miten saada lyöminen loppumaan!!!

Heippa kaikki!
Nyt tarvitaan taas neuvoja hyviä!
mun 1,v poika lyö jatkuvasti siskoaan ja muita, nii leluilla kun muuten vaan. Miten mä saan sen ikäiselle perille, että lyödä ei saa. Puheet eivät tehoa ja yleensä on tilanne jo ohi kun sisko tulee huutaen, et matias löi taas!! Onko teillä samanlaisia ongelmia?
Miten olette hoitaneet asian?

 

Hei!

Juuri tunti sitten juttelimme aivan samasta asiasta mieheni kanssa. Meilllä kun on aivan sama ongelma, tosin puolitoista vuotiaan kanssa.

En ymmärrä, mistä pieni on tuon lyömisen oppinut, meillä kun ei tosiaankaan toisia hutkita.

Hiekkalaatikolle meneminenkin on jo mielestäni stressaavaa. Koko-ajan saa pelätä, että milloinka pieni taas mottaa toisia lapiolla tai vastaavalla päähän.

Minä olen noissa tilanteissa ottanut lasta käsistä kiinni, katsonut silmiin ja sanonut tiukasti : "ei saa", mutta tuo ei tunnu auttavan. :/

En oikein tiedä, mitä ihmettä voisin vielä tehdä. Ilmeisesti tuota täytyy vain jatkaa. Eli sanomalla vain tiukasti, ei ja siirtää lapsi vähän kauemmaksi toisesta.

Jos jollakulla on parempia ehdotuksia, niin ilo-mielin niitä ottaisin vastaan. Tilanne on minulle, äitinä todella stressaava. Ei ole kiva, kun muuten niin ihana taapero tekee ilkeyksiä toisille.

 

Siis ihanaa, tai no ei teidän kannalta, mutta...

Meillä reilu 1v on kamalan kova läpsimään, nytkin kun kiukuttelee hampaan takia, ihan läpsimällä läpsii minua :'(

En käsitä mistä on moisen homman keksinyt, mutta ennen kaikkea, MITEN SEN SAA LOPPUMAAN??? Isiä ei lyö, mutta minua

 

Mä otan sen lelun takavarikkoon jolla on muksittu toista ja sitten jos esim. ulkona kopauttaa toista hiekkalaatikolla jollain niin siihen loppuu hiekkalaatikkoleikit siltä päivältä. Selitän syyn miksi ja sanon myös että hiekkalaatikkoleikit jatkuu sitten seuraavana päivänä jos osaa olla muksimatta, mutta jos ei niin kiva leikki loppuu. Muutaman sisääntuuonti kerran jälkeen on toiminut ihan hyvin. Riittää että sanoo...

 

Siis mullaki on 1,5v poika, vahingossa jäi toi vitonen pois!

 

Olisko tuo joku identiteetin kehityskausijuttu? Meillä 1v3kk läpsii heti kun suututtaa jokin, meitä naamaan tms. Ja siis ihan selkeesti liittyy siihen että ei saa tahtoaan läpi...

 

Meilläkin tyttö rupesi läpsimään siinä 1v. (ehkä jo aiemmin). Läpsimisen kohteena oli usein äidin kasvot ja tilanne syntyi, kun joku asia (usein hampaiden pesu) suututti. Usein läpsimistä tuli jo kun vein kasvot muuten vain lähelle. Luulen, että se on keino "kertoa" asioita, kun vielä ei ole sanoja. Nyt tyttö 1v2kk ja läpsiminen on selvästi vähentynyt, vaikka varsin päättäväinen ja temperamenttinen onkin muuten.

Meillä tehosi nätisti kerrottu "ei saa lyödä, se sattuu.... silitä äitiä" . (tiukka napakka "ei" meillä usein yllyttää jatkamaan asiassa kuin asiassa.. ) Sitten otin lapsen käden omaani ja silitin sillä itseäni ja oppi tosi nopeasti tekemään sen itsekin. Sitten tietysti vastavuoroisesti silitin takaisin. Eipä läpsi juurikaan enää, vain harvoin asian unohtuessa, mutta muuttuu hetkessä äitiä silittäväksi kullannupuksi. Sitten silitellään iskääkin. Suosittelen ainakin kokeilemaan.

 

Meillä on tiukka "EI", ja sitten silitellään- eli miten tehdä asia paremmin (ja kerrotaan että lyöminen sattuu).
...ei sillä että tämä millään muotoa toimisi. Huitoo mokoma joka tapauksessa, toisia lapsia/aikuisia ei onneksi juurikaan kun oma isi ja äiti vaan.
Ja tukistaa... voi kun kivaa. Noh, toivottavasti tuo menee ohi.

(mistä ne lapset keksii lyödä/tukistaa/tehdä monta muuta asiaa jos ei koskaan ole moista nähnyt?)

 

Meilla on kanssa vahan samanlaisia juttuja 13 kuukautisen kanssa eika kotoa pain kylla ole mallia saanut. Mietin yksi paiva josko ois oppinut tarhasta tallaisen kayttaytymisen. Tarha tati nimittain mainitsi ei niin kauan sitten, etta lapset ovat alkaneet testaileen toisiaan; ensin joku tukistaa ja toinen vastaa siihen huitaisemalla. Tahan kommenttiin peraan tati sitten tokaisi, etta ei mitaan hataa - kaikki osaavat kylla hyvin pitaa puoliansa - ei kukaan jyraa toisen yli! Eli uskon, etta meidan ukko ainakin on oppinut nama metkut tarhasta! Nyt niita sitten yritetaan kitkea kotona pois :/

 

heippa,

En kyllä välttämättä usko että ne ovat ottaneet mallia mistään?
Mielestäni se vain kuuluu kehitykseen (kun eivät osaa vielä sanallisesti kertoa mikä mättää, minäkuvan muodostuminen jne) ja se on kausi joka menee ohitse. Tosin pitää olla aina valppaana ja johdonmukaisesti kieltää lyöminen joka kerta, ettei ole missään tilanteessa hyväksyttävää.

"Pahinta" on jos lapsi lyö omaa vanhempaansa, koska silloin se saattaa tarkoittaa ettei vanhemmalla ole auktoriteettiä.

Eli aina vain tiukka kieltäminen ja jos jatkuu niin siirtää lapsen pois, ettei pääse läpsimään.

 

Meillä poika läpsi ja läpsii suutuksissaan vieläkin. Jonkun verran on auttanut se silitys-juttu; saattaa läpsäistä mutta sitten toteaa poika että "eeii.." ja silittää sanoen "näiin.." eli jotain oppia mennyt perille vaikka onkin 1,5 v =) Ja sitten tietysti äitee kehuu lastaan kun osaa niin nätisti silitellä!

 

kyllä se taitaa kehitysjuttu olla, kun kaikki lapset tunuu tosa yhden vuoden tienoilla läpsivän. meillä tän toisenkin kans on tehty niin, että leikitää itkua, että näkee satuttavan ja sitte sanotaan ei, ja otetaan käteen kiinni, niin ettei saa lyötyä, mutta ei toki puristeta tms. ja katotaan ennenkaikkea silmiin pieni kiukku naamalla, NIIIN Kauan että lapsen hymy hyytyy. eli siis ymmärtää. sitte kun on ymmärtänyt niin halitaan lopuksi, eli riita poikki. tätä toistetaan aikamme ja sitten se jää pois ihan ittekseen ainakin ekan kohdalla. tää toinen lapsi on vasta alottanu, ettei tiä kauanko kestää. mutta jaksakaamme. :hug:

 

joo sama juttu meillä. Poika 1v 1kk. Ja ei pelkästään lyö vaan repii ja raapii. Yks päivä sillä oli hiekkalelu ämpäri millä mojautti suoraan päin näköö. Mut menee kuulemma ohi. Koska, sen minäki haluaisin tietää! Aina vaan nauraa päälle. Minä olen aina sanonu tiukka "EI!" ja joskus myös tukistanu tai nipistäny. Siis ei nyt mitään kunnon tukkapöllyä mun silleen pienesti, että lapsi ymmärtää että se sattuu mitä hän tekee.