellakaan voi oppia mistään kirjoista.

Mut ei se miehen vika ole.

 

[Keittiönoita]

Miten puolisosi pärjäsi lastesi kanssa silloin, kun ette vielä asuneet yhdessä? Voisiko niistä kokemuksista löytyä jotain, minkä pohjalta lähteä käsittelemään asiaa?

 

[Mahza]

Miten puolisosi pärjäsi lastesi kanssa silloin, kun ette vielä asuneet yhdessä? Voisiko niistä kokemuksista löytyä jotain, minkä pohjalta lähteä käsittelemään asiaa?

Emme asu yhdessä vieläkään. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus muuttaa yhteen, mutta nyt näyttää siltä ettei tulevaisuutta voi tulla. Lapset menee kaiken edelle.

Tahtoisinkin saada asiat järjestykseen jo nyt (kärsimätön), tai ainakin hyvälle alulle.

 

[Keittiönoita]

Emme asu yhdessä vieläkään. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus muuttaa yhteen, mutta nyt näyttää siltä ettei tulevaisuutta voi tulla. Lapset menee kaiken edelle.

Tahtoisinkin saada asiat järjestykseen jo nyt (kärsimätön), tai ainakin hyvälle alulle.

Totteleeko lapsesi miestä silloin, kun sinä olet paikalla?

 

[Mahza]

Emme asu yhdessä vieläkään. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus muuttaa yhteen, mutta nyt näyttää siltä ettei tulevaisuutta voi tulla. Lapset menee kaiken edelle.

Tahtoisinkin saada asiat järjestykseen jo nyt (kärsimätön), tai ainakin hyvälle alulle.

Totteleeko lapsesi miestä silloin, kun sinä olet paikalla?

Mies ei juuri komenna lapsia, kun olen paikalla. Mutta jos komentaa niin tottelevat kyllä, ainakin useimmiten.

 

[säästöpossu]

merkkaan
mielenkiintoinen keskustelu enkä ehdi lukea vastaukset läpi nyt....

 

[Keittiönoita]

Mies ei juuri komenna lapsia, kun olen paikalla. Mutta jos komentaa niin tottelevat kyllä, ainakin useimmiten.

Miehen ei ehkä kannattaisi vielä vähään aikaan jäädä lasten kanssa aivan keskenään vaan ensin hän alkaisi ottaa vähän enemmän "komentovastuuta" sun ollessasi paikalla. Ja kun lapsesi tottuvat siihen, että heitä komentaa muutkin kuin äiti ja isä, niin vasta sitten alkaa harjoitella niitä keskenään olemisia.

 

[Mahza]

Mies ei juuri komenna lapsia, kun olen paikalla. Mutta jos komentaa niin tottelevat kyllä, ainakin useimmiten.

Miehen ei ehkä kannattaisi vielä vähään aikaan jäädä lasten kanssa aivan keskenään vaan ensin hän alkaisi ottaa vähän enemmän "komentovastuuta" sun ollessasi paikalla. Ja kun lapsesi tottuvat siihen, että heitä komentaa muutkin kuin äiti ja isä, niin vasta sitten alkaa harjoitella niitä keskenään olemisia.

No mä olen yrittänyt ehdottaa tätäkin. Mutta jos jään odottamaan että mies komentaisi lapsia, niin mitään ei tapahtdu. Ja jos lapset kuulevat että sanon miehelle että nyt pitäis komentaa, niin sitten ne eivät usko enää minuakaan...
Oon koittanut löytää tilanteita, jossa voisin sanoa miehelle lasten huomaamatta että nyt ois hyvä hetki puuttua, mutta niitä on aika vähän.
Lapset ovat tottuneet tottelemaan esim. mun pikkuveljeä, ja häneen usein turvaudun jos lastenvahtiapua tarvitsen.
Olen myös miettinyt miten saisin myönteisiä kokemuksia sekä lapsille että miehelle, josko se tottelevaisuus lapsiltakin sujuisi paremmin kun yhdessä vietetään hauskoja hetkiä.

 

[Keittiönoita]

No mä olen yrittänyt ehdottaa tätäkin. Mutta jos jään odottamaan että mies komentaisi lapsia, niin mitään ei tapahtdu. Ja jos lapset kuulevat että sanon miehelle että nyt pitäis komentaa, niin sitten ne eivät usko enää minuakaan...
Oon koittanut löytää tilanteita, jossa voisin sanoa miehelle lasten huomaamatta että nyt ois hyvä hetki puuttua, mutta niitä on aika vähän.
Lapset ovat tottuneet tottelemaan esim. mun pikkuveljeä, ja häneen usein turvaudun jos lastenvahtiapua tarvitsen.
Olen myös miettinyt miten saisin myönteisiä kokemuksia sekä lapsille että miehelle, josko se tottelevaisuus lapsiltakin sujuisi paremmin kun yhdessä vietetään hauskoja hetkiä.

Sun pitää vaan olla kärsivällinen. Toista ei voi pakottaa sellaiseen, mikä ei tunnu hänestä luontevalta. Kauanko mies on tuntenut lapsesi?

 

[Mahza]

No mä olen yrittänyt ehdottaa tätäkin. Mutta jos jään odottamaan että mies komentaisi lapsia, niin mitään ei tapahtdu. Ja jos lapset kuulevat että sanon miehelle että nyt pitäis komentaa, niin sitten ne eivät usko enää minuakaan...
Oon koittanut löytää tilanteita, jossa voisin sanoa miehelle lasten huomaamatta että nyt ois hyvä hetki puuttua, mutta niitä on aika vähän.
Lapset ovat tottuneet tottelemaan esim. mun pikkuveljeä, ja häneen usein turvaudun jos lastenvahtiapua tarvitsen.
Olen myös miettinyt miten saisin myönteisiä kokemuksia sekä lapsille että miehelle, josko se tottelevaisuus lapsiltakin sujuisi paremmin kun yhdessä vietetään hauskoja hetkiä.

Sun pitää vaan olla kärsivällinen. Toista ei voi pakottaa sellaiseen, mikä ei tunnu hänestä luontevalta. Kauanko mies on tuntenut lapsesi?

Ei tietenkään voi pakottaa, mutta voi kai ohjata huomaamaan tilanteet ennenkuin ne kärjistyvät siihen pisteeseen ettei puhe meinaa tehota?
Mies on tuntenut lapset jo 1½vuotta.

 

[Keittiönoita]

Ei tietenkään voi pakottaa, mutta voi kai ohjata huomaamaan tilanteet ennenkuin ne kärjistyvät siihen pisteeseen ettei puhe meinaa tehota?
Mies on tuntenut lapset jo 1½vuotta.

Puoltoista vuotta on kyllä aika pitkä aika. Millaisen roolin mies itse haluaisi perheessä ottaa? Jospa hän ei edes ole halukas mihinkään isäpuolen rooliin?

 

[Huspati Huta]

Minä jäin miettimään tuota tottelemista ja komentamista? Onkohan niillä liian suuri osuus siinä perheenjäsenten rooleissa? Miten menee niissä tilanteissa, joissa ei tarvita komentamista ja tottelemista?

 

[Lunatic]

Miksi asutte yhdessä, eihän tommonen voi toimia millään ilveellä.

 

[Keittiönoita]

Minä jäin miettimään tuota tottelemista ja komentamista? Onkohan niillä liian suuri osuus siinä perheenjäsenten rooleissa? Miten menee niissä tilanteissa, joissa ei tarvita komentamista ja tottelemista?

Hyvä pointti!

 

[Mahza]

Minä jäin miettimään tuota tottelemista ja komentamista? Onkohan niillä liian suuri osuus siinä perheenjäsenten rooleissa? Miten menee niissä tilanteissa, joissa ei tarvita komentamista ja tottelemista?

Mä en nyt ymmärrä pointtia? :ashamed:

 

[vieras]

Minusta tuo kuulostaa, että sinä ap tarjoilet hänelle valmiina roolin, johon miehen pitäisi luikahtaa. Minusta asian pitäisi olla niin, että hänen roolinsa muotoutuu sen mukaan millainen ihminen hän on.

Hmmm.... Tässä voi olla perää. On vain sellainen olo, että hän luulee että lapset automaattisesti tottelevat kaikkia aikuisia samalla tavalla. Lapseni ovat kuitenkin hyvin tarkkoja sen suhteen, kehen voi luottaa, mikä lienee yleistä eroperheissä?

En muista minkäikäisiä lapsesi ovat. Meillä miehen lapsi oli 2-vuotias, kun minä tulin kuvioihin. Ja siitä on kauhean paljon jo aikaa, mutta muistelen, ettei minulle asetettu kovin paljon paineita tämän asian suhteen. Sain kyllä etsiä sitä rooliani, vaihtelevalla menetyksellä. Lapsi oli kyllä siinä suhteessa ihana, ettei protestoinut minua vastaan, vaikka joskus olisi varmaan ollut aihettakin.

Poika 6v, tytöt 5v ja 3½v. Tuon nuorimman osalta tilanne lie helpoin, hän tottelee (ellei isovali yllytä muuhun), keskimmäisenkin kanssa tilanne on kutakuinkin hallussa, mutta vanhimmaisen kanssa on isoimmat ongelmat.

Vanhin on ottanut eron kaikista raskaimmin, ja siksikin minusta olisi tärkeää saada arki asettumaan pikkuhiljaa, jotta pojan olisi hyvä olla.

Kuinka kauan erosta on? Kuinka kauan olet seurustellut uuden miehesi kanssa?

 

[Keittiönoita]

Mä en nyt ymmärrä pointtia? :ashamed:

Miten miehellä ja lapsillasi sujuu esim kun mies lukee iltasatua, potkii palloa kentällä, katsoo lasten kanssa telkkaria, käytte saunomassa jne? Menevätkö lapset mielellään miehen syliin ja miten mies suhtautuu siihen, että lapset tulevat hänen syliinsä?

 

[Huspati Huta]

Minä jäin miettimään tuota tottelemista ja komentamista? Onkohan niillä liian suuri osuus siinä perheenjäsenten rooleissa? Miten menee niissä tilanteissa, joissa ei tarvita komentamista ja tottelemista?

Mä en nyt ymmärrä pointtia? :ashamed:

Anteeksi huono selitys. Minulle pisti tuossa vaan silmään, miten paljon tässä ketjussa puhutaan tottelemisesta ja komentamisesta, mutta kuitenkaan lapsen elämä ei ole varmaan pelkkää tottelemista eikä vanhemman komentamista. Niin ollen olin kiinnostunut tietämään kuinka miehellä menee lasten kanssa ja lapsilla hänen kanssaan silloin, kun ei ole komentamisen tarvetta.

 

[Mahza]

Minä jäin miettimään tuota tottelemista ja komentamista? Onkohan niillä liian suuri osuus siinä perheenjäsenten rooleissa? Miten menee niissä tilanteissa, joissa ei tarvita komentamista ja tottelemista?

Mä en nyt ymmärrä pointtia? :ashamed:

Anteeksi huono selitys. Minulle pisti tuossa vaan silmään, miten paljon tässä ketjussa puhutaan tottelemisesta ja komentamisesta, mutta kuitenkaan lapsen elämä ei ole varmaan pelkkää tottelemista eikä vanhemman komentamista. Niin ollen olin kiinnostunut tietämään kuinka miehellä menee lasten kanssa ja lapsilla hänen kanssaan silloin, kun ei ole komentamisen tarvetta.

Ok, nyt meni jakeluun
Mies ei hirveesti vietä aikaa lasten kanssa, mutta en kyllä vietä minäkään :ashamed:
Pesistä pelailee ja leikkii ulkona, lapset tykkää ja yhteinen aika sujuu hyvin. Iltaisin katotaan telkkaria ja lapset änkee aina miehen syliin/kainaloon, ja saa siinä olla. Suukottaa ja halaa lapsia, lohduttaa jos tulee pipi.
Eli nuo hetket menee juuri niinkuin pitääkin.

 

[Huspati Huta]

Minä jäin miettimään tuota tottelemista ja komentamista? Onkohan niillä liian suuri osuus siinä perheenjäsenten rooleissa? Miten menee niissä tilanteissa, joissa ei tarvita komentamista ja tottelemista?

Mä en nyt ymmärrä pointtia? :ashamed:

Anteeksi huono selitys. Minulle pisti tuossa vaan silmään, miten paljon tässä ketjussa puhutaan tottelemisesta ja komentamisesta, mutta kuitenkaan lapsen elämä ei ole varmaan pelkkää tottelemista eikä vanhemman komentamista. Niin ollen olin kiinnostunut tietämään kuinka miehellä menee lasten kanssa ja lapsilla hänen kanssaan silloin, kun ei ole komentamisen tarvetta.

Ok, nyt meni jakeluun
Mies ei hirveesti vietä aikaa lasten kanssa, mutta en kyllä vietä minäkään :ashamed:
Pesistä pelailee ja leikkii ulkona, lapset tykkää ja yhteinen aika sujuu hyvin. Iltaisin katotaan telkkaria ja lapset änkee aina miehen syliin/kainaloon, ja saa siinä olla. Suukottaa ja halaa lapsia, lohduttaa jos tulee pipi.
Eli nuo hetket menee juuri niinkuin pitääkin.

Tuohan kuulostaa oikein hyvältä. Se lasten kanssa elämisen ei niin kiva puoli, tarvittaessa komentaminen on ihan yhtälailla tärkeää, mutta ikävämpää ja ehkä siksi vaikeampaa omaksua, kun itse on lapseton. Toisaalta kuulee niitäkin tarinoita, joissa uusi puoliso kyllä hyppyyttää lapsia ja komentaa vaikkei olisi tarvettakaan eikä vietä mukavaa aikaa lasten kanssa, eikä sekään ole hyvä juttu.

 

[vieras]

Minä jäin miettimään tuota tottelemista ja komentamista? Onkohan niillä liian suuri osuus siinä perheenjäsenten rooleissa? Miten menee niissä tilanteissa, joissa ei tarvita komentamista ja tottelemista?

Mä en nyt ymmärrä pointtia? :ashamed:

Anteeksi huono selitys. Minulle pisti tuossa vaan silmään, miten paljon tässä ketjussa puhutaan tottelemisesta ja komentamisesta, mutta kuitenkaan lapsen elämä ei ole varmaan pelkkää tottelemista eikä vanhemman komentamista. Niin ollen olin kiinnostunut tietämään kuinka miehellä menee lasten kanssa ja lapsilla hänen kanssaan silloin, kun ei ole komentamisen tarvetta.

Ok, nyt meni jakeluun
Mies ei hirveesti vietä aikaa lasten kanssa, mutta en kyllä vietä minäkään :ashamed:
Pesistä pelailee ja leikkii ulkona, lapset tykkää ja yhteinen aika sujuu hyvin. Iltaisin katotaan telkkaria ja lapset änkee aina miehen syliin/kainaloon, ja saa siinä olla. Suukottaa ja halaa lapsia, lohduttaa jos tulee pipi.
Eli nuo hetket menee juuri niinkuin pitääkin.

No mutta toihan on tosi hienoa!

Mitenhän saisitte nuo komentamistilanteet sujumaan niin, että mies tuntisi pärjäävänsä niissä vaikkei hänelle auktoriteettia mistään löytyisikään nykyistä enempää, ettei hänen tarvitsisi menettään hermojaan...

 

[Mahza]

No mutta toihan on tosi hienoa!

Mitenhän saisitte nuo komentamistilanteet sujumaan niin, että mies tuntisi pärjäävänsä niissä vaikkei hänelle auktoriteettia mistään löytyisikään nykyistä enempää, ettei hänen tarvitsisi menettään hermojaan...

Sitä mä koitan miettiä...

 

[vieras]

Et vietä aikaa omien lastesi kanssa? Eikä biologinen isäkään ole heidän kanssaan. Missä lapset yleensä ovat?


"Mies ei hirveesti vietä aikaa lasten kanssa, mutta en kyllä vietä minäkään"

 

[huu]

Jos auktoriteettia ei ole eikä tajua lasten kanssa elämiseen ei hyvältä näytä :/ sitä ei todellakaan voi oppia mistään kirjoista.

Mut ei se miehen vika ole.

Ei tietenkään, mutta on kyllä ihan sisäsyntyinen ominaisuus. Et ei oo myöskään siitä kiinni, et miehellä ei oo omia lapsia. Siis sellainen maalaisjärki taitaa pahasti uupua.

 

[Mahza]

Et vietä aikaa omien lastesi kanssa? Eikä biologinen isäkään ole heidän kanssaan. Missä lapset yleensä ovat?


"Mies ei hirveesti vietä aikaa lasten kanssa, mutta en kyllä vietä minäkään"

Tarkotin lähinnä sitä, että lapset leikkivät paljon keskenään. Täällähän ne on, kotonaan. Mutta aikuiset ei viihdytä, lapset viihtyvät keskenään. Toki siis leivotaan, siivotaan ja ulkoillaan yhdessä.